Oppimisen johtaminen ja kilpajuoksu osaajista

Osaaminen on yksi yhteiskuntamme kilpailukyvyn edellytyksistä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nostettu esiin huoli osaavan työvoiman riittävyydestä. Puhutaan jopa vakavasta osaajapulasta, joka on johtanut siihen, että kilpailu osaajista käy kuumana myös yritysten ja organisaatioiden välillä.
Marika Koivuniemi

Keskustelujen ja uutisoinnin viesti on selvä: tarvitsemme osaavaa ja asiantuntevaa työvoimaa eri aloille. Uskallan väittää, että tämän lisäksi tarvitsemme myös työvoimaa, jolta löytyy kykyä mukauttaa ja soveltaa osaamistaan jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin.

Pelkkä uuden tiedon tai taidon omaksuminen ja haaliminen ei yksin riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Tämän niin kutsutun osaamisajattelun sijaan tulisikin huolehtia siitä, että organisaatiosta löytyy osaajia, joilla on oppimiskykyä ja oppimistaitoja, jotka ovat edellytys osaamisen syntymiselle. Osaamisen lisääntymistä mahdollistavia oppimisen taitoja ovat muun muassa (1) kyky tulla tietoiseksi ratkaistavista ongelmista, haasteista ja kehittämiskohteista, (2) taito muodostaa tavoitteita ja suunnitella toimintaa, (3) kekseliäisyys, joka mahdollistaa haastavampienkin kokonaisuuksien ratkaisemisen yksin tai osana tiimiä, (4) sekä seurannan kautta tapahtuva toiminnan säännöllinen arviointi ja kehittäminen aina tilanteen vaatimalla tavalla.

Tästä näkökulmasta yritysten ja organisaatioiden tulisikin keskittyä pohtimaan, miten oppimista voidaan strategisesti johtaa, ja kuinka oppimista tuetaan niin organisaation strategisella tasolla kuin yksittäisten tiimien ja työntekijöiden toiminnassa. Oppimisen johtaminen, joka viittaa yrityksen tai organisaation suunnitelmalliseen oppimisen tukemiseen niin organisaatio-, tiimi- kuin työntekijätasolla, mahdollistaa jatkuvan oppimisen osana arkisista arkisimpia työskentelytilanteita.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu oppimisen johtaminen näkyy niin organisaation johtamisessa, esihenkilötyössä, työntekijöille suunnatuissa palveluissa ja eduissa kuin jokaisen työntekijän ja tiimin arjessa työkulttuurin tasolla. Panostamalla oppimisen strategiseen johtamiseen ja tekemällä tietoisia ja konkreettisia toimia arjessa, voidaan työviihtyvyyttä, työhyvinvointia ja sitoutumista yrityksen toimintaan vahvistaa, mikä vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn.

Huolella mietitty, strateginen oppimisen johtamisen malli ei toki yksin ratkaise yhteiskuntamme osaajapulaan liittyviä haasteita, mutta tällä menetelmällä pidetään huoli jo olemassa olevista osaajista ja heidän osaamisensa päivittämisestä. Oppimiskykyinen organisaatio on vetovoimatekijä ja houkuttelee parhaimmassa tapauksessa myös tulevaisuuden osaajia, toimien näin erinomaisena kilpailuvalttina kiristyneessä osaajakilpailussa.

Jos osaamisen kehittämisen ja oppimisen johtamisen teemat resonoivat, tutustu Oulun yliopiston jatkuvan oppimisen tarjontaan, josta löytyy yhdessä Rastor-instituutin kanssa kehitetty Oppimisen johtaminen -valmennus. Valmennuksessa yritykset ja organisaatiot pääsevät luomaan omaan tilanteeseensa sopivan oppimisen johtamisen mallin tukemaan kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta jatkuvasti kiristyvässä kilpajuoksussa osaavasta työvoimasta.

Kirjoittaja:

Marika Koivuniemi (KT),
Liiketoiminnan kehittämispäällikkö, Oulun yliopisto