Oona Kettunen ja Petra Torvinen yhdistävät onnistuneesti urheilu- ja työuran Jyväskylän yliopistossa

Olemme Italian Val di Fiemmessä. Järjestyksessään kymmenes kansainvälinen Tiede- ja hiihtokongressi (ICSS) on alkamassa. Legendaarinen maastohiihdon massatapahtuma 70 kilometrin mittainen Marcialonga on päättynyt vain muutama päivä aiemmin, ja sitä ennen Italian Dolomiiteilla kisattiin myös Dolomitenlauf. Molempiin hiihtomaratoneihin osallistunut Oona Kettunen on vaihtanut kisa-asun formaalimpaan ja suuntaa yhdessä muiden Jyväskylän yliopiston hiihtotutkimuksen asiantuntijoiden kanssa kohti kongressin avauspäivää. Toisen kongressipäivän päätteeksi hän myös esittää Vuokatin alppimajoissa toteutetun tutkimuksen tuloksia.

Dolomitenlaufista Kettusella on kotiin tuomisina naisten 41 km ykkössija. Marcialongan suksivalinta ei osunut kohdalleen, joten Kettusen harmiksi sijoitus painui liian kauas tavoitteesta. Tällä reissulla hän on ollut jo lähes kuukauden. Tietokone kulkee kisareissuilla mukana, jotta työnteko sopivissa väleissä onnistuu. Hiihtokausi talvella kerryttää enemmän päiviä reissussa, kuin kotona Vuokatissa. On siis olennaisen tärkeää, että työnteko sujuu etänä.

”Olen äärimmäisen kiitollinen, että työnantajat ovat ymmärtäväisiä ja tukeneet minua löytämään sopivat työtehtävät, jotka voin yhdistää urheiluun”, Kettunen kiittelee.

Tällä hetkellä Kettusella on 30 % työaika, joten keskittyminen urheiluun on etusijalla. Lokakuussa 2023 liikuntatieteiden tohtoriksi väitellyt Kettunen toteutti kaksoisuraa jo opiskellessaan liikuntafysiologiaa sekä tietysti koko väitöstutkimuksen ajan.

”Olen aina yhdistänyt tehokkaasti urheilua ja työntekoa. Väitöskirjan jälkeen piti keventää kokonaisuutta, jotta pystyy löytämään omat rajat urheilijana.”

Ennen maastohiihtouraa Kettunen kilpaili kestävyysjuoksussa. Palkintokaapista löytyvät nuorten Euroopan mestaruus vuodelta 2013 3000 metrin esteistä sekä hopeaa 5000 metriltä. Lisäksi vyöllä on aikuisten Suomen mestaruuksia ja nuorten Suomen ennätyksiä. Vuonna 2018 laji vaihtui juoksusta hiihtoon. Edellisenä vuonna Kettunen oli saapunut Vuokattiin testiasemalle työharjoitteluun. Oliko jompikumpi syy tai seuraus?

”Loukkaantumiskierre katkaisi juoksu-uran. En pystynyt enää juoksemalla toteuttamaan harjoittelua, joka johtaisi kehittymiseen. Hiihtäjänä monipuolinen harjoittelu mahdollisti kehittymisen ja se lisäsi motivaatiota. Toki työharjoittelu Vuokatissa antoi sinetin omille pohdinnoille juoksu-uran lopettamisesta.”

Vuokatissa Kettunen on edelleen, silloin kun ei kisaa tai leireile maailmalla. Myös työt liikuntateknologian yksikössä pitävät hänet kiinni huippu-urheilussa. Tammikuussa alkanut Huippu-urheiluosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämishankkeen valmennuskokonaisuuden työstäminen alkoi uuden vuoden myötä. Tehtävässä Kettunen suunnittelee ja pilotoi lumilajien uutta valmentajakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on varmistaa lumilajien akatemia- ja huippuvaiheen valmentajille riittävä osaaminen huippu-urheilun vaatimustason mukaiseen valmentamiseen.

”Uudenlainen haaste työelämässä, mutta olen innoissani, koska koen valmentajien osaamisen parantamisen tärkeäksi”, kommentoi Kettunen uutta pestiään.

Kettusen kohdalla kaksoisura pyörii siis vahvasti huippu-urheilun ympärillä, olipa hän ladulla tai toimistossa.

”Jotta tämän koko kuvion saa toimimaan, on tärkeintä oma motivaatio molempia uria kohtaan. Täytyy aidosti pitää molemmista, jolloin ne eivät tunnu kuormittavilta ja ovat yhdistettävissä.”

Myös tavoitteet molemmissa ovat korkealla.

”Urheilijana pyrin kehittymään ja löytämään omat rajat. Unelma on Milano-Cortinan talviolympialaisten perinteisen 50 kilometrin kilpailu. Työelämässä haluan toimia itseä kiinnostavien aiheiden parissa. Nyt se on huippu-urheiluun liittyvät teemat, mutta toki ajan myötä ajatukset voivat muuttua.”

Petra Torvinen. Kuva: Petra Torvisen kotialbumi

Petra Torvisen alkuvuosi toi mukanaan uran ensimmäisen Maailmancup -osakilpailun yhdistetyssä

Maastohiihdosta vasta neljä vuotta sitten yhdistettyyn siirtynyt Petra Torvinen vastaa puhelimeen Viron Otepäästä. Tammikuun puolessa välissä hän debytoi ensimmäisissä kansainvälisissä kisoissa Itävallan Eisenerzissä yhdistetyn Continental Cupissa, jossa hän sijoittui Anna Kerkon kanssa parikilpailussa kolmanneksi. Continental Cup -taival sai jatkoa tammikuun lopussa Norjan Lillehammerissa, ja Torvisen tähänastisen uran kohokohta; ensimmäinen Maailmancup -osakilpailu on vienyt hänet Otepäähän. Melkoinen alku vuodelle 2025.

”Onhan tämä yksi unelmien täyttymys ehdottomasti”, iloitsee 30-vuotias Torvinen.

Ristijärveläislähtöiselle Torviselle vuoden 2026 Milano-Cortinan olympialaiset olisivat olleet ehdottomasti urheilu-uran isoin tavoite, mutta Kansainvälinen Olympiakomitea oli toista mieltä. Naisten yhdistetty ei ole vuonna 2026 olympialaji.

”Kun naiset eivät pääsekään olympialaisiin, niin tavoite on vakiinnuttaa paikka kansainvälisissä kisoissa. Continental Cupeista pitää saada pisteitä, jotta pääsee Maailmancupiin. Siellä kisaaminen on nyt päätavoite.”

Torvisen taival yhdistetyssä on poikkeuksellinen. Hän kapusi ensimmäisen kerran hyppytorniin vasta neljä vuotta sitten. Nyt käynnissä on neljäs kausi tavoitteellista harjoittelua. Kuulostaa siltä, että ennen yhdessä maastohiihdossa kisanneiden Kettusen ja Torvisen kohdalla lajinvaihdon kannalta merkityksellistä on ollut saapuminen nimenomaan Vuokattiin.

”Syksyllä 2020 tulin töihin liikuntateknologian yksikköön ja kävin kokeilemassa meidän laboratoriossa ponnistusta voimalevyllä. Hyppy nousikin aika hyvin ja siihen heitettiin, että pitänee lähteä yhdistetyn urheilijaksi. Samana syksynä menin kavereiden kanssa Vuokatin K10-hyppyrimäkeen ja siitä se ajatus sitten lähti”, Torvinen kertoo

Kettusella lajinvaihtoa vauhdittivat pitkälti loukkaantumiset. Torvinen sen sijaan kertoo, että oli maastohiihdossa hyvä perustason hiihtäjä, mutta esimerkiksi maajoukkuetason hiihtäjäksi matka olisi ollut pitkä. Eritoten viimeisen puolen aikana Torvinen on ottanut mäkihypyssä ison harppauksen eteenpäin ja samaan aikaan hiihto on pysynyt omalla hyvällä tasolla.

Torvinen tekee projektitutkijan tehtäviä 75 % työajalla, mutta menee Kettusen tavoin urheilu-ura edellä. Myös Torvinen on äärimmäisen tyytyväinen ja kiitollinen työnantajan sekä kollegoiden suhtautumiseen kaksoisuraan.

”Normaalitilanteessa eli kisareissujen ulkopuolella teen viisi päivää viikossa töitä, siten että aamuisin käyn treenaamassa ja työt aloitan noin kello 10. Iltapäivällä tai illasta on sitten toinen harjoitus. Kollegoille iso kiitos siitä, että ovat joustavia ja ymmärtävät, että aamuisin minun on treenattava ja saadaan esimerkiksi kaikki palaverit iltapäivän puolelle. Myös kisareissuilla työkone kulkee mukana, ja teen töitä vapaa-aikana, tosin kevennetysti. Tottakai totuus on, että tahti on todella tiivis. Kyllä oli esimerkiksi aika väsynyt olo palata koneen ääreen ensimmäisen Continental Cup -reissun jälkeen”, Torvinen sanoo.

Torvinen kokee, että hänen urheilu-uransa tukee työuraa, ja toisin päin. Lisäksi hänen koulutustaustansa tietojenkäsittelytieteissä yhdistyy nyt kokemukseen ja urheilijaosaamiseen työtehtävissä. Usein projektit liittyvätkin huippu-urheiluun.

”Koen, että pystyn hyödyntämään omaa urheilijataustaa, vaikka en ole liikuntatieteilijä. Työskentelen paljon eri hankkeiden parissa, joissa teemme sovelluskehitystä sekä hyödynnämme data-analytiikkaa ja tekoälyä. Lisäksi labroissa testaamme kehityksen alla olevia laitteita ja menetelmiä.”

Juttutuokio Torvisen kanssa on ohi. Hän lähtee treenaamaan. Viikonloppuna (7.–9.2.) yksi iso unelma toteutui Otepäässä. Huikea 10. sija tasauskilpailussa oli kova suoritus Maailmancup-debytantilta.

Oona Kettusen seuraava kilpailu oli samana viikonloppuna Vantaan Suomen Cupin viesteissä. Kisaviikonlopun jälkeen julkaistiin Suomen maastohiihtojoukkue Falunin Maailmancupiin Ruotsiin. Oona Kettusen nimi komeilee listalla. Myös Kettusen ensiesiintyminen maajoukkueessa on tosiasia. Toimistossa Vuokatissa kaksikko nähtäneen vasta kilpailukauden hiljennyttyä.

Jyväskylän yliopistolle myönnettiin toukokuussa 2024 Olympiakomitean huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutunnus. Tunnus tarkoittaa sitä, että opiskelevien urheilijoiden arki on toimivampaa korkeakouluissa, joissa opiskelun ohjaamisen käytänteet tukevat urheilijaa urheilun ja opintojen yhdistämisessä. Oona Kettunen ja Petra Torvinen ovat oiva esimerkki siitä, kuinka huippu-urheilijamyönteisyys toteutuu yliopistossa myös siirryttäessä työelämään.

Keväällä erillishaussa on toista vuotta Jyväskylän yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) yhteistyönä toteuttama liikuntateknologian koulutuspolku. Se on suunnattu erityisesti urheilijoille ja valmentajille mahdollistaen kaksoisuran. Joustava koulutuspolku kestää 5,5–7 vuotta sisältäen liikunnanohjaaja AMK- ja liikuntatieteiden maisterin tutkinnon.