Voimalevy osaksi mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueurheilijoiden päivittäistä harjoittelua

Vuokatin liikuntateknologian yksikkö kehitti voimalevyn osaksi mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueurheilijoiden päivittäistä harjoittelua.

Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö (JYU-Vuokatti) on kehittänyt voimalevyn mäkihyppääjien ja yhdistetyn urheilijoiden laskuasennon rentouden harjoitteluun. Voimalevy mittaa jalkaterän sivuttais- ja kiertovoimia, joiden minimointi on laskuvauhdin kannalta olennaisen tärkeää. Tarve voimalevyn kehittämiseen on tullut suoraan lajien parista.
Välitön visuaalinen palaute on nähtävissä urheilijan seisoessa voimalevyllä. Punaiset palkit liikkuvat tuotettujen sivuttais- ja kiertovoimien mukaan. Tavoitteena on pitää punaiset palkit vihreiden pohjaviivojen mukaisesti, tällöin laskuasento on rennoimmillaan. Kuvassa Niko Kytösaho.
Välitön visuaalinen palaute on nähtävissä urheilijan seisoessa voimalevyllä. Punaiset palkit liikkuvat tuotettujen sivuttais- ja kiertovoimien mukaan. Tavoitteena on pitää punaiset palkit vihreiden pohjaviivojen mukaisesti, tällöin laskuasento on rennoimm

”Tarve levyn kehittämiseen kumpuaa lajin kehityksestä, jossa lähtölavat tulevat alemmas vuosi vuodelta. Hyppääjien keulanopeus ei kuitenkaan laske samassa suhteessa, jolloin tärkeään rooliin nousevat laskemisen aerodynamiikka sekä laskua vastustavien voimien hallinnan parantaminen”, mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtaja Mika Kojonkoski taustoittaa.

Kojonkoski ja mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Lauri Hakola ovat olleet mukana voimalevyn suunnittelussa. He ovat määritelleet visuaalisen palautteen, joka näkyy urheilijalle tietokoneen näytöltä. Voimalevy on rakennettu vauhtimäen ladun leveyttä vastaavaksi, ja pituus vastaa mäkihyppymonon pohjan pituutta.

”Mäkihypyssä laskuvauhti ja nopeus tultaessa hyppyripöydälle ovat ylivoimaisesti tärkeimmät tekijät onnistuneen suorituksen takana. Harjoitellessaan voimalevyn avulla urheilijat saavat välittömän visuaalisen palautteen sivuttais- ja kiertovoimista jalkojen alla. Pyrkimys näiden voimien minimointiin on laskuvauhdin kannalta kaikkein olennaisinta”, Kojonkoski avaa voimalevyn merkitystä harjoittelussa.

Järjestelmä on kasattu kuljetuslaukkuun, jonka avulla sen liikutteleminen on helppoa. Tämä mahdollistaa voimalevyn hyödyntämisen jokapäiväisessä harjoittelussa.

Järjestelmä on kasattu kuljetuslaukkuun, jonka avulla sen liikutteleminen on helppoa. Tämä mahdollistaa voimalevyn hyödyntämisen jokapäiväisessä harjoittelussa.

JYU-Vuokatin tutkimus- ja kehitystyö talvilajien parissa jatkuu vahvana

JYU-Vuokatin tutkimus- ja kehitystoiminta erityisesti pohjoismaisten hiihtolajien parissa avaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia lajiliittojen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Voimalevyn suunnittelu- ja toteutustyön tehnyt JYU-Vuokatin suunnittelija (DI) Keijo Ruotsalainen kiittelee lajien ja JYU-Vuokatin välistä yhteistyötä:

”Voimalevyn suunnittelu ja toteutus ovat äärimmäisen hyvä esimerkki lajin (tässä tapauksessa mäkihyppy + yhdistetty) kyvystä määritellä kentältä kumpuava tarve riittävän tarkasti, sekä JYU-Vuokatin vankka kokemus voiman mittaamisesta. ”

Myös Mika Kojonkoski on hyvillään JYU-Vuokatin kanssa tehtävästä yhteistyöstä:

”On hienoa, että meillä on Liikuntateknologian yksikkö tukemassa suomalaista talviurheilua ja kehittämässä työkaluja arkipäivän harjoitteluun. Huippu-urheilu koostuu äärimmäisen monesta asiasta, mutta isossa kuvassa tällaisten palasten, kuten juuri kehitetty voimalevy, merkitys on hyvin tärkeä.

Voimalevy valmistui osana JYU-Vuokatin Urheilun data ja digitalisaatio CEMIS-UDDA-hanketta. Tärkeässä roolissa voimalevyn teknisessä toteutuksessa oli myös Liikuntateknologian yksikön CEMIS – kumppaneista Kajaanin Ammattikorkeakoulu. Projektissa hyödynnettiin heidän voimalevyvahvistin osaamista.

CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on Oulun yliopiston, Kajaanin Ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja CSC:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. JYU-Vuokatti on ollut osa CEMIS-toimijoiden verkostoa vuodesta 2010.

Viimeksi päivitetty: 22.12.2023