Mikä on tutkijalinja?
Lääketieteellisen tutkimuksen ja kliinisen työn yhdistäminen on tärkeä osa modernia terveydenhuoltoa. Suomessa lääketieteen opiskelijat voivat tehdä opintojen ohella väitöskirjaa tai heillä on mahdollisuus osallistua pilottivaiheen tutkijalinjaan, joka johtaa tohtorikoulun kautta väitöskirjatutkimukseen.
Suomessa tutkijalinja on integroitu osaksi lääketieteen peruskoulutusta ja mahdollistaa tutkimuksen tekemisen opintojen ohessa. Käytännöt vaihtelevat hieman yliopistoittain, mutta oman kokemukseni perusteella tutkimusta suoritetaan sekä kesäisin, että mahdollisuuksien mukaan lukuvuoden aikana. Tämä mahdollistaa sen, että koulutus ei veny yli kuuden vuoden.
Oulussa on tällä hetkellä käytössä pilottitutkijalinja, jonka kesto on 2 vuotta (prekliininen vaihe). Virallisen tutkijalinjan rakenne on vielä kehitteillä.
Rahoitus ja työn joustavuus
Vaikka Suomen yliopistokoulutus on käytännöllisesti katsoen ilmaista, väitöskirjatyöstä voi saada palkkaa. Omalla kohdallani rahoitus on kerätty itse haetuista apurahoista, sekä tutkimusryhmälle myönnetyistä apurahoista, mikä tekee rahoituksesta hieman hajanaista. Useimmat keskittävät rahoituksen kesäkuukausille, jolloin on enemmän aikaa perehtyä tutkimukseen ja tehdä töitä täyspäiväisesti.
Miten tutkijalinjalle pääsee?
Suomessa lääketieteellisen hakuprosessi on kaikille sama riippumatta siitä, onko opiskelija kiinnostunut väitöskirjatutkijan urasta vai ei. Sisäänpääsyyn vaikuttaa vain pääsykokeissa suoriutuminen muihin hakijoihin verrattuna, mikä ainakin omalla kohdallani oli tarpeeksi tiukka testi.
Tutkijalinjalle voi hakea opintojen alkuvaiheessa, mutta hakukriteereitä ei hyvän motivaation lisäksi ole, eikä ainakaan Oulun pilottilinja sinänsä takaa opiskelijoille tutkimusryhmää. Se kuitenkin auttaa ryhmiin ja tutkimusympäristöön tutustumisen kanssa ensimmäisenä ja toisena kesänä.
Tällä hetkellä prekliiniset opinnot suorittanut tutkijalinjan opiskelija voi hakea tohtorikouluun, jos hänen keskiarvonsa on pysynyt kolmosen (3/5) yläpuolella ja hän on löytänyt ohjaajan väitöskirjatyölleen. Myös näin tutkijalinjan ulkopuolisena opiskelijana on mahdollista hakea tohtorikouluun. Tutkijalinjalla olemista ei siis edellytetä väitöskirjatutkimuksen tekemiseen.
Mentorointi ja ohjaus – miten tutkimusryhmään pääsee mukaan?
Oma kokemukseni on, että tällä hetkellä Oulussa mentorointi riippuu pitkälti opiskelijan omasta aktiivisuudesta ja ohjaajan saatavuudesta. Meillä valtaosa mentoroinnista perustuu väitöskirjaohjaajan ja tutkimusryhmän antamaan tukeen.
Olen iloinen siitä, että Suomessa tutkijalinjalle pääsyyn ei vaadita monen vuoden tutkimuskokemusta tai aikaisempaa osaamista, mikä madaltaa tutkijaksi ryhtymisen kynnystä ja tekee siitä mahdollista useammalle.
Kansainvälisiä näkökulmia tutkijaksi kasvamiseen
Keskustellessani tutkimuksesta McGovern Medical Schoolin MD-PhD-ohjelmassa Houstonissa opiskelevan ystäväni kanssa sain yhden esimerkin siitä, miten opintojen rakenne ja ohjauskäytännöt voivat vaihdella eri koulutusjärjestelmissä. Heillä tutkijoiden opinnot on selkeämmin eriytetty kliinisesti orientoituvien opiskelijoiden opintopolusta, alkaen jo lääkiksen hakuprossessista. Tutkijalinja on tarkemmin vaiheistettu ja sisältää systemaattista mentorointia, sekä tutkimuksen että kliinisen koulutuksen aikana. Toisin kuin meillä, tutkimusvaihe on selkeästi erillinen jakso, joka sijoittuu kliinisten opintojen väliin. Vaikka koulutuspolut voivat erota toisistaan, on rohkaisevaa kuulla, kuinka eri tavoin tutkimus ja kliininen työ voidaan yhdistää mielekkääksi kokonaisuudeksi.
Tutkijalinjan tulevaisuus
Ouluun on kehitteillä uusi virallinen tutkijalinja meneillään olevan pilottihankkeen pohjalta. Odotan innolla rakenteen julkaisua, sekä uudistuksen tuomia parannuksia väitöskirjatutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Toivon, että hankkeen pohjalta on mahdollista kehittää suomalaista lääketieteen tutkimusta yhä tehokkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi.
Mitä hyötyä tutkimustyön tekemisestä on lääkisopintojen aikana?
Suomessa väitöskirjatutkinnon suorittaneet lääkärit siirtyvät pääosin kliiniseen työhön, mutta myös tutkijanura jatkuu osalla.
Itse koen, että tutkimukseen osallistuminen jo opintojen aikana on monella tapaa hyödyllistä. Se on antanut minulle varaslähdön kliinisiin opintoihin, syventänyt ymmärrystäni prekliinisistä opinnoista ja tärkeimpänä motivoinut minua opiskelemaan myös asioita, jotka toistaiseksi tuntuvat kaukaisilta.
Toivon voivani hyödyntää oppimaani tulevaisuudessa oman erikoisalani tutkimuksen ja sitä kautta potilaiden hoidon kehittämiseen.
Kirjoittaja:
Sini Koivu, LK
Terveyttä tutkimassa -blogissa kirjoitetaan väestöterveyden ja lääketieteen tutkimukseen liittyvistä aiheista sekä esitellään ja pohditaan ajankohtaisia aiheeseen liittyviä ilmiöitä. Kirjoittajina toimivat pääasiassa lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat.