Eva Pongracz

Jenni Ylä-Mella (2015) Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysjärjestelmän vahvuudet ja haasteet Suomessa. Kuluttajakäsitys ja osallistuminen. Consumers’ perceptions and participation. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 548.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkasteltu SER-direktiivin kansallista käyttöönottoa ja keräysverkoston kehittymistä Suomessa. Lisäksi kuluttajakäsitystä ja -tietoisuutta arvioitiin Oulun alueella toteutetulla kyselytutkimuksella. Työssä on arvioitu myös kuluttajien roolia käytöstä poistettujen SE-laitteiden kotivarastoinnissa ja sen vaikutuksia jätehierarkian toteutumiseen.

Tulokset osoittavat, että kansallinen implementointi on onnistunut Suomessa; kansallinen lainsäädännöllinen perusta ja toimiva keräysjärjestelmä on saavutettu vain muutamassa vuodessa. Tutkimuksesta selviää, että kuluttajatietoisuus keräysjärjestelmän tärkeydestä ja sen olemassaolosta on hyvällä tasolla; matkapuhelinten korkea säilytysaste kotitalouksissa viittaa kuitenkin nykyisen järjestelmän riittämättömyyteen motivoida kuluttajia palauttamaan pientä SE-romua keräysjärjestelmään.

SE-laitteiden elinkaaren vaikutusten tarkastelu osoittaa, että varastointi estää matkapuhelinten uudelleenkäyttöä ja estää jätteen synnyn ehkäisyä. Lisäksi se viivästyttää hyödyllisten materiaalien palautumista kierrätykseen vaarantaen myös jätehierarkian toteutumisen. Siksi koulutus ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeässä roolissa ympäristömyötäisemmän keräysjärjestelmän saavuttamiseksi Suomessa.

Väitöskirja verkossa

Jean-Nicolas Louis (2016) Älykkäiden rakennusten dynaamiset ympäristö-indikaattorit. Kodin energiajärjestelmä hiilineutraalissa asuinympäristössä. Väitöskirja. Acta UO, C 599.

Tässä työssä käsitellään kotiautomaation vaikutusta sähkön kulutuksen hallintaan asuinrakennuksissa käyttämällä ympäristö- ja talousindikaattoreita. Tätä varten suoritettiin kotiautomaation elinkaariarviointi selvittämällä laitteiden valmistus-, käyttö- ja hävittämisvaiheiden ympäristövaikutukset. Työssä tarkasteltiin myös asukkaiden käyttäytymisen, kotitalouden koon ja eri teknologiavaihtoehtojen vaikutuksia ympäristö- ja talousvaikutuksiin.

Arviointi suoritettiin Markovin ketjun simulointityökalulla, joka rakennettiin Matlab-alustalle. Dynaamisia ympäristömittareita kehitettiin ReCiPe-menetelmää käyttäen. Indikaattorit on edelleen yhdistetty yhdeksi indeksiksi käyttäen monikriteeriarviointia.

Tulokset viittaavat siihen, että huippukuormitusta voidaan vähentää käyttämällä kotiautomaatiota, mutta sähkön kokonaiskulutus voi kasvaa automaatiojärjestelmän sähkönkulutuksen takia. Kotiautomaation vaikutukset ovat eniten havaittavissa suurissa kotitalouksissa. Lisäksi, dynaamiset indikaattorit edustavat paremmin kotiautomaation vaikutusta ympäristöön kuin staattiset indikaattorit. Automaatioteknologian elinkaaressa suurimmat ympäristövaikutukset ovat valmistusvaiheessa, mutta CO2-päästöjä syntyy eniten käyttövaiheessa. Lopuksi voidaan todeta, että kotiautomaation merkittävin ympäristöhyöty on CO2-päästöjen vähentäminen huippukulutuksen aikana siirtämällä kuormitusta toiseen ajankohtaan.

Väitöskirja verkossa

Pablo Piñero (2019) Sosioekonomisten järjestelmien metabolia. Panos-tuotosmenetelmä ja materiaalivirtalaskenta jalanjälkianalyysin työkaluna. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 733

Tässä työssä tutkittiin innovatiivisia tapoja, joilla voitaisiin parantaa materiaalijalanjälki -tyyppisten indikaattoreiden käytettävyyttä panos-tuotos (Input-Output, IO) -analyysissa, kun niitä sovelletaan Materiaalivirta-analyysi (Material Flow Accounting, MFA) -metodiin.

Materiaalivirtojen tutkiminen kansainvälisellä ja kansallisella tasolla, jossa yhdistettiin IO-tietokannat erilaisella maantieteellisellä resoluutiolla osoitti, että alueellisella taloudella voi olla kaksoisrooli sekä raaka-aineiden että arvonlisäyksen lähteenä tai nieluna riippuen sen asemasta globaalissa taloushierarkiassa..

Väitöskirja verkossa

Paula Saavalainen (2020) Kestävyyden arviointimenetelmä uusien kemiallisten prosessien suunnitteluun. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 767

Tämän tutkimuksen päätuloksena on kestävyyden arviointityökalu, joka on kehitetty edistämään kestävän kehityksen periaatteita noudattavien kemiallisten prosessien suunnittelua. Tuotteiden ja niiden valmistusprosessien arvioimiseksi on olemassa useita kestävyyden arviointimenetelmiä, mutta varhaisessa suunnitteluvaiheessa olevien kemiallisten tuotantoprosessien suunnitteluun ei ole kehitetty kattavia arviointimenetelmiä. Tässä työssä tarkastellaan indikaattoreita, joilla kemiallisia prosesseja voidaan arvioida suunnitteluvaiheessa niiden kestävyyden parantamiseksi. Vihreän kemian 12 periaatetta valittiin lähtökohdaksi kestävyysindikaattoreita kehitettäessä. Kestävyyden arviointi kattoi seuraavat ulottuvuudet: ympäristöllinen, sosiaalinen, mukaan lukien turvallisuus, taloudellinen ja terveyteen liittyvä kestävyys. Kemiallisten riskien arvioinnissa perustana käytettiin viimeisimpiä Euroopan kemikaalimääräyksiä sekä vaaraluokitukselle olemassa olevaa tietokantaa. Kehitetty kestävän kehityksen arviointimenetelmä on Excel-pohjainen ja perustuu yli 200 kysymystä sisältävään kestävyyden suunnittelun tarkistuslistaan. Monivalintakysymyksillä tapahtuva kestävyyden arvottaminen perustuu vaikutusten vakavuuteen. Arviointityökalun käyttö kemiallisten prosessien suunnittelun alkuvaiheessa tarjoaa kilpailuetua, koska se ohjaa prosessisuunnittelua kestävyyden kriittisillä osa-alueilla. Tutkimuksessa ehdotetaan myös lisätutkimustarpeita. Kehitetty kestävyyden arviointityökalu opastaa kemistejä ja kemian tekniikan insinöörejä myös pilotointi- ja valmistusvaiheen prosessisuunnittelussa. Kehitettyä kestävän kehityksen arviointityökalua voidaan käyttää sekä koulutustarkoituksiin että parantamaan kestävän kehityksen periaatteita koskevaa tietämystä prosessisuunnittelun kaikissa vaiheissa.

Väitöskirja verkossa

Sanna Hietala (2023) Kotieläintuotannon ympäristövaikutuksien elinkaariarviointi. IPCC ja PEFCR menetelmien soveltuvuus suomalaiseen tuotantoon. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 913

Tämän väitöskirjatyön päätavoitteena on ollut saada käsitys suomalaisen kotieläinsektorin ympäristövaikutusten nykytasosta ja erilaisten LCA-menetelmien soveltuvuudesta kotieläintuotteiden ympäristökestävyyden selvittämiseen. Työssä arvioitiin suomalaisen naudanlihan, broilerinlihan ja sianlihan ilmastovaikutuksia, yhdessä luomumaidon ja yksimahaistuotannon tärkeimpien kotimaisten rehukasvien kanssa. Ilmastovaikutuksen lisäksi samoille tuotteille arvioitiin vaihtelevin yhdistelmin myös rehevöitymis-, happamoitumis- ja vesiniukkuusvaikutukset.

Väitöskirja verkossa

Victor Pavlov (2023) Arktisten merien ympäristönsuojelu. Öljyntorjunnan vaikutukset ja haasteet. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 916.

Arktisen meriympäristön suojeleminen on kasvava huolenaihe lisääntyvän arktisten luonnonvarojen käytön ja uusien meriliikenteen reittien avaamisen vuoksi. Tämä kehitys lisää meren saastumisen riskejä. Soveltuvien torjuntakeinojen uupuminen, pitkät etäisyydet, ankara ilmasto ja pimeys, äärimmäinen kylmyys ja usein esiintyvät myrskyt tekevät mahdollisista kemikaali- ja öljyvuotojen torjunnasta ja puhdistustoimista vaikeita.

Tämä väitöskirjatyö tarkastelee öljyvahinkojen torjuntaan liittyviä haasteita Arktisella alueella, keskittyen erityisesti Barentsin merialueeseen. Tutkimuksen tavoitteena oli käsitellä arktisen öljyvahinkojen torjuntateknologioita, arktisten sääolosuhteiden vaikutuksia torjuntatoimiin ja öljyvahinkojen mahdollisia ekologisia vaikutuksia.

Väitöskirja verkossa

Aida Hosseinian (2024) Kiertotalouden edistäminen Pohjoismaissa. Fosforin talteenotto jätevirroista. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 940.

Kiertotalous on noussut kestäväksi vaihtoehdoksi perinteiselle lineaariselle taloudelle. Sidosryhmät tiedemaailmasta, liike-elämästä ja politiikan aloilta osallistuvat aktiivisesti siirtymään kohti kiertotaloutta. Yksi keskeinen painopistealue kiertotaloudessa on ravinteiden hallinta, erityisesti fosforin talteenotto kriittisenä raaka-aineena.

Tämä väitöstutkimus tutkii kiertotalouden periaatteiden soveltamista ja potentiaalia fosforin talteenottoon Pohjoismaissa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja elinkaariarviointitutkimuksen avulla. Tutkimus osoittaa, että vaikka eri sidosryhmät tunnistavat kiertotalouden tärkeyden, aihetta ei ole tutkittu vielä riittävästi. Useilla kiertotalouden alueilla maantieteellinen konteksti on arvioitava ja integroitava osaksi kiertotaloutta siirtymän nopeuttamiseksi.

Väitöstutkimuksessa on tarkasteltu ja vertailtu elinkaariarvioinnin avulla neljää erilaista jäteveden käsittelymenetelmää niiden ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi. Elinkaariarvioinnin tulokset osoittavat, että yhdistetty anaerobinen mädätys ja pyrolyysi on kestävin fosforin talteenottoon jätevesilietteistä. Kestävänä käsittelymenetelmänä tällä lähestymistavalla on potentiaalia fosforin talteenottoon sitä koskevan sääntelyn puitteissa.

Väitöskirja verkossa

Jari Pulkkinen (2024) Rakennusten lämmöntarpeen ja joustavuuden arviointi muuttuvassa ilmastossa. Tyypilliset ja äärimmäiset sääolot. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Series C Technica 945.

Tulevaisuudessa rakennusten odotetaan osallistuvan ilmastonmuutoksen hillintään energiatehokkuutta parantamalla. Samaan aikaan, muuttuva ilmasto vaatii sopeutumistoimia rakennuksissa terveellisten elinolosuhteiden turvaamiseksi. Näihin soveltuvien ratkaisujen löytäminen vaatii rakennusten energiankulutuksen ja lämpökäyttäytymisen tarkastelua tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa.

Tämä väitöskirja tarkastelee rakennusten tulevaisuuden energiantarpeita Suomessa. Työssä eri-ikäisiä omakotitaloja simuloitiin rakennusten lämpökäyttäytymismallin avulla tulevaisuuden ilmastossa, jotta saatiin tietää kuinka niiden kokonais- ja huippuenergiantarpeet kehittyvät pitkällä tähtäimellä Vantaalla ja Sodankylässä. Tämän lisäksi arvioitiin lämminvesivaraajien kulutuksen siirrosta saatavia hyötyjä.

Työn tulokset korostavat paikallisten ratkaisujen merkitystä rakennusten sopeutumistoimien sekä energiatehokkuuden vaatimusten määrittelyssä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää rakennusten suunnittelussa, talotekniikan toiminnassa sekä korjausrakentamisessa tulevaisuudessa. Jatkokehotuksena esitettiin työn laajentamista sisältämään eri korjausrakentamisen strategioita sekä tulosten hyödyntämistä rakennuskantatasolla.

Väitöskirja verkossa