Avoimen väylän kautta unelma-alalle

Biokemia kiinnosti Nova Hongistoa alana jo lukiosta lähtien. Hän pisti pääsykokeissa merkille, että ala on suosittu.

”Hakijoita oli paljon ja vaikka pääsykokeet menivät ihan hyvin, en silti päässyt sisään.”

Tämän jälkeen Hongisto innostui Oulun avoimen yliopiston opinnoista ja mahdollisuudesta päästä unelma-alalle avoimen väylän kautta.

”Tein opintoja kotipaikkakunnaltani Kokkolasta käsin. Kaikki kurssit oli mahdollista suorittaa etäopiskeluna mikä oli hyvä, sillä tein samaan aikaan luokanopettajan sijaisuuksia”, Hongisto kertoo.

”Monet asiat, jotka olin lukion oppikirjoista päntännyt ulkoa niitä sen kummemmin ymmärtämättä, avautuivat avoimen yliopiston opintojen myötä. Olen vähän sellainen luonne, että tykkään pohtia asioita, miksi ne tapahtuvat ja miten ne tapahtuvat. Avoimen yliopiston opinnoissa sain vastauksia kysymyksiini ja ymmärsin, että yksityiskohdat luovat kokonaisuudet.”

Samalla tulivat tutuiksi yliopistossa opiskelu ja akateemiset taidot.

”Tekemistä oli paljon ja koska kyse oli verkko-opinnoista, opiskelusta oli otettava itse paljon vastuuta. Tällainen työskentelytapa sopi minulle hyvin.”

Hyvin järjestetyt verkko-opinnot mahdollistivat myös muihin opiskelijoihin tutustumisen, vaikka etäisyyttä olikin.

”Kommentoimme esimerkiksi toistemme tehtäviä, mikä oli mukavan sosiaalista ja interaktiivista.”

Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi Oulun yliopistoon. Tätä valintatapaa kutsutaan avoimen väyläksi. Opiskelijavalinnat tehdään tutkinto-ohjelman valintaperusteiden mukaisesti.

”Biokemiassa piti suorittaa kymmenen opintopistettä. Opintomenestyksellä oli merkitystä. Lisäksi hakuun kuului motivaatiokirje, jossa perustelin omaa motivaatiotani alalle”, Hongisto kertoo.

Hakeminen avoimen väylän kautta tapahtui yhteishaussa ja näin ollen tieto saadusta opiskelupaikasta tuli jo ennen kevään pääsykokeita, joihin niihinkin Hongisto oli opintojen ohessa valmistautunut.

Osa avoimen yliopiston kursseista on maksullisia, mutta mukana on myös maksuttomia kursseja. Uteliaalle luonteelleen tyypillisesti Hongisto ei malttanut olla tutustumatta muidenkin tiedekuntien tarjontaan.

”Löysin avoimesta yliopistosta paljon kiinnostavia kursseja. Suoritin oman mielenkiintoni mukaan poikkitieteellisiä kursseja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta ja tiedonhausta.”

Ensimmäisen vuoden opiskelijana Hongisto on toistaiseksi päässyt hiukan helpommalla kuin opiskelutoverinsa, sillä avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit sisällytetään suoraan tutkintoon.

”Olen keksinyt kaikkea muuta tekemistä. Lähdin muun muassa mukaan biokemian ainejärjestö Histoni ry:n hallitukseen.”

Aikaa vie myös viherkasviharrastus, johon Hongisto myöntää olevansa täysin hurahtanut.

”Kaikki alkoi siitä, kun sain äitipuoleltani pistokkaan. Tajusin, että pistokkaista pystyy kasvattamaan uusia kasveja ja näkemään kasvatuksessa oman kädenjäljen. Parhaimmillaan minulla oli lähes neljäkymmentä kasvia, mutta muutettuani Ouluun niitä piti hiukan karsia. On mielenkiintoista seurata, miten kasvi reagoi esimerkiksi siihen, jos sen siirtää huoneen nurkasta toiseen.”

”Tutkin esimerkiksi, millainen kasvin alkuperäinen elinympäristö on. Esimerkiksi perulaiselle kasville pyrin toteuttamaan mahdollisimman autenttiset olosuhteet Välkkylän kaksiossani”, Hongisto nauraa.

Kasveihin ei ole vielä perehdytty opinnoissa, mutta Hongisto on kuullut vanhemmilta opiskelijoilta, että kiinnostavia kursseja on tulossa.

”Kuulin, että tulossa on esimerkiksi kurssi, jossa voi ottaa pätkän omasta kasvistaan ja kasvattaa siitä laboratoriossa uuden kasvin. Odotan sitä tosi innolla.”

Kasvien hoitaminen nojaa rutiineihin.

”Maanantaina kastelen nuo kasvit, keskiviikkona toiset. Selkeät rutiinit auttavat pääsemään helpommin kiinni myös opiskelujen rutiiniin.”

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen