Ampumahiihdon huiput hiovat osumatarkkuutta Vuokatissa uudella testiradalla

Vuokatissa on tänä syksynä avattu uudenlainen ampumahiihdon harjoitus- ja testausympäristö urheilijoiden käyttöön. Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä kehitetyllä radalla ammutaan elektronisiin tauluihin ja osumatarkkuus näkyy välittömästi urheilijalle ja valmentajalle.

Radalla on kahdeksan ampumapaikkaa, joista kuusi on ulkona ja kaksi sisällä, radan viereen rakennetussa laboratoriossa. Laboratoriossa voidaan ensimmäistä kertaa mitata ammuntatekniikkaa oikeilla panoksilla ammuttaessa. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista, vaan mittaukset on tehty sisätiloissa, joissa kovia panoksia ei voi käyttää.

Vuokatin keskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva rata on Suomessa ensimmäinen laatuaan ja Euroopassakin ainutlaatuinen.

“Suomessa ei tällaista vastaavaa harjoitusympäristöä ole ja myös kansainvälisesti tämä on verrattain ainutlaatuinen. Ulkomaiset joukkueet ovat olleet hyvin kiinnostuneita”, sanoo projektipäällikkö Antti Leppävuori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Syksyn aikana radalle saapuu harjoittelemaan Suomen ampumahiihdon maajoukkue sekä Italian naisten maajoukkue valmentaja Jonne Kähkösen johdolla. Myös USA:n maajoukkue on tehnyt radalle varauksen.

Valmentaja keskittyy tarkkailemaan urheilijan tekniikkaa

Ensimmäisten joukossa radalle on päässyt harjoittelemaan ensi vuoden Sveitsin Lenzerheidenin MM-kisoihin valmistautuva ja maailmancupin kärkisijoille tähtäävä, Electrofitin yksityistallissa treenaava Tuomas Harjula.

“Ykkösjuttu tässä radassa on se, että osumat tulee elektroniselle taululle ja urheilija saa palautteen välittömästi. Valmentaja voi keskittyä tarkkailemaan urheilijan ammuntatekniikkaa”, Tuomas Harjula kertoo.

Elektronisten taulujen ansiosta valmentajan rooli muuttuu ja valmentajan osaamista päästään paremmin hyödyntämään. Valmentajan ei tarvitse tällä radalla tähystää osumia kaukoputkella. Sen sijaan hän keskittyy tarkkailemaan urheilijaa ja tunnistamaan mahdollisia virheitä, jotka vaikuttavat suoritukseen.

”Usein urheilijalle on tekniikassa tietyt virheet, jotka toistuvat. Nämä karkeat virheet on kohtuullisen helposti tunnistettavissa tarkkailemalla urheilijan suoritusta”, Leppävuori sanoo.

Ammunnan harjoittelu ylirasittuneena tuo urheilijalle kilpailuetua

Uudella radalla on haluttu mahdollistaa ampumaharjoittelu kilpailua vastaavassa tai kovemmassa rasituksessa. Siksi ampumarata on mäen päällä. Leppävuoren mukaan tämä on tärkeää urheilijan harjoittelussa ja kisoihin valmistautumisessa.

“Urheilija saapuu tälle radalle kovassa rasituksessa ja voi harjoitella ammuntaa ylirasituksessa. Tällainen harjoittelu ei ole yleensä tavallisella radalla mahdollista, mutta kilpailuissa, etenkin viesteissä voi tulla tilanteita, joissa urheilija joutuu ampumaan ylirasittuneena. Se on tärkeää hallita ja oppia tuntemaan itselle sopiva lähestymisnopeus”, Leppävuori kertoo.

Harjulan mukaan nousu ampumaradalle tuo hyvää haastetta harjoitteluun.

“Maailmallakaan penkat harvemmin on nousun jälkeen, mutta se on kilpailuetu, jos on ampunut kovemmassa rasituksessa harjoituksissa. Kyllä se helpompaa on sitten kisatilanteessa”, Harjula arvioi.

Ammuntaa kovilla panoksilla mitataan ensimmäistä kertaa

Radan yhteyteen rakennetussa laboratoriossa mitataan ammuntatekniikkaa aidossa ampumatilanteessa eli urheilijan ampuessa oikealla aseella ja kovilla patruunoilla. Tutkimusympäristö on ainutlaatuinen. Aiemmin aitoa ampumasuoritusta ei ole voitu mitata, sillä sisätiloissa oikeiden patruunoiden käyttö ei ole mahdollista.

“Ampumasuorituksessa mitataan urheilijan tasapainoa ja sen vaihtelua, piipun liikettä, liipaisimen ja olkapään painetta ja jatkossa myös hihnapainetta”, Leppävuori kertoo.

Nämä kaikki vaikuttavat ampumasuoritukseen ja tarkat mittaukset aidossa ampumatilanteessa antavat tärkeää tietoa suorituksen optimointiin.

“Täällä voidaan tehdä tosi hyvin ammuntaharjoittelua, jota usein tehdään keväällä ja alkukesästä irrallaan fyysisestä harjoittelusta. Ja päästään tutkimaan liipaisua, tähtäämistä, rekyyliä, peruselementtejä mitä ampumiseen kuuluu", Harjula kuvaa.

Sektorikulissit varmistavat suojauksen kunkin kahdeksan ammuntapaikan ympärille. Sektorikulissit ovat uusi innovaatio, joka mahdollistaa ampumaradan rakentamisen lähelle asutusta.

Ampumaradalla onnistuu myös tuotetestaus

Radan suunnittelu ja kehittely alkoi Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa vuonna 2016. Radan kehittämiseen on saatu Kainuun Liitolta EU-rahoitusta ja viimeisen kahden vuoden aikana rata on saatu rakennettua käyttövalmiuteen.

Harjoittelun ja tutkimuksen lisäksi radalla tehdään myös tuotekehitystä ja -testausta. Täällä hetkellä radalla on testattavana Suomen Biathlon Oy:n elektroniset maalitaulut, jotka yrityksellä on tavoitteena ottaa käyttöön seuraaviin olympialaisiin

Liikuntateknologian yksikössä radan ja testiympäristön kehittäminen jatkuu. Antti Leppävuori kaavailee muun muassa urheilijan ammuntatulosten yhdistämistä liikuntateknologian yksikössä kehitettyyn Coachtech-järjestelmään. Järjestelmä kerää tietoa urheilijan suorituksista ja jatkossa ammuntasuorituksia voi olla mahdollista tarkastella järjestelmästä jälkikäteen.