Pekingin kisaladut avautuivat virtuaalisina hiihtomaajoukkueen käyttöön

Koronapandemian takia ulkomaiset hiihtomaajoukkueet eivät päässeet etukäteen tutustumaan Pekingin olympialatuihin. Suomen maajoukkueen hiihtäjille avautui kuitenkin mahdollisuus päästä Pekingin kisareiteille Vuokatin hiihtolaboratoriossa jo vuoden 2021 puolella.

Arvokisareittien tuominen Vuokatin hiihtolaboratorioympäristöön käynnistyi PyeonChangin 2018 olympialaisten alla, jolloin ensimmäiset mallit sprinttireiteistä toteutettiin todelliseen videokuvaan perustuen. Tämän jälkeen kuitenkin nähtiin, että virtuaalimallit palvelevat tarkoitusta paremmin, joten arvokisareittien mallintamista ja virtuaalireittien tuontia hiihtomattoympäristöön alettiin viedä eteenpäin vuodesta 2019 lähtien.

Vuonna 2021 valmistui yhden kehitystyön tulos, kun käyttöön saatiin virtuaalimallit Pekingin olympialaisten maastohiihdon sprintti- että ampumahiihdon 2,5 km kisareiteistä.

Vuokattiin rakentunut virtuaalinen Pekingin arvokisaympäristö sai alkunsa, kun tohtori Olli Ohtonen ja projektitutkija Teemu Lemmettylä vierailivat Pekingissä olympialaisten maisemissa lokakuussa 2018. Lunta ei ollut, kun kaksikko kiersi ja kuvasi keskeneräisiä latupohjia. Laserkeilattua maastodataa ei ollut Pekingistä saatavilla.

– Myöhemmin saimme Pekingin kilpailun järjestäjiltä hieman videokuvaa, latuprofiilit sekä pohjakartastoa, kertoo Ohtonen virtuaalilatujen alkudatasta.

Vuokatissa Jyväskylän yliopiston hiihtolaboratoriossa sijaitseva iso hiihtomatto mukailee todellisen reittiprofiilin mukaista korkeusprofiilia samalla kun seinälle heijastettu virtuaalimalli liikkuu samassa tahdissa maton nopeuden kanssa. Tällaisen menetelmän avulla on mahdollista tuoda uusia työkaluja suomalaiselle huippu-urheilulle laajemminkin.

Vuokatissa menetelmää on luonnollisesti kehitetty ja testattu pohjoismaisten hiihtolajien kanssa ja lajien tarpeisiin perustuen. Huippu-urheilussa ja arvokisoihin valmistautumisessa korostuvat yhä pienemmät yksityiskohdat. Esimerkiksi sprinttihiihdossa voittajat ratkotaan jopa sekunnin sadasosilla.

– Hiihtämällä virtuaalisilla arvokisareiteillä ennakkoon on mahdollista auttaa urheilijaa valmistautumaan kisoihin enemmän henkisellä tasolla, mutta myös tuomalla työkaluja hiihdon taktiikan miettimiseen, kommentoi projektipäällikkö Anni Hakkarainen.

Pekingin virtuaalisen kisaradan Vuokattiin ovat tehneet Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö ja Kajaanin ammattikorkeakoulu yhteistyönä osana alueellista CEMIS-yhteistoimintaa. CEMIS eli Centre for Measurement and Information Systems on mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut tutkimus- ja koulutuskeskus, jossa yhteistyötä tekevät Jyväskylän ja Oulun yliopistot, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä Tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Liikuntateknologian yksikkö sijaitsee Vuokatin Urheiluopiston kupeessa ja kouluttaa maistereita ja tohtoreita. Se myös vie aktiivisesti tutkimustietoa huippu-urheilun kentälle: talossa syntyy menetelmiä, joilla urheilijan suorituskykyä tai tekniikkaa voidaan mitata entistä paremmin. Tutkimuksia tehdään hiihtolaboratorion ohella ulkona maastossa sekä suksitestauslaboratoriossa ja hiihtotunnelissa. Yksikköä johtaa professori Vesa Linnamo.

”Tieteestä käytäntöön” on ollut JYU:n Vuokatin yksikön johtoajatus alusta lähtien. Toimintaympäristö sekä hyvät yhteistyökumppanit ovat mahdollistaneet tiedon kulkemisen tutkijoilta lajeille ja päinvastoin. Arvokisoihin valmistautuminen on yksi erinomainen esimerkki projektista, jossa on hyödynnetty sekä tutkimuspuolen että käytännön osaamista tutustumalla kisapaikkoihin etukäteen ja luomalla virtuaalisia kisaympäristöjä laboratorio-olosuhteisiin. Positiivinen palaute urheilijoilta ja valmentajilta kertoo, että olemme tämän suhteen olleet oikealla asialla. Olympiakisojen tulosluettelosta voi sitten lukea, että onko virtuaaliharjoittelu siirtynyt myös menestykseen, toteaa Linnamo hymyillen.

Viimeksi päivitetty: 6.4.2022