Mikroyrittäjän monet roolit uuvuttavat

Siinä missä työntekijät ovat lain takaaman työterveyshuollon piirissä, yrittäjien työhyvinvointi jää säännösten ulkopuolelle. Silti yrittäjänkin työ voi olla niin kuormittavaa, että se pahimmillaan uhkaa terveyttä. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat niin sanotut mikroyrittäjät, joiden yrityksissä on korkeintaan kymmenkunta työntekijää.

”Vaikka systemaattista tietoa mikroyrittäjistä ei ole, tiedetään että suurella osalla toimintansa lopettavista yrittäjistä taustalla ovat terveyssyyt”, kertoo MicroENTREn tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi.

”Peruslogiikka on, että mitä pienempi yritys, sitä enemmän se on yhtä kuin yrittäjä ja sitä enemmän hänen jaksamisensa on yhtä kuin yrityksen tehokkuus ja tuottavuus.”

Tyypillinen mikroyrittäjän taakka on tehtävien laaja-alaisuus. Pienessä yrityksessä työnjakoa ei juuri ole, ja yrittäjän on taivuttava esimerkiksi taloushallintoon, tuotekehitykseen ja esimiestyöhön. Tämä puolestaan koettelee niin osaamista kuin aikataulua, ja yli kahdeksantuntiset työpäivät ovat tavallisia. Tutkimukset taas osoittavat, että yli 55 tunnin työviikot ovat jatkuvasti toistuessaan terveysriski.

Toisaalta yrittäjyys on monelle elämäntapa: oma erityisosaaminen ja sen varaan rakennettu yritys muodostavat ensisijaisen identiteetin, josta pidetään kynsin hampain kiinni. Tällöin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää helposti syrjään, varsinkin jos aika hupenee osaamista koetteleviin oheistehtäviin.

”Lisäksi iso osa yrittäjistä on ikääntyneitä. Nuoret ovat aliedustettuja”, Simunaniemi sanoo.

Edellä kuvatun valossa ei ole ihme, että psyykkiset ja fyysiset uupumusoireet ja stressi ovat yrittäjillä tavallisia. Ja kun puhutaan heidän työhyvinvointinsa puutteista, puhutaan paitsi inhimillisestä kärsimyksestä, myös rahasta.

”Uupunut yrittäjä tuskin jaksaa kehittää liiketoimintaansa. Tuottavuuskaan tuskin on kovin korkea”, Simunaniemi pohtii.

”Hyvinvoiva menestyy todennäköisesti paremmin.”

Mikä siis neuvoksi? Ratkaisuja voi tarjota elokuussa päättynyt Promo@Work-hanke, joka tuotti näyttöön perustuvia terveyden edistämiskeinoja työpaikoille. MicroENTRE toi hankkeeseen asiantuntemuksensa mikroyrittäjistä sekä selvitti näiden työhyvinvointia ja sopivia kohennuskeinoja.

Promo @ Workin keskeistä antia ovat suositukset ja vinkkilistat työterveyden edistämiseksi. Työpaikoille suunnattujen suositusten ohella Työterveyslaitoksen nettisivuilta löytyy yrittäjille räätälöity Yrittämisestä virtaa –opas. Mm. elintapoja, ajankäytön hallintaa, tehtävien rajaamista, rentoutumista ja ihmissuhteita koskevat yksilötason suositukset ovat työpaikoiltakin tuttuja. Yrittäjien erityistarpeet näkyvät esimerkiksi taloustilanteen, kehittämisen ja kilpailun huomiointina, kuten:

• Aseta yritystoiminnallesi selkeät tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista ja yrityksen taloudellista tilannetta säännöllisesti.
• Selvitä, minkä yritysten kanssa yritykseni kilpailee. Analysoi yrityksesi vahvuudet suhteessa kilpailijoihin.
• Varaa aikaa yritystoiminnan kehittämiseen. Kehitä yrityksen toimintaa jatkuvasti palautteen pohjalta. Pyydä palautetta asiakkailta ja sidosryhmiltä säännöllisesti, myös myönteistä.
• Anna vastuuta muillekin. Älä yritä tehdä kaikkea itse. Delegoi, pyydä apua, ulkoista toimintaa mahdollisuuksien mukaan.
• Pyri sopivaan työmäärään. Tunnista rajasi ja pysty sanomaan asioille ”ei”, jos työtä on liikaa. Jos työtä on liian vähän, panosta aktiivisesti yrityksen kehittämiseen.
• Listaa ja aseta työt kiireys- ja tärkeysjärjestykseen. Suunnittele ja aikatauluta milloin teet mitäkin.
• Seuraa työaikaasi sinulle sopivalla tavalla ja työskentele alle 55 tuntia viikossa.
• Hyödynnä muiden yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja yhteiskunnan tuki. Jaa asioita ja verkostoidu muiden yrittäjien kanssa. Ratkaise ongelmia yhdessä muiden yrittäjien kanssa ja auta myös muita.

Jälkimmäisin suositus viittaa jo rakenteellisiin keinoihin. Näissä olisi Simunaniemen mielestä kehitettävää.

Tullaan siis takaisin siihen, että yrittäjien työterveyshuolto ja työhyvinvointi ovat lain ulkopuolella. Pakottavaan lainsäädäntöön Simunaniemi suhtautuu kuitenkin varauksella.

”Se toisi lisäkustannuksen, jota olisi subventoitava. Lisäksi työterveyshuollon toimintamallit ovat usein pienille yrityksille raskaita: on vuosittaisia kontrolleja ja kattavia työpaikkaselvityksiä. Tarvittaisiin malleja, jotka ovat riittävän keveitä, jotta yrittäjät haluaisivat työterveyshuollon itselleen. Ja mieluummin porkkanaa kuin keppiä: korvauskäytäntöjä, veronalennuksia…”

Promo @ Workiin sisältyi myös interventiotutkimus, jossa testattiin Oulun yliopiston OASIS-tutkimusyksikön kehittämän Palaudu-mobiilisovelluksen tehoa mikroyrittäjiin. Samalla kerättiin tietoa heidän työhyvinvoinnistaan.

”Mikroyrittäjistä ei ole aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta, ja pk-yrityksistäkin tietoa on aika vähän. Kärkenä tutkimuksessa oli nimenomaan palautuminen: voidaanko mobiilisovelluksen avulla vähentää haittaavia tekijöitä ja parantaa työkykyä?”

Taustoittavan alkukyselyn jälkeen sovellus antoi palautumista edistäviä suosituksia mm. ajankäytöstä, ravitsemuksesta ja levosta – mutta ei liian usein. Tätä olivat kohdehenkilöt itse toivoneet: tutkimuksessa oli mukana runsaat 1200 mikroyrittäjää, joiden työhyvinvointia ja toiveita kartoitettiin kyselyillä ja haastatteluilla. Aineistoa kertyi paljon, mutta sen analysointi on vielä kesken.

”Työkyvyn muutokseen liittyviä julkaisuja viimeistellään parhaillaan, ja ne ilmestyvät toivottavasti ensi vuoden aikana”, Simunaniemi sanoo.

”Alustavat tulokset viittaavat siihen, että sovelluksen käyttäjien tilanne kehittyi suotuisammin kuin niiden, jotka eivät sitä käyttäneet.” Näillä näkymin sovellusta ei olla kaupallistamassa.

Promo @ Work-hankkeen yhteistyökumppaneina oli lukuisia yhteiskunnallisia toimijoita sosiaali- ja terveysministeriötä myöten. Niiden kautta tutkimustieto voi säteillä poliittiseen päätöksentekoon. Toistaiseksi vastuu omasta terveydestä jää kuitenkin yrittäjälle, ja suositukset keskittyvät herättelemään ja motivoimaan yksilöitä.

”Toivomme, että suositukset muuttaisivat ajatusmalleja. Asenteesta, että työhyvinvointi on pehmoilua, pitäisi päästä siihen, että se on liiketoiminnan kovaa ydintä.”

Teksti: Jarno Mällinen