Koronakriisi vauhdittaa digitalisaatiota ja monipuolistaa tutkimusta yliopistossa

Kuukausi sitten koronavirusepidemia muutti yliopistojen arkea hyvin nopeasti. Lähes yhtäkkiä siirryttiin etäopintoihin ja etätöihin. Tapahtumia jouduttiin siirtämään ja vierailuja perumaan, mutta nopeasti käynnistyivät myös korvaavat virtuaalitapahtumat. Olen vilpittömän ylpeä siitä, kuinka hyvin Oulun yliopistossa on pystytty sopeutumaan tilanteeseen. Teknisiä vaikeuksia on ollut kohtuullisen vähän, liki 90 prosenttia opetuksesta pystytään tällä hetkellä pyörittämään, ja muun opetuksen osaltakin ratkaisuja selvitellään. Yliopistoyhteisössä on oltu joustavia, luovia ja parhaimmillaan hyvin innostuneita ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja.

Yliopistotasolla on jo nyt opittu tässä kriisissä aivan valtavasti, ja osa opitusta tulee varmasti jäämään pysyväksi toimintatavaksi ja kilpailueduksi. Koulutuksen digitalisaatiota edistettiin jo ennen koronakriisiä, mutta nyt opintojaksojen digitalisoinnissa on otettu oikea digiloikka. Esimerkiksi digitaalisten luentojen tarjonta on jo varsin laajaa. Tässä tilanteessa on tärkeää turvata myös aivan opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden valmistuminen.

Etätyön tekemisestä ja sen määrästä on keskusteltu yliopistoyhteisössä pitkään. Nyt etätyötä on saatu kokeiltua isossa mittakaavassa. Kokemuksia etätyöstä tullaan luotaamaan ja hyödyntämään siirtymisessä uusiin, pysyvämpiin ja liberaalimpiin etätyöskentelyn tapoihin. Uskon että esimerkiksi perhenäkökulmasta etätyöhön liittyy paljon myös positiivisia vaikutuksia. Toisaalta etätyö voi olla myös henkisesti kuormittavaa. Entä kuinka yhteisöllisyyden ylläpito onnistuu etätyössä?

Pandemia kääntää katseet myös tutkimukseen ja mahdollisuuksiin olla mukana kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Globaalissa maailmassa tarvitaan yhteisiä ponnistuksia. Meillä on kova tarve kehittää lääkkeitä ja rokotteita ja myös oppia ymmärtämään pandemioiden leviämistä. Tutkimusrahoitusorganisaatiot ovat jo avanneet rahoitushakuja koronakriisin aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen. Epidemia tulee varmasti jättämään jälkensä tutkimusagendalle tästä eteenpäinkin muiden globaalien tutkimusaiheiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, rinnalle.

Moni yritys on ajautunut kassakriisiin koronan vuoksi. Yliopistojen talouteen koronalla ei ole näkyvissä vastaavaa vaikutusta lyhyellä aikavälillä. Kun yliopisto pyrkii pyörittämään toimintaansa niin hyvin kuin turvallisesti on mahdollista, se auttaa myös Pohjois-Suomen tilannetta. Esimerkiksi Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskuksen tarjoama ilmainen koulutus mikroyrittäjille on aloite, joka osoittaa, että yliopistossa on halua tukea ympäröivää yhteiskuntaa kriisissä. Yliopisto on tarvittaessa valmis myös tukemaan yhteiskunnan huoltovarmuustoimintaa.

Toistaiseksi Suomessa koronapotilaiden määrä vielä kasvaa. Viimeisimmät tiedot epidemian kulusta Euroopassa kuitenkin osoittavat, että kriisi menee aikanaan myös ohi. Yliopistossa normaaliin arkeen palaamista voidaan alkaa suunnitella siinä vaiheessa, kun viranomaispohdinnat rajoitusten purkamisesta etenevät. Opetus jatkuu etänä varmaankin syyslukukauden alkuun, jolloin toivottavasti pääsemme aloittamaan uuden lukukauden normaalisti. Joukkotapahtumien ja ulkomaille matkustamisen osalta rajoitukset voivat jatkua pidempään.

Haluan kiittää yliopistoyhteisöä luovuudesta ja venymisestä poikkeusaikana. Muistetaan, että tarvitsemme myös lepoa ja akkujen lataamista.

Jouko Niinimäki
Oulun yliopiston rehtori

Lue myös: Oulun yliopisto osallistuu asiantuntemuksellaan koronaepidemian hoitamiseen