Okkonen ja Riuttanen: Keskustakampuksen suunnittelusta päätettiin Oulun yliopistossa demokraattisesti – tavoitteena saavutettavuus ja kustannusten hallinta

Kansanedustajat Hanna-Leena Mattila (kok.) ja Katja Hänninen (vas.) ottivat kantaa Oulun yliopiston kampussuunnitelmiin (Kaleva 11.9./Lukijalta).

Yliopiston ja koko kaupunkiseudun kehittymiseen vaikuttavat päätökset täytyy tehdä oikeaan tietoon perustuen ja pitkäaikainen kokonaisetu mielessä pitäen. Yliopiston tavoitteena on pitää tilakustannukset kurissa ja ohjata mahdollisimman suuri osan toimintaan käytettävissä olevista varoista koulutuksen ja tutkimukseen.

Samaan aikaan helposti saavutettavat, toimivat ja edustavat tilat ovat merkittävässä roolissa yliopiston houkuttelevuudessa opiskelu- ja työpaikkana. Nyt pohdinnassa olevien tilaratkaisujen ehdoilla edetään vuosiin 2060–2070 saakka, joten on huomioitava monenlaisia käynnissä olevia yhteiskunnallisia muutoksia. Yhteinen etu on, että Oulun yliopisto pysyy vahvana tulevaisuudessakin.

Yliopiston suunnitelmat eivät tarkoita lisäkustannuksia valtion tai Oulun kaupungin veronmaksajille, vaan ne kuuluvat yliopiston oman talousvastuun piiriin. Yliopistolla on käytössään ennusteet Linnanmaan vuokrakustannusten kasvusta tulevina vuosina, ja nimenomaan tämä kasvu uhkaa yliopiston perustehtäviä.

Keskustakampuksen lähtökohta on siis päinvastainen kuin vastustajaksi jo ennen suunnittelun aloittamista ryhtyneet ovat sen leimanneet: rahan hallittu käyttö. Yliopisto ei saa erillistä rahoitusta tilakustannuksiin, vaan vastaa myös niistä koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuuteen perustuvalla rahoituksellaan.

Päätös keskustakampuksen suunnittelun käynnistämisestä on syntynyt yksimielisesti yliopiston 12-henkisessä hallituksessa, joka on yliopiston ylin päättävä elin. Hallitukseen kuuluu vaaleilla valittuja henkilökunnan edustajia, opiskelijoita sekä kollegion valitsemia ulkopuolisia jäseniä. Kuka tahansa voi esittää mielipiteitä yliopiston tavoitteista tai laskelmista, mutta vastuu päätösten seurauksista on yliopistolla.

Yliopistolla on tavoitteita, jotka liittyvät tutkimuksen ja koulutuksen laatuun kuin myös näitä tukeviin palveluihin ja tiloihin. Yliopiston vastuunkantajat eivät tietenkään asettaisi tavoitteita, joiden ei uskota tukevan yliopiston menestystä, tai tekisi tarkoitushakuisia laskelmia, joiden maksaja on yliopisto itse.

Oulun yliopiston maine niin kansainvälisissä yliopistorankingeissa kuin kotimaisissa vetovoimatutkimuksissa on hyvä. Tästä huolimatta pienenevät ikäluokat tuovat todellisen haasteen eteemme 2030-luvulle tultaessa – onko Oulu edelleen haluttu opiskelukaupunki ja kuinka laajaa koulutustarjontaa yliopiston on mahdollista tarjota? Nämä ovat vakavia tulevaisuuskysymyksiä koko alueelle ja yhdessä kannattaisikin tehdä kaikki voitava yliopiston toimintaedellytysten eteen.

Opiskelun ja työnteon muodot ovat jo muuttuneet monipaikkaisuuden mahdollistaviksi, ja lienee turvallista olettaa, että kaikkien tiedekuntien opiskelijat ja henkilökunta tulevat hyötymään keskustakampuksesta riippumatta siitä, että erikoistiloja vaativia opintoja ja tutkimustyötä edelleen tehdään Linnanmaalla ja Kontinkankaan kampuksilla.

Kuten muillakin, yliopistolla on takana raskas kevät, kun opetusta siirrettiin koronan vuoksi nopeasti verkkoon ja siirryttiin etätyöhön. Tässä onnistuttiin hienosti ja opiskelijat saivat suoritettua enemmän opintopisteitä kuin edellisen kevään aikana. Poikkeukselliset ajat jatkuvat ja vaativat edelleen joustoa ja yhteishenkeä.

Esitetyistä väitteistä haluamme korjata myös sen, että yliopiston työhyvinvointi on viime vuosina kehittynyt myönteisesti ja oli viimeisimmässä mittauksessa Suomen yliopistoista toiseksi paras. Vaikka kehitettävää edelleen riittää, olemme erittäin iloisia tästä tuloksesta.

Pekka Riuttanen

talousjohtaja, Oulun yliopisto

Jarmo Okkonen

henkilöstöjohtaja, Oulun yliopisto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalevassa 24. syyskuuta 2020.