Joka viidennellä suomalaisen pörssiyhtiön johtoon kuuluvalla rikostuomio

Tutkimusaineisto herätti jo vuonna 2021 runsaasti keskustelua lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa. Osa kommentoijista piti lukuja yllättävinä. ”Miten on mahdollista, että johtohenkilöillä on rikostuomioita näin mittavissa määrin? Jotakin on tehtävä.” Osa taas piti tuloksia itsestään selvinä. ”Yritysjohtajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Totta kai heillä on rikostuomioita samalla tavoin kuin muillakin.”

Tavallaan molemmat näkemykset ovat oikeita. Tässä blogikirjoituksessa pyrimme selittämään miksi.

Monitieteinen tutkimus yritysjohtajien rikostuomioista

Monitieteinen tutkimuksemme tarkastelee yritysjohtajien rikostuomioiden määrää ja laatua sekä näiden vaikutusta yhtiöiden rikosoikeudellisille vastuuriskeille. Tutkimustulostemme mukaan noin 20 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä on tuomittu rangaistukseen tuomioistuimessa. Yhdistämme tutkimuksessamme aiempaa liiketaloustieteellistä ja kriminologista sekä uutta rikosoikeudellista tutkimusta yritysjohtajien rikostuomioista.

Tutkimuksen aineiston muodostavat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 2000–2019 toimineet 2201 suomalaista toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, joiden joukosta on tunnistettu rikostuomion saaneet henkilöt. Tuomioissa on huomioitu johtohenkilöiden täysi-ikäisinä ensimmäisissä oikeusasteissa saamat rikostuomiot vuodesta 1977 alkaen ennen johtohenkilöuran päättymistä. Tuomioiden lukumäärät on jaoteltu rikosten, henkilön sukupuolen ja yhtiön koon mukaan. Aineisto on saatu yhdistämällä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot pörssiyhtiöiden tiedoista, yhtiöiden vastuuhenkilöistä ja käräjäoikeustuomioista.

Yritysten johtohenkilöt syyllistyvät useimmiten liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Aineistossa on myös johtohenkilöiden tekemiä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia.

Johtohenkilön keskimääräinen ikä tuomiohetkellä on noin 39 vuotta, joka on verrattain korkea. Tuomitut ovat olleet rikoksentekohetkellä työurallaan jo pitkälle edenneitä henkilöitä, eivät nuoria aikuisia, joiden rikoksia selittäisi esimerkiksi harkintakyvyn ja elämänkokemuksen puute. Havaitsimme myös, että rikostaustan omaavat johtohenkilöt työskentelevät pidempään pörssiyhtiöissä kuin ei-tuomitut.

Aineiston toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä 15,1 % on naisia, kun rangaistukseen tuomituista toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä naisia on 5,1 %. Kaikista rikostuomioista 8,8 % on ehdollisia tai ehdottomia vankeusrangaistuksia ja 91,2 % sakkorangaistuksia.

Mitä merkitystä rikostaustalla on?

Tämän ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että rikokseen syyllistyneillä henkilöillä on muuta väestöä suurempi riskinottohalu ja että johtohenkilön rikostausta voi lisätä paitsi yhtiön taloudellisia riskejä myös väärinkäytösten tapahtumista yhtiön toiminnassa.

Aiemman liiketaloustieteellisen, erityisesti ruotsalaisella aineistolla tehtyjen tutkimusten mukaan rikostaustan omaavat johtohenkilöt ovat valmiit ottamaan yhtiön toiminnassa epätarkoituksenmukaisia riskejä. Rikostaustan on osoitettu vähentävän kirjanpidon varovaisuuden periaatteen noudattamista ja lisäävän epäonnistuneista yrityskaupoista syntyvää liikearvon alaskirjaamista. Toimitusjohtajan rikostuomioiden on myös havaittu lisäävän sekä hänen henkilökohtaista että hänen johtamansa yhtiön aggressiivista, henkilötasolla jopa laitonta verosuunnittelua.

Aiemman kriminologisen tutkimuksen perusteella toisaalta tiedetään, että yhtiöissä tapahtuvia väärinkäytöksiä selittää muiden seikkojen ohella tekijän kontrollihakuisuus ja tähän liittyvä kohonnut riskinottohalu. Korkean kontrollihakuinen johtohenkilö saattaa olla valmis tekemään väärinkäytöksen kontrollintunteen ja pystyvyysuskomuksensa säilyttämiseksi.

Pörssiyhtiöiden johtotehtäviin pyrkivien henkilöiden rikostaustaa ei yleisesti selvitetä tai rikostaustan ei rekrytointivaiheessa katsota vaikuttavan johtohenkilön kykyyn hoitaa tehtäviään. Olemme tutkimuksessamme päätyneet suosittamaan, että pörssiyhtiön johtotehtäviin valittavan rikostausta selvitettäisiin ainakin yhtiön sisäisesti ennen nimitystä.

Kestävyysmurros ja tulevaisuuden yritysjohtajat

Ovatko tulokset yllättäviä vai itsestään selviä?

Rikokseen tuomittujen pörssijohtajien osuus on vain vähän pienempi kuin suomalaisten korkeakoulutettujen miesten, joista rikokseen jossain aikuiselämänsä vaiheessa ennen 54 vuoden ikää on tuomittu 23,7 %. Yritysjohtajat syyllistyvät siis aikuiselämänsä aikana rikokseen suurin piirtein yhtä usein kuin vastaavan koulutustason muutkin suomalaiset miehet. Yritysjohtajat vaikuttavat tässä suhteessa aivan tavallisilta ihmisiltä. Tulokset osoittavat myös, että rikoksesta tuomituksi tulemisen todennäköisyys koko elämän aikana on väestössä korkeampi kuin äkkiseltään ehkä ajattelisi.

Tutkimustulosten herättämien reaktioiden erilaisuuteen voi vaikuttaa se, mitä itse kukin yritysjohtajalta edellyttää ja odottaa. Olennainen kysymys on siten: onko riittävää, että pörssiyhtiön ylimpään johtoon kuuluva on keskimäärin yhtä nuhteeton kuin saman koulutusasteen muut edustajat vai pitäisikö häneltä edellyttää enemmän? Edellä mainittu liiketaloustieteellinen ja kriminologinen empiirinen tutkimus viittaa siihen, että ehdottomasti pitäisi. Rikostausta on yhteydessä epärationaaliseen taloudelliseen riskinottoon ja mahdollisesti myös lisää väärinkäytösten riskiä yritystoiminnassa. Koska rikostaustaiset johtohenkilöt tutkimuksemme mukaan työskentelevät pörssiyhtiöissä pidempään kuin ei-tuomitut, tuomittujen vaikutus yhtiöiden toimintaan on myös suhteessa suurempi.

Yhtiöt ovat keskeisessä asemassa kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Globaali kestävyysmurros edellyttää, että yhtiöiden johtoon valitaan henkilöitä, joilla on parhaat edellytykset luoda ja ylläpitää eettistä ja kestävää liiketoimintaa. Yritystoiminnan kestävyysvaatimusten oikeudellistuessa johtohenkilön persoona, kyvyt ja henkilökohtaiset intressit ovat yhä tärkeämpiä. Johtohenkilön toiminnalla ja esimerkillä on korostunut merkitys yhtiön kulttuurin muodostumisessa.

Eettistä yrityskulttuuria ja kestävän liiketoiminnan arvoja on vaikea toteuttaa, mikäli yrityksen ylin johto ei omalla käytöksellään tue näitä tavoitteita. Koska rikostausta ja epätarkoituksenmukainen riskinotto tutkitusti korreloivat toistensa kanssa, rikostaustalla voi olla merkitystä myös yhtiön eettisen yrityskulttuurin ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta.

Tutkimus on julkaistu Oikeus-lehden numerossa 1/2023 (vain tilaajille).

Katso myös: Rikostaustatiedon vaikutus velvoitteiden laiminlyönteihin

Kirjoittajat:

Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta, yliopistonlehtori Heli Korkka-Knuts Helsingin yliopistosta ja professori Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta.