Kahinan päätösseminaari pidettiin 1.12.2022

Jos päätösseminaarin tunnelmiin haluaa palata, löytyy linkki täältä.

Päätösseminaarin alkuun saatiin tulevaisuuskatsaus Herkko Plitiltä P2X Solutions Oy:stä. Hän korosti, että tuulivoimatuotannon on pakko mennä ”naimisiin” vetytuotannon kanssa. Hän perusteli asiaa sillä, että tuulivoimalasta ei saa tuottoa vain sähköä myymällä. Kun tuulee kovaa, sähkönhinta on alhainen, jopa negatiivinen. Kun ei tuule, hinta olisi korkea mutta ei ole, mitä myydä.

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoi laaja-alaisesti, mitä ilmastotekoja Sotkamon kunta on tehnyt ja mitä aikoo tehdä. Mika korosti vastuullisuutta. Jokaisen on otettava koppia ilmastoteoista jo nyt ja tehtävä heti arjen tekoja. Mika sanoi, ettei voi jäädä odottamaan jotakin vuotta, jolloin jollain vippaskonstilla yritetään tehdä ilmastotekoa.

Suomen ympäristökeskuksen Mari Heikkinen ja Santtu Karhinen kertoivat tuulivoiman aluetalous- ja ympäristövaikutuksista. He kertoivat, että pienessä kunnassa tuulivoimasta saadut verotulot voisivat kattaa neljänneksen koko kunnan verokertymästä. Lisäksi heidän viestinsä oli, että jos tuulivoiman ilmastohyödyt halutaan maksimoida, kannattaa niitä tehdä nyt, koska sähkö on vielä ”likaista”. Tulevaisuudessa puhdasta sähköntuotantoa on jo ennestään niin paljon, että tuulivoiman ympäristöhaitat voivat ottaa suuremman roolin kuin sen tuottamat hyödyt.

Santtu myös kertoi kulutusperäisestä päästölaskennasta. Tämä tarkoittaa sitä esimerkiksi, että maatalousvaltaisen kunnan maatalouden päästöt eivät näyttäydykään niin hurjassa valossa kuin nykyisellä tuotantoperusteisella laskennalla.

Tuomas Niskanen Kajaanin yliopistokeskukselta kertoi Kahina-hankkeen aikaansaannoksista. Kahina-hanke oli lainannut esimerkiksi sähköauton latausasemaa. Tätä ei ole kukaan tehnyt aikaisemmin Suomessa. Kahinan lainauskonseptista on otettu mallia Varsinais-Suomeen.

Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila kommentoi Kahina-hanketta. Hän kiitteli hanketta, joka on tuonut lisäresursseja pieneen kuntaan. Miira toi esille myös, että nykyinen tuotantoperusteinen päästölaskenta asettaa maatalouden päästöjen osalta maaseutukunnat epäreiluun asemaan.

Päätösseminaarin viimeisessä esityksessä Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskukselta kertoi uudistuvasta ilmastolaista. Teemu kertoi, kaikkien kuntien on tehtävä ilmastosuunnitelma viimeistään vuonna 2025 alkavalla valtuustokaudella.

Loppukeskustelussa kysyttiin kuntakohtaisen LULUCF-laskennan perään. Suomen ympäristökeskuksen Santtu Karhinen sanoi, että tilanne on vielä auki. Kysyttiin myös, pysyykö kompensaatiolaskenta Hinku-päästölaskennassa. Santtu kertoi, että pysyy ja se jopa laajenee.