Vetysiirtymään tarvitaan monitieteistä ymmärrystä

Ilmastonmuutos ja globaali polarisoituminen ovat akuutisti läsnä ja muokkaavat yhteistä tulevaisuuttamme. Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvät toimenpiteet laukaisivat akuutin energiakriisin, joka on käynnistänyt massiivisia vihreän siirtymän toimia niin Suomessa kuin myös EU-tasolla ja kansainvälisestikin. Tässäkin voisi ajatella pätevän sanonnan: ”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”.

Poliittisten linjausten, tukien ja yritysten investointien vaikutus on nähtävissä voimakkaasti myös energiaomavaraisuutta kohti pyristelevässä Suomessa. Yliopistoilla ja tutkimuksella on tässä tärkeä ja akuutti rooli toimia ajantasaisen tiedon ja tulevaisuusskenaarioiden tuottajana. Ratkaisut eivät ole valmiita eivätkä usein ollenkaan yhtä suoraviivaisia kuin kapeasta perspektiivistä katsovat yritystoimijat tai poliittiset vaikuttajat antavat ymmärtää. Esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden jäljitettävyys ja saatavuus sekä maantieteellinen tasa-arvo ja sosiaalinen hyväksyttävyys saattavat nousta yllättäviksi haasteiksi.

Laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen tarvitaan tutkimuspohjaista tietoa ja monitieteistä ymmärrystä. Monitieteisyys onkin Oulun yliopiston erityisvahvuus, jota tulee vaalia ja hyödyntää. Vetysiirtymään liittyvä tutkimus on tästä oivallinen esimerkki. Vetysiirtymässä fossiilisten polttoaineiden käyttö on tarkoitus korvata puhtaasti tuotetulla vedyllä tai puhtaan vedyn johdannaisilla. Vety on erityisesti tarpeen uusiutuvan energian varastointimuotona.

Oulun yliopistona toimimme monilta osin tutkimuksen edelläkävijöinä esimerkiksi energiatehokkaiden tulevaisuuden vedyntuotantomenetelmien ja vetypohjaisen vihreän terästuotannon saralla. Toimimalla yhdessä monitieteisenä yhteisönä olemme onnistuneet vahvistamaan sekä tutkimuksen kansainvälistä laatua ja tunnettavuutta että luomaan laajempia tutkimusyhteisöjä, josta Oulun yliopiston koordinoima Suomen Vetytutkimusfoorumi on hyvä esimerkki.

Perustieteillä, kuten edustamallani fysiikalla, on yhä tärkeämpi, kaksiulotteinen, rooli sekä tulevaisuuden läpimurto-innovaatioiden ja teknologisen muutoksen mahdollistajana että osana monitieteisiä temaattisia tutkimuskokonaisuuksia, joissa haetaan ratkaisuja ajan akuutteihin ongelmiin. Vetysiirtymässä kehitämme atomi-, molekyyli- ja nanotason ilmiöiden karakterisointimenetelmiä ja teoreettista mallinnusta, jotta pystyisimme ymmärtämään ja hallitsemaan laajemmassa mittakaavassa vedyn materiaaleille aiheuttamia haasteita. Toisaalta on varsin mahdollista, että tekemämme työ valokatalyyttisen vedyntuotannon parissa johtaa kokonaan uuden energiatuotantomenetelmän syntymiseen. Vedyn tuotanto auringon valon avulla suoraan vedestä tarjoaisi uusiutuvan ja kestävän ratkaisun nykyisen sähköintensiivisyyden rinnalle.

On tärkeää, että yliopistona toimimme tutkimuksen ja osaajakoulutuksen vahvuusaloilla yhdessä kohti puhtaampaa vihreää tulevaisuutta!


Kirjoitus perustuu professori Marko Huttulan Oulun yliopiston lukuvuoden 2023-2024 avajaisjuhlassa pitämään tiedepuheeseen.

Kirjoittajat

Marko Huttula
Professori, yksikön johtaja
Nano- ja molekyylisysteemit
Oulun yliopisto

Fysiikan professori Marko Huttula johtaa vedyn puhtaiden tuotantoteknologioiden sekä vedyn materiaalivuorovaikutuksen tutkimusta. Hän yhdistää tutkimuksessaan atomi-, molekyyli- ja nanotason ilmiöiden karakterisointia ja teoreettista mallinnusta.