Opinto-oppaat

Opintojen rakennekaaviot 2023-2024

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Computer Science and Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, CSE_DICE (BSc, Tech)
• Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))

Opintojen rakennekaaviot 2022-2023

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Computer Science and Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, CSE_DICE (BSc, Tech)
• Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
• Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))

Opintojen rakennekaaviot 2021-2022

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti, tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Computer Science and Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2021-2022
• Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
• Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))

Opintojen rakennekaaviot 2020-2021

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti, tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
• Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))

Opintojen rakennekaaviot 2019-2020

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti, tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
• Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))

Opintojen rakennekaaviot 2018-2019

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti, tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
• Computer Science and Engineering, Master's Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))
• ICT-muuntokoulutus, Tietotekniikan maisteriohjelma (2v)

Opintojen rakennekaaviot 2017-2018

• Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
• Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
• Computer Science and Engineering, Master's Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology) (2y)

Opinto-oppaat:

• Opinto-opas 2019-2020 Tietotekniikka
• Opinto-opas 2018-2019 Tietotekniikka
• Opinto-opas 2017-2018 Tietotekniikka
• Opinto-opas 2016-2017 Tietotekniikka, Opintojen rakennekaaviot: kandidaatti, diplomi-insinööri, Kv-maisteriohjelma (CSE) ja BME-SIP, Kurssikuvaukset 2016-2017
• Opinto-opas 2015-2016 Tietotekniikka, Opintojen rakennekaaviot: kandidaatti, diplomi-insinööri, Kv-maisteriohjelma (CSE) ja BME-SIP, Kurssikuvaukset 2015-2016
• Teknillisen tiedekunnan opinto-opas 2013-2015
• Opinto-opas 2012-2013
• Opinto-opas 2011-2012
• Opinto-opas 2010-2011
• Opinto-opas 2008-2010
• Opinto-opas 2007-2008
• Opinto-opas 2006-2007
• Opinto-opas 2005-2006
• Opinto-opas 2004-2005
• Opinto-opas 2002-2004 [pdf]
• Sähkötekniikan opinto-opas 2001-2002 [pdf]
• Opinto-opas 2000-2002 [pdf]
• Opinto-opas 1998-2000
• Opinto-opas 1996-1998

Opinto-opas WebOodissa

Opintojen rakennekaaviot 2021-2023

• Master´s Programme in Biomedical Engineering (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)

• Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)

Opintojen rakennekaaviot 2020-2022

• Master´s Programme in Biomedical Engineering, (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)
• Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)

Opintojen rakennekaaviot 2019-2021

• Master´s Programme in Biomedical Engineering, (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)
• Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)

Opintojen rakennekaaviot 2018-2020

• Master's Programme in Biomedical Engineering, (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)
• Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (Diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)

Opintojen rakennekaaviot 2017-2019

• Master's Programme in Biomedical Engineering: Signal and Image Prosessing (Master of Science (Technology)) (2v)
• Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma (Diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)

Prekliininen vaihe: 1.-2. lukuvuosi (C1 - C4)

Prekliinisessä vaiheessa noudatetaan lääketieteen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaista opintojen järjestystä. Poikkeavat tilanteet kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), jonka tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö hyväksyy. HOPS ohjausta antaa lukuvuoden koulutussuunnittelija.

Kliininen vaihe: 3.-6. lukuvuosi (C5 - C12)

Kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksenä on, että lukukausien opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin opetus on sijoitettu tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan. Edellisen lukukauden pakolliset opetukset (ryhmäopetukset, seminaariopetukset, potilastutkimukset, harjoitustyöt ym.) tulee olla hyväksytysti suoritettuna ennen kuin opiskelija voi siirtyä seuraavalle lukukaudelle. Lukukausien opintojen suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä tutkinto-ohjelman vastuuhenkilön päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen. HOPS ohjausta antaa lukuvuoden koulutussuunnittelija.

Kliinisiin opintoihin siirtyvän opiskelijan tulee jättää hakemus koulutuksen lähipalvelupisteeseen erikseen ilmoitettavaan määräaikaan mennessä.

Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen (C13/25.8.1998) mukaan kliiniseen vaiheeseen siirtyvillä opiskelijoilla on oltava kahden ensimmäisen vuoden prekliiniset opinnot suoritettuna ensimmäisen kliinisen lukukauden (C5) loppuun mennessä. Kliinisen vaiheen elokuussa aloittavilla voi kuitenkin olla suorittamatta enintään yksi prekliinisen vaiheen lopputenteistä. Lopputentti suoritetaan seuraavista oppiaineista: anatomia, lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia sekä farmakologia ja toksikologia.

Lääketieteen kandidaatin arvo

Lääketieteen opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoon johtavista opinnoista koulutusyksikön määräämät vähintään kahden ensimmäisen vuoden opinnot, voidaan myöntää lääketieteen kandidaatin arvo (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 32§)

Kahden ensimmäisen vuoden opintosuoritukset tarkistetaan kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä toisen lukuvuoden lopussa. Kandidaatin arvo kirjataan automaattisesti kaikille, joilla tässä vaiheessa on kaikki edellytettävät opinnot suoritettuna. Suoritettavaksi edellytettävät lääketieteen tutkinto-ohjelman kahden ensimmäisen vuoden opinnot voi tarkistaa lääketieteen kliiniseen vaiheeseen siirtymisen hakulomakkeelta. Mikäli opiskelija suorittaa loppuun kahden ensimmäisen vuoden opinnot kevään hakuajan jälkeen, opiskelija ilmoittaa suorituksista study.medicine@oulu.fi osoitteeseen. Kandidaatin arvo kirjataan opintosuoritusten tarkastamisen jälkeen.

Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen

Jokaiselta 2012 ja sen jälkeen opinto-oikeuden saaneelta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijalta tarkistetaan rikosrekisteriote (rikostaustaote) kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä. Tarkastaminen perustuu 1.1.2012 voimaan tulleeseen ns. SORA - lakiin 954/2011 (Soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö, kohta §43b). Rikosrekisteriotteiden tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Lisätietoja tarkastuksesta: study.medicine@oulu.fi. Lisätietoja rikosrekisteriotteesta (rikostaustaote) ja otteen tilaamisesta Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.

Tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva 48§ astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Tartuntatautilain 48§ mukaan opiskelijalla tulee olla:

• rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
• rokotus influenssaa vastaan
• rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä

Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - tulevat kukin omalla tavallaan varmistamaan, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Opiskelija on velvollinen selvittämään kunkin harjoittelupaikan voimassaolevat käytännöt.

• PPSHP ohje (PDF)

YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja kurssien isäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita lukuvuosien aloitus-infoissa.

• YTHS:n ohjeet opiskelijalle
• THL:n tietoa rokotuksista, Opiskelijoiden rokotukset

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-90 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Opetusohjelma

Historian ja tieteiden ja aatteiden historian opetusohjelma 2023-2024 (pdf)

• Ilmoittautuminen ja tarkemmat aikataulu- ja paikkatiedot Pepissä.

Historian opiskelijan käsikirja Manuale Historiae

• Osa 1
• Osa 2 (tutkielmaopas)

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Historian opiskelijan käsikirja Manuale Historiae

• Osa 1
• Osa 2 (tutkielmaopas)

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Tiedotus opiskelijoille

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Liitythän heti opintojen alussa kulttuuriantropologian sähköpostilistalle (kultu-lista)!

Pääaineen valinta

Kulttuuriantropologian ja arkeologian opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat kulttuuriantropologian tai arkeologian pääaineekseen ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 10 pääaineopiskelijaa.

Ohjeita opiskelijalle

• Kulttuuriantropologian opintojen suoritustapoja
• Essee- ja lähdeviittausohjeet
• Tiedonhankinnan opas

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla.

• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Ks. myös Giellagas-instituutin omat www-sivut.

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Voit opiskella englannin kieltä vain, jos sinulla on englannin kielen opinto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että olet saanut opinto-oikeuden joko päääainekokeen tai sivuaineen lähtötasokokeen perusteella tai olet humanistisessa tiedekunnassa englannin kielen vaihto-opiskelijana.

Oppiaineen kuvaus: Englannin kieli - English

Muista liittyä sähköpostilistoille Eng-students (englannin kielen opiskelijat) ja Verbapapa (opiskelijoiden ainejärjestö Verba).

Curriculum

Instructions for writers of research papers and pro gradus

Alternative ways to complete courses

NOTE! If you want to select any of the alternative ways to complete a course listed below, you should always contact the examiner of the course first.

The courses marked with a * are available during the summer.

COMPULSORY COURSES

*682376P Approaches to English Language Studies (5 ECTS credits)
The course is held in the autumn term, during periods I and II. It is recommended to complete the course during the autumn term. An alternative method for taking the course will be provided in the spring and summer terms for students unable to take the course in the autumn.
For more information, please contact the examiner Pentti Haddington.

*682377P Introduction to Literature in English (5 ECTS credits)
The course is held in the autumn term, during periods I and II. It is recommended to complete the course during the autumn term. An alternative method for taking the course may be provided at other times if the student is unable to take the course in the autumn. The alternative study option is based on home assignments.
For more information, please contact the examiner Jarkko Toikkanen.

*682380A Research in Language Studies (5 ECTS credits)
The course is held in the spring term, during periods III and IV. An alternative method for taking the course will be provided for students unable to take the course. It is recommended to complete the course during the spring term. The alternative study option is based on home assignments and a final exam in Examinarium.
For more information, please contact the examiner Tiina Keisanen.

*682381A Researching Literature and Culture (5 ECTS credits)
The course is held in the spring term, during periods III and IV. The students should first complete 682377P Introduction to Literature in English. It is recommended to complete the course during the spring term. An alternative method for taking the course may be provided at other times if the student is unable to take the course during the spring term. The alternative study option is based on home assignments.
For more information, please contact the examiner Jarkko Toikkanen.

*682430P Introduction to North American Studies (5 ECTS credits)
The course is held in the spring term, during periods III and IV. It is recommended to complete the course during the spring term. An alternative method for taking the course will be provided in the autumn for students unable to take the course in the spring. The alternative study option is based on a home essay.
For more information, please contact the examiner Steven Coats.

682431A English Grammar (5 ECTS credits)
The lecture-based option of the course is offered in the spring term, during periods III and IV. Students wishing to take the course as independent study may do so either in parallel with the lecture-based option in the spring term or entirely independently in the autumn term. The independent-study option is based on various readings and assignments as well as a final exam.
For more information, please contact the examiner, university lecturer Mirka Rauniomaa.

ELECTIVE COURSES

Intermediate Studies

*682333A Topics in Linguistics / Interaction Studies (5 ECTS credits)
In this alternative study option for intermediate studies, the student may focus on one of the following areas of language and social interaction: interactional linguistics, multimodal conversation analysis, technology-mediated interaction, interaction in virtual reality environments, or interaction in professional work environments. This course complements for example 682383A Conversation Analysis, but it is not a prerequisite. The student can choose from two options to complete the course: they can either write an essay or take an e-exam. The options have different requirements. In the essay option, the student is required to read approx. 7–9 scientific articles on the selected theme (approx. 180 pages = 60 hrs) and to write an essay (6000–6500 words = 75 hrs). In the e-exam option, the student is required to read approx. 10–12 articles (approx. 300 pages = 90 hrs), spend approx. 40 hrs to write notes and synthesize the read materials, and to take the e-exam. This option is provided throughout the academic year, also during the summer. For the reading list and more information, please contact the examiner Pentti Haddington.

682435A Intermediate level: Research Methodologies in SLA (5 ECTS credits)
This is an independent course which is primarily intended for students who are preparing to write their BA theses on a topic related to second language acquisition and language education. It covers the main types of data collection and data analysis, and also the reading of published research. The course is an online, independent course that can be started at any time during the academic year, and students work at their own pace. Students meet Lydia 1:1 via zoom during the course and also keep in touch via email. After registering for the course, students should send an email to lydia.kokkola@oulu.fi to gain access to the Moodle room.

Advanced Studies

*682355S English in Finland (5 ECTS credits) OR 682398A Topics in Language Work (5 ECTS credits)
Online course involving various learning tasks, written assignments and small projects.
This course is organised non-stop as an online course (also available during the summer) in Moodle.
For more information, please contact the examiner Pentti Haddington.

*682369S Approaches to Cultural Interaction (5 ECTS credits)
The independent option is based on selected readings and a home assignment. For the reading list and more information, please contact the examiner Maarit Siiromaa.

*682404S North American History (5 ECTS credits)
The alternative study option is based on a book exam. The literature for the book exam is chosen in collaboration with the instructor. The book exam can be scheduled freely, and can be taken during the summer term. For more information, please contact the examiner Andrew Pattison.

*682337S Topics in Linguistics / Translation Studies (5 ECTS credits)
The alternative study option is based on a book exam. The literature for the book exam is chosen in collaboration with the instructor. The book exam can be scheduled freely, and can be taken during the summer term. For more information, please contact the examiner Andrew Pattison.

*682337S Topics in Linguistics / Interaction Studies (5 ECTS credits)
In this alternative study option for advanced studies, the student may focus on one of the following areas of language and social interaction: interactional linguistics, multimodal conversation analysis, technology-mediated interaction, interaction in virtual reality environments, or interaction in professional work environments. This course complements for example 682383A Conversation Analysis or 682400S Interaction and Multimodality, but they are not prerequisites. The student can choose from two options to complete the course: they can either write an essay or take an e-exam. The options have different requirements. In the essay option, the student is required to read approx. 8–10 scientific articles on the selected theme (approx. 200 pages = 60 hrs) and to write an essay (7000–7500 words = 75 hrs). In the e-exam option, the student is required to read approx. 12–14 articles (approx. 300 pages = 90 hrs), spend approx. 40 hrs in writing notes and synthesizing the read materials, and to take the e-exam. This option is provided throughout the academic year, also during the summer. For the reading list and more information, please contact the examiner Pentti Haddington.

682442S Advanced level: Research Methods in SLA studies (5 ECTS credits)
This is an independent course which is primarily intended for students who are preparing to write their MA theses on a topic related to second language acquisition and language education. It covers the main types of data collection and data analysis, and also the reading of published research. Students who have already taken 682435A are NOT eligible for this course as the content is similar (but the assignments are slightly more demanding). The course is an online, independent course that can be started at any time during the academic year, and students work at their own pace. Students meet Lydia 1:1 via zoom during the course and also keep in touch via email. After registering for the course, students should send an email to lydia.kokkola@oulu.fi to gain access to the moodle room.

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM, FM opettaja
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Vanhat opinto-oppaat

• Opinto-opas 2017-2019 - Studienführer 2017-2019
• Opinto-opas 2015-2017 - Studienführer 2015-2017

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Kaikki tärkeä tieto ruotsin kielen opinnoista kulkee nordistit-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/nordistit.

Tarpeellista tietoa kieltenopinnoista kulkee myös ainejärjestö Verban verbapapa-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/verbapapa. Ruotsin kielen opiskelijana sinun on ehdottoman tärkeä kuulua molemmille listoille!

Oppiaineen Facebook-sivustoa kannattaa myös seurata (https://www.facebook.com/ruotsinkieliOY).

Instruktioner för uppsatsförfattare (pdf)

Suuntautumisvaihtoehdot

Opettaja

Opettajaksi haluava voi hakeutua suorittamaan opettajan pedagogiset opinnot soveltuvuuskokeen kautta ja siten valmistua ruotsin kielen opettajaksi. Yleensä rinnalle valitaan myös jokin toinen kieli (esim. englanti tai saksa).

Lärare

Den som vill bli lärare kan genom lämplighetstest söka sig till lärarens pedagogiska studier och bli ämneslärare i svenska språket. Oftast har man då ett annat språk som biämne (t.ex. engelska eller tyska).

Kansainvälisen yritysviestinnän sivuaine

on vaihtoehto sellaisille ruotsin kielen pääaineopiskelijoille, joista ei tule opettajia ja jotka valmistumisensa jälkeen haluavat työskennellä yrityselämän palveluksessa, esim. tiedottajana tai konsulttina (ks. lisätiedot alla).

Kansainvälisen yritysviestinnän kokonaisuus on vapaasti valittava sivuaine kaikille läsnä olevaksi ilmoittautuneille Oulun yliopiston opiskelijoille.

Opintoneuvonta

Opintoneuvontaa antaa lehtori Satu Selkälä, puh. 029 448 3430, satu.selkala@oulu.fi sekä koulutuksen lähipalvelut: study.humanities@oulu.fi

Katsaus oppiaineeseen

Kansainvälinen yritysviestintä on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita organisaatioiden viestinnästä, teknisestä viestinnästä ja markkinoinnista kotimaassa ja kansainvälisesti. Opintokokonaisuudessa painotetaan yhtäältä konkreettista viestintävälineiden hallintaa työelämän vaatimusten mukaisesti, toisaalta korostetaan eri kulttuuripiirien vaikutusta viestinnän sisältöön ja muotoon. Opintokokonaisuus tukee kieliaineissa tarjottavaa organisaatioviestinnän opetusta.

Kansainvälisen yritysviestinnän sivuainekokonaisuus 25 op antaa perustiedot organisaatioiden viestintään kuuluvista eri osa-alueista. Markkinointiviestintään, tekniseen viestintään, palvelumuotoiluun ja graafisen suunnittelun perusteisiin keskittyvät kurssit antavat kukin myös lyhyen katsauksen siitä, miten eri kulttuurit tulisi ottaa huomioon kyseisissä viestintätavoissa. Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu oma opintojaksonsa kulttuuri(piiri)en erityispiirteistä.

Opintojaksot toteutetaan verkko-opintoina, jotka voi suorittaa omaan tahtiin kunkin opintojakson keston puitteissa. Jokaisen opintojakson alussa on vähintään yksi etänä toteutettava infoluento käytännön asioista. Luennosta tehdään tallenne, johon voi tarpeen mukaan palata tai sen voi katsoa myöhemmin, jos ei pääse kuuntelemaan luentoa livenä. Opintojaksojen aikana järjestetään myös ohjaussessioita, joissa opettajalta on mahdollisuus kysyä tarkennuksia kurssitehtäviin ja muita käytännön asioita. Opintojaksoilla on käytössä myös keskustelualue, jota voi myös käyttää samaan tarkoitukseen. Kurssitehtävien tukena Moodle-ympäristössä on saatavilla sekä videoluentoja että kirjallista materiaalia joko pdf-muodossa tai linkkinä e-kirjoihin Oulun yliopiston kirjastossa.

Osaamistavoite

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ja -taidot organisaatioviestinnästä ja yrityskulttuureista, ja hän osaa viestinnässä ottaa huomioon myös eri kulttuuripiirteet.

Kääntämisen sivuainekokonaisuus

Ruotsin kielen opiskelija voi valita sivuaineekseen kääntämisen (25 opintopistettä). Kääntämisen sivuaineen tarkoituksena on antaa opiskelijalle kääntämisen perustiedot ja -taidot teorian ja käytännön kautta. Opintokokonaisuus on tarkoitettu erityisesti niille, jotka haluavat tehdä käännöstöitä.

Biämnet översättning

Den som har studierätt i svenska språket kan inkludera biämnet Översättning (25 studiepoäng). Biämnets syfte är att ge den studerande grundläggande kunskaper i översättning genom teori och praktik. Utbildningen vänder sig främst till dem som tänker sig översättning som framtida yrke eller bisyssla.

Muut humanistisen tiedekunnan tarjoamat sivuaineopinnot.

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Opintojen rakennekaaviot

Suomen kielen opinnot kandidaatin- ja maisterintutkinnossa

Kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenne

Valinnaiset opinnot

Suomen kielen syventäviin opintoihin sisältyy 15 tai 35 opintopistettä valinnaisia opintoja (sen mukaan, tekeekö suomen kielen syventävät opinnot 60 op:n vai 80 op:n laajuisina). Suomen kielen valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää yleisen kielitieteen ja suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineen opintoja, viron kielen valinnaisia kursseja sekä Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja (esim. työelämäopintoja, ei yrittäjyyskursseja; ks. opinto-opas).

Oppimispäiväkirja- ja esseeohjeet

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa oppimispäiväkirja on hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka oppimispäiväkirja ei ole helpoin opintojen suorittamisen tapa, se mahdollistaa luennon mieleen palauttamisen useiden vuosienkin jälkeen.

Mitä oppimispäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

Oppimispäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on käytävä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta oppimispäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut alentavat arvosanaa.

Mitä oppimispäiväkirja sisältää?

Oppimispäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Aivan kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Oleellista on, että luennoilla esitettyä peilataan omaan tietämykseen ja kokemukseen. Oppimispäiväkirjassa voi myös perustellusti problematisoida asioita, tai siinä voi nostaa esille sellaista, mikä jäi epäselväksi – jälkimmäiseen voi yrittää esittää ratkaisuja.

Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan oppimispäiväkirjaan. Oleellista oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa on sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi ja perusteltu argumentointi. Pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat:

• Mikä oli luentojen keskeinen sanoma?
• Mikä oli täysin uutta, mitä opin ja miten tämä tieto suhteutuu aiemmin opittuun?
• Miten tähänastiset käsitykseni muuttuivat, missä olen eri mieltä?
• Miten voin hyödyntää tietoa opinnoissani tai ammatissani?

Miten oppimispäiväkirja rakennetaan?

Päiväkirja on jäsennelty kokonaisuus kappaleineen ja otsikkoineen. Tekstistä löytyvät mahdolliset viittaukset oheiskirjallisuuteen ja lähdeluettelo. 2 op:n laajuisen jakson päiväkirja on 7–10 sivua.

Essee

Esseeteksti jakautuu otsikoiduiksi alaluvuiksi. Asiatyylisen, kielenhuollon suosituksia noudattavan tekstin tulee edetä selkeästi ja loogisesti. Sovi opettajan kanssa siitä, minkä luonteinen essee on: onko se reflektoiva, omia ajatuksiasi sisältävä vai ei. Essee voidaan arvioida joko arvosanalla hyväksytty/hylätty tai numeroin 0–5.

Oppimispäiväkirjan ja esseen muotoiluohjeet

Sekä oppimispäiväkirjan että esseen muotoiluasetukset ovat seuraavat: marginaalit 2,5 cm, kirjasinkoko 12 pt, riviväli 1,5 ja tasaus molempiin reunoihin. Erilliseen kansilehteen merkitään joko luentosarjan nimi, ajankohta ja luennoitsijan nimi tai esseen otsikko, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero sekä sen opintojakson nimi ja koodi, jota suoritus koskee.

Vierailuluennot

Vierailuluennoista kirjoitettavien oppimispäiväkirjojen opintopistemitoituksessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa (oletuksena on 8 tunnin luentosarja):

• 1 op = luennot + 50 s kirjallisuutta ja niistä 5 sivun essee
• 2 op = luennot + 100 s kirjallisuutta ja niistä 8 sivun essee
• 3 op = luennot + 150 s kirjallisuutta ja niistä 13 sivun essee

Suositus perustuu suomenkieliseen kirjallisuuteen. Kukin opettaja voi harkintansa mukaan suhteuttaa sivumäärän tekstin kieleen ja sisältöön.

Saamen kielet (pohjois- ja inarinsaame)

• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Ks. myös Giellagas-instituutin omat www-sivut.

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK ja FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Tiedeviestinnän maisteriohjelma

• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Kaksivuotiset tiedeviestinnän maisteriopinnot ovat laajuudeltaan 120 opintopistettä.

Opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

• Viestinnän tutkimus (30 op)
• Tieteentutkimus (20 op)
• Käytännön viestintätaidot (40 op)
• Pro gradu -tutkielma ja seminaari (30 op)
• Valinnaiset opinnot

TIEMA:n osaamistavoitteet

TIEMA-tutkinnon suorittanut hallitsee yleistajuisen tiedeviestinnän periaatteet ja osaa viestiä niitä soveltaen. Hän pystyy vertaamaan ja arvioimaan tieteen ja journalismin erilaisia viestintäkäytäntöjä sekä tuottamaan ymmärrettävää ja suurta yleisöä kiinnostavaa tekstiä tieteellisten tutkimustulosten ja tieteen erikoiskielen pohjalta.

Koulutusohjelmasta valmistuneella on kyky kuvailla ja arvioida kriittisesti sekä nykyaikaisen että perinteisemmän tiedeviestinnän toimintatapoja ja kiistakysymyksiä. Hän osaa hyödyntää eri mediakanavia ja soveltaa tieteellisen viestinnän ja tiedottamisen periaatteita käytännön viestintätilanteissa. TIEMA-opiskelija kykenee myös arvioimaan tieteen popularisointia suhteessa tieteellisen toiminnan historiaan, tieteen filosofiaan, tieteen sosiologiaan, tiedekasvatukseen, tiedepolitiikkaan sekä tieteen ja viestinnän etiikkaan.

Tiedeviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa hakea tietoa erilaisista tieteellisistä lähteistä ja tietokannoista sekä soveltaa viestinnän tutkimuksen ja tieteentutkimuksen menetelmiä. Hän pystyy rajaamaan ja muotoilemaan mielekkään tiedeviestinnän tutkimusongelman, tekemään aiheestaan tutkimuksen ja kirjoittamaan sen pro gradu -opinnäytteeksi.

TIEMAsta valmistunut osaa tehdä ja esittää tieteellisiä seminaaritöitä sekä toimia aktiivisena jäsenenä seminaari- ja työpajatyöskentelyssä. Hän myös tuntee ja osaa arvioida tiedeviestinnän ammatillista kenttää sekä ammatteja.

• Tutkintorakenne 2020-21 HuK
• Tutkintorakenne 2020-21 FM
• Tutkintorakenne 2019-20 HuK
• Tutkintorakenne 2019-20 FM
• Tutkintorakenne 2018-19 HuK
• Tutkintorakenne 2018-19 FM

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös tutkimusyksiköiden sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

• Tutkielmaopas
• Tentaattorit, syksy 2022 ja kevät 2023

Lisätietoa elokuvatutkimuksen opinnoista ja suoritustavoista sekä ajankohtaisista paikallisista elokuvatapahtumista löydät elokuvatutkimuksen Moodle-sivuilta. Kirjaudu Moodleen opiskelijatunnuksillasi, hae sisällöistä ”Elokuvatutkimus Oulun yliopistossa” ja liity kurssialueelle avaimella elokuva.

KIRJALLISUUDEN OPETUS SYYSLUKUKAUDELLA 2024

*Kursseihin ilmoittaudutaan Pepissä

*Tarkemmat ajankohdat ja salitiedot Pepissä/Tuudossa

PERUSOPINNOT

(687101P)

Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet 1 5 op

*Kuisma Korhonen

1. ja 2. periodi

(687154P)

Kirjallisuushistoria 1: antiikista 1700-luvulle 1 5 op

*Pekka Kuusisto

1. ja 2. periodi

(687171P)

Kirjallisuuden praktikum 1 5 op

*Kasimir Sandbacka (ryhmät A ja B) ja myöhemmin ilmoitettava opettaja (ryhmät C ja D)

Luennot järjestäytymistä ja alustavia harjoituksia varten, näiden jälkeen harjoitusryhmät.

1. ja 2. periodi

AINEOPINNOT

(687121A)

Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

* Nina Työlahti

1. ja 2. periodi

Proseminaarin kandidaatintutkielmineen voi suorittaa joko syys- tai kevätlukukaudella.

(687177A)

Kirjallisuuden opetustyöpaja 5 op

*Nina Työlahti

2. periodi

SYVENTÄVÄT OPINNOT

(687153S)

Tutkimusseminaari 10 op

* Kuisma Korhonen ja Pekka Kuusisto

1. ja 2. periodi

Korvaavuuksia myös elokuvatutkimuksen opetuksesta:

687514P (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687179A)

Johdatus mediakulttuurin tutkimukseen 5 op

*Aino Isojärvi

1. periodi ja 2. periodi

Etäluentokurssi

HK00AK62 (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687184A)

Audiovisuaalisen ilmaisun analyysi 5 op

*Aino Isojärvi

1. periodi ja 2. periodi

Verkkokurssi, ei reaaliaikaisia kontaktitapaamisia

HK00AS71 Digitaalinen animaatio 5 op

*Aino Isojärvi

1. periodi ja 2. periodi

Hybridiopetus

HK00AL22 (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687184A)

Kerronta eri medioissa (e), 5 op

*Kasimir Sandbacka

1. periodi

KIRJALLISUUDEN OPETUS KEVÄTLUKUKAUDELLA 2025

PERUSOPINNOT

(687155P)

Kirjallisuushistoria 2: 1700-luvulta nykypäivään 5 op

*Pekka Kuusisto

3. ja 4. periodi

(687172P)

Kirjallisuuden praktikum 2 5 op

* Jussi Ojajärvi

Järjestäytymiskerta tammikuun alussa + 2 harjoitusryhmää 3.–4. periodilla

AINEOPINNOT

(687156A)

Kirjallisuudentutkimuksen perusteet 2 – Teoriat ja metodit 10 op

*Pekka Kuusisto

3. ja 4. periodi

(687157A)

Kirjallisuushistoria 3: Yhdysvaltain kirjallisuus

*Jyrki Korpua

3. ja 4. periodi

Suorittaminen ja laajuus: luento 20 h, aineistoon perehtyminen ja kotiessee

Katsaus Yhdysvaltain laajaan kirjallisuuden historiaan valituista näkökulmista. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvata yhdysvaltalaista kirjallisuutta, sen historiaa ja klassikoita.

Kurssilla käydään lävitse Yhdysvaltojen kirjallisuuden historiaa laajalla otannalla. Pääpainon saa yhdysvaltalainen englanninkielinen kirjallisuus 17. ja 18. vuosisadan kansalliskirjallisuudesta, puritaaniperinteestä, romantiikasta, realismista 1900-luvun klassikoihin (mm. southern, ns. kadotettu sukupolvi, The Great American Novel) aina amerikkalaiseen virkeään nykykirjallisuuteen saakka: yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen nyt 2000-luvulla. Kurssilla sekä proosa että lyriikka saavat monipuolisen käsittelyn.

(687184A)

Kirjallisuudentutkimuksen valinnainen metodi: Ekokritiikki ja lukeminen 5 op

*Nina Työlahti

4. periodi

(687174A)

Kapitalismin problematiikkaa vuosituhannen vaihteen ja alun kotimaisessa kirjallisuudessa 5 op

*Jussi Ojajärvi

Luentosarja etäopetuksena 3. periodissa, 1–2 kertaa viikossa

(687121A)

Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

*Nina Työlahti

3. ja 4. periodi

SYVENTÄVÄT OPINNOT

(687153S)

Tutkimusseminaari 10 op

*Kuisma Korhonen ja Pekka Kuusisto

Syksyllä aloittanut ryhmä jatkaa

3. ja 4. periodi

Korvaavuuksia myös elokuvatutkimuksen opetuksesta:

HK00AK69 Audiovisuaalisen kerronnan analyysi: Villi länsi 5 op (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687184A)

*Aino Isojärvi

3. periodi ja 4. periodi

Lähiopetuskurssi

HK00AK74 Luovan alan projektikurssi: Animaation projektikurssi 10 op

*Aino Isojärvi

3. periodi ja 4. periodi

Hybridi/monimuoto-opetus

687517P Mediakasvatuksen perusteet: Lasten- ja nuortenelokuvien festivaali 5 op (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687176A)

*Aino Isojärvi

4. periodi ja 5. periodi

Monimuoto-opetus (osin lähiopetusta, osin verkossa)

KIRJALLISUUDEN OPETUS KEVÄTLUKUKAUDELLA 2024

PERUSOPINNOT

(687155P)

Kirjallisuushistoria 2: 1700-luvulta nykypäivään 5 op

*Pekka Kuusisto

3. ja 4. periodi

(687172P)

Kirjallisuuden praktikum 2 5 op

* Kasimir Sandbacka

Järjestäytymiskerta helmikuussa + 4. periodilla 2 harjoitusryhmää

AINEOPINNOT

(687156A)

Kirjallisuudentutkimuksen perusteet 2 – Teoriat ja metodit 10 op

*Pekka Kuusisto

3. ja 4. periodi

(687157A)

Kirjallisuushistoria 3: Fantasia ja spekulatiivinen fiktio 5 op

*Jyrki Korpua

3. ja 4. periodi

Suorittaminen ja laajuus: luento 20 h, aineistoon perehtyminen ja kotiessee

(687173A)

Kirjallisuushistoria 4: Suomi 5 op - lukupiiri

* Kasimir Sandbacka ja Jussi Ojajärvi

Lukupiiri toteutuu 3. ja 4. periodissa, ryhmäytymisluento tammikuussa, sen jälkeen lukupiiri jatkaa itsenäisesti. Lukupiirejä voi kuitenkin muodostaa itsenäisesti koko lukuvuoden ajan (olkaa tällöin yhteydessä opintojakson opettajaan).

(687174A)

Kirjallisuus yhteiskunnassa 5 op

*Jussi Ojajärvi

Luentosarja etäopetuksena 3. periodissa, 2 kertaa viikossa

(687175A)

Kirjallisuuden klassikoiden tuntemus 5 op

Verkkokurssi Moodlessa

*Nina Työlahti

3. periodi ja 4 periodi. Huomio aloituspäivämäärä: 2.2.2024

(687121A)

Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

*Nina Työlahti

3. ja 4. periodi

SYVENTÄVÄT OPINNOT

(687153S)

Tutkimusseminaari 10 op

*Kuisma Korhonen ja Nina Työlahti

Syksyllä aloittanut ryhmä jatkaa

3. ja 4. periodi

Korvaavuuksia myös elokuvatutkimuksen opetuksesta:

HK00AK61 Luovien medioiden historiaa I 5 op (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687184A)

*Aino Isojärvi

3. periodi

Lähiopetuskurssi

HK00AK64 Luovat mediat, sukupuoli ja yhteiskunta 5 op (Kurssi korvaa kirjallisuudessa 687179A tai 687165S)

*Aino Isojärvi

4. periodi

Lähiopetuskurssi

Moodlen työtilassa Matematiikan Ohjuri (https://moodle.oulu.fi , Luonnontieteellinen tiedekunta) (itsekirjautuminen) on tutkinto-ohjelman opinto-oppaat (pdf) v. 2015-2021. Niissä esitetään tutkintovaatimukset eri suuntautumisilla, ohjeellinen suoritusaikataulua sekä laajemmin tietoa alan opinnoista. Lisäksi tutkintorakennetaulukot havainnollistavat tutkintovaatimuksia ja opintojen aikataulua.

Lukujärjestykset tehdään Tuudossa (lataa sovellus kännykkääsi).

Kandidaatin tutkinto tehdään opintojen aloitusvuoden mukaisella opetussuunnitelmalla,

DI-tutkinto opintosuunnan valintavuoden syksyn opetussuunnitelmalla.

-TkK Prosessitekniikka 2022-2023

-TkK Ympäristötekniikka 2022-2023

- TkK Prosessitekniikka 2021-2022

- TkK Ympäristötekniikka 2021-2022

- DI Prosessitekniikka 2021-2022

- DI Ympäristötekniikka 2021-2022

- TkK Prosessitekniikka 2020-2021

- TkK Ympäristötekniikka 2020-2021

- DI Prosessitekniikka 2020-2021

- DI Ympäristötekniikka 2020-2021

- TkK Prosessi- ja ympäristötekniikka 2019-2020

- DI Prosessitekniikka 2019-2020

- DI Ympäristötekniikka 2019-2020

- TkK Prosessi- ja ympäristötekniikka 2018-2019

- DI Prosessitekniikka 2018-2019

- DI Ympäristötekniikka 2018-2019

- TkK Prosessi- ja ympäristötekniikka 2017-2018

- DI Prosessi- ja ympäristötekniikka 2017-2018

- TkK Prosessitekniikka 2016-2017

- TkK Ympäristötekniikka 2016-2017

- DI Prosessi- ja ympäristötekniikka 2016-2017

Prosessitekniikan kandidaatti voi valita DI-vaiheen opintosuunnaksi Rikastustekniikan. Tässä tapauksessa valmistumisen yhteydessä siirrytään Kaivos- ja rikastustekniikan (DI) tutkinto-ohjelmaan.

Hakulomakkeen löydät täältä: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/57245#6501

2018 ja aiemmin aloittaneet Ympäristötekniikan kandidaatit, joilla on opinto-oikeus ympäristötekniikan opintoihin voivat hakeutua joustavasti DI-opintoihin Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan (DI) tutkinto-ohjelmaan.

Täältä löydät vaadittavat täydentävät opinnot: Ympäristötekniikka (TkK) -> Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (DI)

Hakulomakkeen löydät täältä: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/57245#6501

Opetussuunnitelmatyötä tehdään jatkuvasti ja kurssit muuttuvat tarpeen mukaan. Muutos on tarkoitettu hyväksi, mutta aiheuttaa tietysti epävarmuuksia. Muutokset pyritään kirjaamaan Pepin kurssikuvauksiin (uusiin ja vanhoihin), mutta jos kurssi "katoaa" etkä tiedä millä se korvautuu, ota yhteyttä opintoneuvojaan: Saara Luhtaanmäki (saara.luhtaanmaki (at) oulu.fi) tai koulutusssuunnittelijaan: Mariliisa Konu (mariliisa.konu (at) oulu.fi).

Moodlen työtilassa Fysiikan Ohjuri (https://moodle.oulu.fi , Luonnontieteellinen tiedekunta) (itsekirjautuminen) on tutkinto-ohjelman opinto-oppaat (pdf) v. 2008-2021. Niissä esitetään tutkintovaatimukset eri suuntautumisilla, ohjeellinen suoritusaikataulua sekä laajemmin tietoa alan opinnoista. Lisäksi uusimmissa ops:ien tutkintorakennetaulukot havainnollistavat tutkintovaatimuksia ja opintojen aikataulua.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmassa on kolme erillistä opintosuuntaa: Rakennesuunnittelu, Yhdyskuntatekniikka ja Rakennusterveys.

Tarkemmin voit tutustua opintosuuntiin Peppi-oppaalla.

Opetussuunnitelmista löydät suunnitellut opintokokonaisuudet ja periodisen aikataulun. 2020 vuodesta alkaen opetussuunnitelmat löytyvät myös Peppi-oppaalta. Opiskelija noudattaa pääsääntöisesti aloitusvuotensa opetussuunnitelmaa:

• RakY kandidaatti 2022-23
• Raky diplomi-insinööri 2022-23
  
  
• RakY kandidaatti 2021-2022
• RakY diplomi-insinööri 2021-2022

• RakY kandidaatti 2020-2021
• RakY diplomi-insinööri 2020-2021

• RakY kandidaatti 2019-2020
• RakY diplomi-insinööri 2019-2020

• RakY diplomi-insinööri 2018-2020

• RakY diplomi-insinööri 2017-2018

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kandidaatti voi valita DI-vaiheen opintosuunnaksi myös kaivostekniikan. Tässä tapauksessa valmistumisen yhteydessä haetaan siirtoa kaivos- ja rikastustekniikan tutkinto-ohjelmaan.

Lisätietoa sekä hakulomakkeet tutkinto-ohjelman vaihtoa varten Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kandidaatiksi valmistumisen jälkeen.

Jos olet muista ohjelmista siirtymässä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriopintoihin, sinun tulee huolehtia, että tutkintoon kuuluva osaaminen täydentyy. Ala on hyvin tarkasti normeerattu, joten siirtyjän on mahdollisesti suoritettava osaamista täydentäviä opintoja. Mitä kauempaa siirtyminen tapahtuu aihepiirillisesti, sitä enemmän vaadittavaa täydentämistä on varauduttava suorittaa. Näistä täydentävistä opinnoista saa lisätietoja teknillisen tiedekunnan erikoissuunnittelijoilta (Reijo Saari, Saara Luhtaanmäki).

Lisätietoa sekä hakulomakkeet tutkinto-ohjelman vaihtoa varten Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kandidaatiksi valmistumisen jälkeen.

Opintojen rakennekaaviot

Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma, luonnontieteiden kandidaatti (LuK, 3+2)

• 2022 - 2023
• 2021 - 2022 (pdf)
• 2020 - 2021 (pdf)
• 2019 - 2020 (pdf)
• 2018 - 2019 (pdf)
• 2017 - 2018

Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma, filosofian maisteri (FM, 3+2)

• 2022 - 2023
• 2021 - 2022 (pdf)
• 2020 - 2021 (pdf)
• 2019 - 2020 (pdf)
• 2018 - 2019 (pdf)
• 2017 - 2018

Tietojenkäsittelytieteiden maisteriohjelma, filosofian maisteri (FM, 2)

• 2022 - 2023
• 2021 -2022 (pdf)
• 2020 - 2021 (pdf)
• 2019 - 2020 (pdf)
• 2018 - 2019 (pdf)
• 2017 - 2018

Software, Systems and Services Development in the Global Environment (GS3D), Master's Programme in Information Processing Science, Master of Science (MSc, 2)

• 2022 - 2023
• 2021 - 2022 (pdf)
• 2020 - 2021 (pdf)
• 2019 - 2020 (pdf)
• 2018 - 2019 (pdf)
• 2017 - 2018

European Masters Programme in Software Engineering (EMSE), double degree, Master's Programme in Information Processing Science, Master of Science (MSc)

• 2021 - 2022 (pdf)
• 2018 - 2019 (pdf)
• 2017 - 2018

Työvoima- ja muuntokoulutukset

• ICT-muuntokoulutus, filosofian maisteri (FM), syksy 2018
• Työvoimakoulutuksena toteutettava tietojenkäsittelytieteiden filosofian maisterin (FM) tutkinto / ohjelmistotuotanto, joulukuu 2017

Siirtyminen tutkintorakenteesta toiseen

• Korvaavuustaulukko syksyllä 2018 ja aiemmin aloittaneille

Yliopiston opinto-opas lukuvuodelle 2023-2024 on julkaistu osoitteessa https://opas.peppi.oulu.fi.

Pepin opinto-oppaasta löytyy koulutusten, opetussuunnitelmien ja opintojaksojen kuvaukset ja niiden toteutusten ajat ja paikat.

Kemian tutkintorakenteet 2022-2023 Peppi-oppaalta.

Kemian tutkintorakenteet 2022-2023

LuK: Kemisti , AO:kemia+fysiikka , AO: kemia+matematiikka

FM: Kemisti , Aineenopettaja

Kemian tutkintorakenteet 2021-2022

LuK: Kemisti , AO:kemia+fysiikka , AO kemia+matematiikka

FM: Kemisti , Aineenopettaja

Kemian tutkintorakenteet 2020-2021

LuK: kemisti, AO: kemia+fysiikka, AO: kemia+matematiikka

FM: Kemisti , Aineenopettaja

Aikaisemmin kemian tutkinto-ohjelmassa opintonsa aloittaneiden opinto-oppaita liitteenä:

• kemian_opinto-opas_2014_2015.pdf
• Kemian_opinto-opas_2013-2014.pdf
• Kemian_opinto-opas_2012-2013.pdf
• Opinto-opas_2011-2012.PDF
• OPINTO-OPAS_2015-2016_19082015.pdf
• kemian_opinto-opas_2016-2017.pdf
• Kemia opinto-opas 2017-2018.pdf
• Kemia opinto-opas 2018-2019

Koulutusohjelmien opetussuunnitelmia kehitetään vuosittain. Tärkeä osa kehitystyötä on opinto-oppaiden päivittäminen, johon kuuluu suoritettavien kurssien listaus. Kurssilistauksen yhteydessä kursseja voidaan esimerkiksi korvata toisilla, perustaa uusia, lakkauttaa tai yhdistää toisiinsa.

Pääsääntöisesti opiskelijat suorittavat tutkintonsa aloitusvuonna voimassa olleen opinto-oppaan mukaisesti. Opintojen edetessä on mahdollista, että alkuperäisessä opinto-oppaassa mainituille kursseille on tapahtunut edellä mainittuja muutoksia, eikä niitä enää järjestetä oppaassa mainitussa muodossa. Parhaiten opetustarjonta löytyy koulutusalakohtaisesti tai hakutoiminnolla Peppi-oppaalta.

Alla on yhteenvetoja opinto-oppaisiin tehdyistä kurssimuutoksista. Mikäli itselle suoritettavaksi kuuluvat kurssit askarruttavat, on syytä kääntyä omaopettajan tai koulutussuunnittelijan puoleen.

Osa kursseista on kokonaan poistunut koulutusohjelmasta. Ellei niille ole nimetty korvaavaa kurssia, niiden tilalle saa ottaa vastaavantasoisia aineopinto- tai syventäviä kursseja, mutta asiasta on ensin erikseen neuvoteltava koulutussuunnittelijan ja tutkinto-ohjelmavastaavan kanssa.

Alla olevista linkeistä löydät elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkintorakennekaaviot aloitusvuoden mukaan. Uudet opinto-oppaat löytyvät Peppi-oppaalta ja vanhat tämän sivun alaosasta.

Opintojen rakennekaaviot 2023-2024

• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• International programmes

Opintojen rakennekaaviot 2022-2023

• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
• International programmes

Opintojen rakennekaaviot 2021-2022

• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
• International programmes

Opintojen rakennekaaviot 2020-2021

• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
• The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)

Opintojen rakennekaaviot 2019-2020

• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
• The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)

Opintojen rakennekaaviot 2018-2019

• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
• The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)

Opintojen rakennekaaviot 2017-2018

• Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
• Sähkötekniikka, diplomi-insinööri (2v)
• The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)

Opinto-oppaat

• Opinto-opas 2019-2020 Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka
• Opinto-opas 2018-2019 Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka
• Opinto-opas 2017-2018 Sähkötekniikka
• Opinto-opas 2016-2017 Sähkötekniikka
• Rakennekaavio 2016 aloittaneille
• Opinto-opas 2015-2016 Sähkötekniikka
• TTK Opinto-opas 2013-2015
• TTK Opinto-opas 2012-2013
• TTK Opinto-opas 2011-2012
• TTK Opinto-opas 2010-2011
• TTK Opinto-opas 2008-2010
• TTK Opinto-opas 2007-2008
• TTK Opinto-opas 2006-2007
• TTK Opinto-opas 2005-2006
• TTK Opinto-opas 2004-2005
• TTK Opinto-opas 2002-2004 [pdf]
• TTK Opinto-opas (sähkötekniikan osasto) 2001-2002 [pdf]
• TTK Opinto-opas 2000-2002 [pdf]
• TTK Opinto-opas 1998-2000 [pdf, zip]
• TTK Opinto-opas 1996-1998

Moodlen työtila TUTA Ohjuriin (itsekirjautuminen) on koottu:

• tutkinto-ohjelman opinto-oppaat (pdf) v. 2018-2022
• tekniikan sivuaineet ja suositeltavat kokonaisuudet
• korvaavuuslistat (opintojaksot ennen vuotta 2015 ja nykyiset vastaavuudet)

Uusimmat opinto-oppaat ovat nähtävillä Pepissä.

LuK -tutkinto biokemiasta

Biokemian LuK-opinnot kestävät kolme vuotta ja maisteriopinnot kaksi vuotta.

Kolmevuotinen biokemian LuK-tutkinto koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Tiedekunnan yhteinen työskentelykieli on englanti, mutta LuK-tutkinnon opetus tapahtuu pääasiassa suomeksi lukuun ottamatta muutamia kursseja, jotka opetetaan englanniksi jo ensimmäisestä vuodesta alkaen.

Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa LuK -tutkinnon kolmessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opiskelijat valitsevat tulevaisuuden suunnitelmiensa kannalta olennaisia kursseja.

Opiskelijalla on myös mahdollisuus lähteä opiskelemaan ulkomaille LuK -opintojen aikana kolmannen vuoden keväällä, jolloin ei järjestetä pakollisia kursseja. LuK -tutkinnon voi suorittaa myös kansainvälisellä opiskelijavaihdolla, jolloin opintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja kohdemaan mukaisesti helpottamaan sopeutumista vaihtopaikkaan. Opiskelija voi valita kumman tahansa LuK -tutkinnon ja hänellä on mahdollisuus vaihtaa vapaasti normaalista LuK tutkinnosta kansainvälisen opiskelijavaihdon sisältävään tutkintoon.

Suoritettuaan LuK-tutkinnon opiskelija voi jatkaa suoraan maisteriopinnoilla ilman erillistä hakua.

LuK-tutkinnon ensimmäisen vuoden ja toisen vuoden syyslukukauden biokemian kurssit (luento-osat) järjestetään Linnanmaan kampuksella. Biokemian kurssien laboratorio-osuudet sekä kaikki muut biokemian kurssit järjestetään Kontinkankaan kampuksella.

• Opinto-opas 2016-2017 WebOodissa, josta löytyvät myös kurssien tarkemmat aikataulut.
• LuK-opintojen rakennekaavio 2016-2017
• LuK-opintojen rakennekaavio 2017-2018
• LuK-opintojen rakennekaavio 2017-2018 kansainvälisellä vaihdolla
• LuK-opintojen rakennekaavio 2018-19 (sis. kv-vaihdon)
• LuK-opintojen rakennekaavio 2019-20 (sis. kv-vaihdon)
• Opinto-opas 2016-2017 PDF:nä
• Opinto-opas 2014-2015

Opintojen suunnittelu

Konetekniikan tutkinto-ohjelma kouluttaa kandidaatteja, diplomi-insinöörejä sekä näistä tekniikan tohtoreita. Konetekniikan tutkinto-ohjelmassa on kuusi opintosuuntaa: auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediagnostiikka, teknillinen mekaniikka sekä tuotantotekniikka. Näiden lisäksi konetekniikan kandidaatin tutkinnossa voit suuntautua kaivostekniikkaan, minkä jälkeen voi hakea siirtoa DI-vaiheeseen kaivos- ja rikastustekniikan koulutusohjelmaan.

Opiskelija laatii WebOodiin opintojen (sekä kandidaattivaiheen, että diplomi-insinöörivaiheen) alussa HOPSin. HOPS kertoo mitä opintoja henkilökohtaiselle opintopolulle kuuluu. Opintojen suunnittelussa auttavat omaopettajat ja opintoneuvoja.

Opintojen aikataulut 2022 aloittaville opiskelijoille:

tulossa...

Opintojen aikataulut 2021 aloittaneille opiskelijoille:

TkK Konetekniikka 2021-2022.pdf

DI Konetekniikka 2021-2022.pdf

Konetekniikan kandidaatti voi valita DI -vaiheen opintosuunnaksi myös kaivostekniikan. Tässä tapauksessa valmistumisen yhteydessä haetaan siirtoa kaivos- ja rikastustekniikan tutkinto-ohjelmaan.

Syksyllä 2018 ja aiemmin aloittaneet konetekniikan kandidaatit, joilla on yhä opinto-oikeus konetekniikan opintoihin, voivat hakeutua DI -opintoihin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmaan rakennustekniikan opintosuunnalle.

Lisätietoa sekä hakulomakkeet tutkinto-ohjelman vaihtoa varten konetekniikan kandidaatiksi valmistumisen jälkeen.

Erityispedagogiikan tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

Uusimmat tutkintorakenteet löytyvät Pepin opinto-oppaalta.

Esimerkiksi:
Erityispedagogiikka KK 2024 alkavat opinnot
Erityispedagogiikka KM 2024 alkavat opinnot
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja KM 2024 alkavat opinnot

Erityispedagogiikka KK 2023 alkavat opinnot
Erityispedagogiikka KM 2023 alkavat opinnot
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja KM 2023 alkavat opinnot
(Pedagogiset opinnot sekä erityisopettajan kelpoisuuteen liittyvät opinnot ovat samat kuin 2020-2021 merkityissä rakenteissa alla. Lisäksi uusi opintojakso vaativa monialainen tuki lasketaan pedagogiseksi.)

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioiva opettajakoulutus 2, SaVeo -hanke, KM 2022 alkavat opinnot (Excelistä tehty PDF)

Erilliset erityisopettajaopinnot ops 2024-2025

Tutkintorakenteet lukuvuonna 2020-2021 alkaneissa opinnoissa

Erityispedagogiikka KK (Excelistä tehty PDF)
Erityispedagogiikka KM (Excelistä tehty PDF)
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja KM (Excelistä tehty PDF)

Vanhemmat tutkintorakenteet

Vanhemmat opetussuunnitelmat löytyvät verkkosivulta https://www.oulu.fi/fi/opiskelijalle/aiempien-vuosien-opinto-oppaat. Niistä sekä opetussuunnitelmamuutoksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä saat lisätietoa koulutussuunnittelijaltasi.

Muuta tärkeää informaatiota

Erityispedagogiikan ajankohtaisinfo, kevät 2024

Logopedian ja erityispedagogiikan yhteistyöasiakirja (PDF päivitetty keväällä 2024)

Tutkintorakenteet 2020 alkavissa opinnoissa

Intercultural Teacher Education, BA (pdf)

Intercultural Teacher Education, MA (pdf)

Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

Intercultural Teacher Education, BA (pdf)

Intercultural Teacher Education, MA (pdf)

ITE:n kandidaattivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018 (pdf)

ITE:n maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018 (pdf)

ITE infojen materiaalit

2. vuosikurssin info (2023) (ITE) (pdf)

3. vuosikurssin info 2023 (ITE) (pdf)

Maisteriksi valmistuvien info (2022) (pdf)

Luokanopettajien tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

Uusimmat tutkintorakenteet löytyvät Pepin opinto-oppaalta.

Esimerkiksi:

Luokanopettaja (KK) 2024-2025
Luokanopettaja (KM) 2024-2025

Luokanopettaja (KK) 2023-2024
Luokanopettaja (KM) 2023-2024

Pedagogiset opinnot ovat samat kuin rakenteissa 2020-2021 alla.

Opetussuunnitelman ajoitusmuutos opetussuunnitelmissa 2021 ja 2022 (pdf, lisätty joulukuussa 2022)
Opetussuunnitelmamuutos 2022 aloittaneilla luokanopettajaopiskelijoilla ja monialaisia opintoja sivuaineena tekevillä (pdf, lisätty tammikuussa 2023)

Tutkintorakenteet 2020-2021

Luokanopettaja, KK
Luokanopettaja, KM

Vanhemmat tutkintorakenteet

Vanhemmat opetussuunnitelmat löytyvät verkkosivulta https://www.oulu.fi/fi/opiskelijalle/aiempien-vuosien-opinto-oppaat. Niistä sekä opetussuunnitelmamuutoksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä saat lisätietoa koulutussuunnittelijaltasi.

Vuosikurssi-infot kevät 2024

Luko 2.vsk:n info, kevät 2024 (PDF)
Luko 3.vsk:n info, kevät 2024 (PDF)
Maisteriksi valmistuvien info 2024 (pdf)

Musiikkikasvatuksen tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

Vaihtoehtoisten syventävien opintojen toteutus 2020-2024

Vaihtoehtoisten syventävien opintojen toteutus 2024-2027

Tutkintorakenteet 2024 alkavissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK
Musiikkikasvatus, KM

Tutkintorakenteet 2023 alkavissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK
Musiikkikasvatus, KM

Tutkintorakenteet 2022 alkavissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK
Musiikkikasvatus, KM

Tutkintorakenteet 2021 alkaneissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK
Musiikkikasvatus, KM

Tutkintorakenteet 2020 alkaneissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK
Musiikkikasvatus, KM

Tutkintorakenteet 2017-2019 alkaneissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK
Musiikkikasvatus, KM

Rinnastustaulukot ja siirtymäsäännökset

Musiikkikasvatuksen rinnastustaulukko KK ops 2017-2021
Musiikkikasvatuksen rinnastustaulukko KM ops 2017-2021

Musiikkikasvatuksen rinnastustaulukko - pedagogiset opinnot 2023 alkaen

Musiikkikasvatuksen rinnastustaulukko - vaihtoehtoiset syventävät opinnot ja vapaasti valittavat opinnot 2024 alkaen

Siirtymäsäännökset 2021

Siirtymäsäännökset 2023

Siirtymäsäännökset 2024

Projektiopintojen muutos valinnaisista syventäviin

Tärkeitä dokumentteja:

Kasvatustieteen tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

1.8.2021 käynnistyneen Opetus- ja kasvatusalan (3+2) tutkinto-ohjelman kasvatustieteiden suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat ovat viimeinen opiskelijaryhmä, joka voi suorittaa em. tutkinto-ohjelman opinnot valiten pääaineekseen kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian. Kasvatuspsykologian pääaineen opintoja tarjotaan tutkintorakenteen mukaisesti. Mahdollisista opetussuunnitelmamuutoksista tiedotetaan opiskelijoita normaaliin tapaan opiskelijalistoilla.

Kasvatuspsykologian pääaineen siirtyessä 1.8.2022 Oppimistieteiden tutkinto-ohjelman pääaineeksi kasvatuspsykologian opintoihin liittyen kirjataan siirtymäsäännökset, eli tiedot, mitä kasvatuspsykologian opintoja on tarjolla seuraavina lukuvuosina. Siirtymäsäännökset julkaistaan tällä sivulla.

1.8.2022 alkaen käynnistyvän Kasvatustieteen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden pääaine on kasvatustiede.

Syksyn 2024 infot

1 Opintoihin orientoituminen 3.9.2024.pdf

2 Opintoihin orientoituminen 11.9.2024.pdf

3 Opintoihin orientoituminen 18.9.2024.pdf

4 Opintoihin orientoituminen 7.10.2024.pdf

5 Opintoihin orientoituminen 16.10.2024.pdf

Kevään 2024 infot

1.vsk:n info 26.2.2024 (PDF)

2.vsk:n info 22.2.2024 (PDF)

3.vsk:n info 27.3.2024 (PDF).

Info maisteriksi valmistumisesta 27.3.2024 (PDF).

Tutkintorakenteet lukuvuonna 2024-2025 alkaneissa opinnoissa

Kasvatustiede, Kasvatustieteen tutkinto-ohjelma, KK 2024-2025

Kasvatustiede, Kasvatustieteen tutkinto-ohjelma, KM 2024-2025

Tutkintorakenteet lukuvuonna 2023-2024 alkaneissa opinnoissa

Kasvatustiede, Kasvatustieteen tutkinto-ohjelma, KK 2023-2024

Kasvatustiede, Kasvatustieteen tutkinto-ohjelma, KM 2023-2024

Tutkintorakenteet lukuvuonna 2022-2023 alkaneissa opinnoissa

Kasvatustiede, Kasvatustieteen tutkinto-ohjelma, KK 2022-2023

Kasvatustiede, Kasvatustieteen tutkinto-ohjelma, KM 2022-2023

Tutkintorakenteet lukuvuonna 2021-2022 alkaneissa opinnoissa

Kasvatustiede/Kasvatuspsykologia, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma, KK 2021-2022

Kasvatustiede, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma, KM 2021-2022

Kasvatuspsykologia, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma, KM 2021-2022

Siirtymäsäännökset ja rinnastustaulukot

Siirtymäsäännökset_Kasvatuspsykologia_Syksy_2023.pdf

Siirtymäsäännökset kasvatustieteiden suuntautumisvaihtoehdossa opsin 2020-2021 tullessa voimaan 1.8.2020 alkaen

Siirtymäsäännökset kasvatustieteiden suuntautumisvaihtoehdossa opsin 2021-2022 tullessa voimaan 1.8.2021 alkaen

Varhaiskasvatuksen tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

Tutkintorakenteet vuonna 2024 alkaneissa opinnoissa

Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KK 2024-2025 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatus, Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3v.), Valtakunnallinen monimuotokoulutus, VaMo, varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville KK 2024-2025 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3 v), Yhteistyökoulutus Kajaanin ja Iisalmen kanssa (OPETOP) KK 2024-2027 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KM 2024-2025 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat erilliset opinnot 75 op 2024-2025 (Excelistä tehty PDF)

Tutkintorakenteet vuonna 2023 alkaneissa opinnoissa

Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KK2023-2024 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatus, Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3v.), Valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville KK2023-2024 (Excelistä tehty PDF)

​Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3v.), Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioiva varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 2, SaVOpe 2 -hanke​ 2023-2026 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KM2023-2024 (Excelistä tehty PDF)

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat erilliset opinnot 75 op 2023-2024 (Excelistä tehty PDF)

Rinnastustaulukot ja siirtymäsäännökset

Siirtymäsäännös 2023-2024 KE00AJ75 Asiantuntijuus varhaiskasvatuksessa (PDF)

Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman työssäoppimisjaksot

Lukuvuonna 2024–2025 varhaiskasvatuksen koulutuksen työssäoppimisjaksoja toteutuu opetussuunnitelmien 2020–2025 mukaisesti. Työssäoppimisjaksot voimassa olevien opetussuunnitelmien mukaisesti ja työssäoppimisjaksojen ajankohdat:

• 442450A Varhaiskasvatus pedagogisena toimintaympäristönä (1.vsk) viikot 6–9 ja varaviikkona viikko 10
• 442451A Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikka (2.vsk) viikot 45–46
• 442194A Varhaiskasvatuksen opettajan kehittyvä asiantuntijuus -opintojakso (3 vsk) viikot 11–18 ja varaviikot 10 ja 19. Lisäksi opintojaksosta järjestetään toinen toteutus syksyllä 2024 Oulun ulkopuolella sijaitsevissa työssäoppimispaikoissa.

Kaikkiin työssäoppimisjaksoihin kuuluu myös muuta opetussuunnitelman mukaista työskentelyä, infoja ja seminaareja.

KPTK:n tiedekunnan yhteiset harjoittelulinjaukset päivitetään pian tiedekunnan harjoittelu-verkkosivuille.

Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman täydennyksiä KPTK:n tiedekunnan harjoittelulinjauksiin voit tarkastella aina kyseisen työssäoppimisjakson opintojaksokuvauksesta Pepin opinto-oppaalta.

Infot

Syksy 2024

Syksyn vuosikurssi-infot

VAKAn 1.vsk syysinfo 10.12.2024 Materiaali lisätään tähän infon jälkeen. (PDF)

VAKAn 2.vsk syysinfo 26.11.2024 (PDF)

VAKAn 3.vsk syysinfo 8.11.2024 (PDF)

VAKAn maisterivaiheen opiskelijoiden syysinfo 8.11.2024 (PDF)

Kansainvälisyys- ja vaihto-opinnot VAKAlla-info (PDF)

Opintoihin orientoituminen

Opintoihin orientoitumisen luento 3.9. Kaikki Vakan 1.vsk:n opiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 4.9. Vaka 1ABCDE-ryhmien opiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 10.9. Vaka 1ABCDE-ryhmien opiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 17.9. Vaka 1ABCDE-ryhmien opiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 26.9. Vaka 1ABCDE-ryhmien opiskelijat (PDF)

Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot sekä työssäoppimisjaksojen esitys 26.9. Vaka 1ABCDE-ryhmien opiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento - tervetuloa OPETOP (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento - tervetuloa VaMo (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 13.9 Vaka VaMo ja OPETOP monimuotoopiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 27.9. Vaka VaMO ja OPETOP monimuotoopiskelijat (PDF)

Opintoihin orientoitumisen luento 12.11. Vaka VaMO ja OPETOP monimuotoopiskelijat (PDF)

Muut infot

Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman 2024-2025 osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen infon diat (PDF)

Arkkitehtuurin yksikössä annettavan opetuksen tavoitteena on, että sieltä valmistuvat ovat työssään osaavia ja vastuullisia arkkitehtuurikentän toimijoita. Opiskelijoille tarjoutuu jo opintojen aikana mahdollisuuksia osallistua erilaisiin suunnittelukilpailuihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Arkkitehtuurin tekniikan kandidaatin tutkinnossa (180 op) opetus painottuu arkkitehtuurin perusteiden ja arkkitehtonisen muodonannon hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnalle valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte eli kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2020-21

Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2019-20

Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen maisteriohjelma (120 op) koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden. Osa arkkitehdin tutkinnon kursseista on integroitu kansainväliseen maisteriohjelmaan (Master's Degree Programme in Architecture) ja ne opetetaan englanniksi. Diplomityö (30 op) on arkkitehdin tutkinnon päättävä henkilökohtainen opinnäytetyö, joka voi olla joko kuvallinen ja suunnitelmapainotteinen tai kirjallinen ja tutkielmapainotteinen. Diplomityö on julkinen opinnäyte, jonka tekijä esittelee arkkitehtuurin yksikön yhteisessä diplomityöseminaarissa. Diplomityöseminaareja järjestetään kahdesti lukukaudessa.

Arkkitehtuurin maisteriohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:

1. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta
2. Rakennussuunnttelun opintosuunta
3. Architectural Design –opintosuunta

Arkkitehdin tutkinnon rakennekaavio 2020-21

Arkkitehdin tutkinnon rakennekaavio 2019-20

Kaivos- ja rikastustekniikan maisteriohjelma (DI), tutkintorakenne 2020-21 = M.Sc. (Tech.) Mining Engineering and Mineral Processing, degree structure 2020-21 (pdf)

Geotieteiden kandidaatti (LuK), tutkintorakenne 2020-21 (pdf)

Geotieteiden maisteri (FM), tutkintorakenne 2020-21 = M.Sc. in Geosciences, degree structure 2020-21 (pdf)

See the study guides in Peppi (link above).

Links to the study structures of the international master´s programme in Biomedical Engineering with target degree Master of Health Science (MHSc) below.

Kindly note that the student will follow study guide and structure of the year when she/he has started / will start the studies and the structure is valid for the whole 2-years-period of studies.

Study structure 2022-2024

Study structure 2021-2023

Study structure 2020 - 2022

Study structure 2019 - 2021

Study structure 2018 - 2020

Study structure 2017 - 2019 (Master´s Programme in Biomedical Engineering: Biomechanics and Imaging)

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma on lakkautettu eikä siihen ole enää sisäänottoa. Koulutusohjelmassa vielä opiskeleva: mikäli tarvitset tietyn (aloitus)lukuvuoden opinto-oppaan rakenteineen, otathan yhteyttä study.medicine(at)oulu.fi tai Eveliina Seppälä eveliina.seppala(at)oulu.fi.

Lääketieteellinen tiedekunta
Maisteriohjelmahaku terveystieteiden kandidaatin tutkintoa (3 v + 2 v) suorittaville kevät 2024

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija jatkaa opintoja yhdessä Oulun ylipiston terveystieteiden kolmesta maisteriohjelmasta:

Hoitotiede (pääaine hoitotiede), maksimi sisäänotto 42 % hakijoista
Terveyshallintotiede (pääaine terveyshallintotiede), maksimi sisäänotto 33 % hakijoista
Terveystieteiden opettaja (pääaine hoitotiede), maksimi sisäänotto 25 % hakijoista

Kohderyhmä:
Kevään 2024 maisteriohjelmahakuun voivat osallistuvat ne kandivaiheen opiskelijat, joilla ei ole vielä vahvistettua maisteritutkinto-ohjelmaa ja joilla on edellytykset siirtyä maisterivaiheen opintoihin (kandidaatin tutkinto valmistuu ennen maisteriopintojen alkua) syksyllä 2024.

Kevään 2024 Maisteriohjelmahaun aikataulu:
Haku avautuu 15.4.2024 klo 8 ja päättyy 30.4.2024 klo 15.

Huomioithan, että hakulomake tulee täyttää ja lähettää yhdellä kertaa (hakulomaketta ei voi tallentaa luonnoksena). Hakulomake sulkeutuu 30.4.2024 klo 15.00 ja sen jälkeen hakemuksen lähettäminen ei ole enää mahdollista.

Hakulomake on sulkeutunut.

Valinnan tulokset ilmoitetaan 17.5.2024 mennessä opiskelijasähköpostiin.

Maisteriohjelmahaku toteutetaan kerran lukuvuodessa. Mikäli opiskelija ei osallistu hakuun opetussuunnitelman mukaisessa aikataulussa, haku tapahtuu seuraavalla hakukerralla.

Valintakriteerit:
Maisteriohjelmiin sijoittuminen perustuu ensisijaisesti opiskelijan esittämään prioriteettijärjestykseen. Jokaiselle maisteriohjelmalle on määritelty hakijamäärän pohjalta laskettavat kiintiöt yllä olevia prosenttiosuuksia noudattaen. Kiintiöt pohjautuvat tulevaisuuden arvioon työvoimatarpeesta sekä opetusresursseihin.

Mikäli yhteen tai kahteen maisteriohjelmaan on asetettua kiintiötä enemmän hakijoita, valinta tapahtuu Terveystieteiden aineopintojen 65 op (terveystieteiden opinnot ja tutkimusmenetelmäopinnot) numeraalisesti arvioitavien opintojaksojen keskiarvon perusteella. Suorittamaton opintojakso huomioidaan keskiarvoon arvosanalla 0. Mikäli hakijalla on jokin näistä opintojaksoista hyväksi luettu ilman arvosanaa, niin tätä opintojaksoa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Jotta hyväksi luettu opintojakso voidaan huomioida maisteriohjelmahaussa keskiarvoon, tulee hyväksilukuhakemus tehdä Pepissä Osaamisen tunnustaminen-järjestelmässä 1.4.2024 mennessä. Mikäli hyväksilukuhakemusta ei ole tehty määräaikaan mennessä, opintojakso huomioidaan keskiarvoa laskettaessa arvosanalla 0.

Mahdollisessa tasapistetilanteessa valinta maisteriohjelmaan perustuu tutkimusmenetelmäopintojen (15 op) keskiarvon perusteella. Mikäli edelleen tasapistetilanne, valitaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Lisätietoa ja kysymykset:
Koulutuspalvelut, study.medicine@oulu.fi
Terveystieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelmavastaava Jonna Juntunen
Johtava koulutusasiantuntija Piia Rantakokko
Koulutussuunnittelija Saija Kortet

Tutkintorakenteet ja opinto-oppaat vuodesta 2021 alkaen löytyvät Pepistä.

Aiempien vuosien opinto-oppaat.

Prekliininen vaihe: 1.-2. lukuvuosi (DC1 - DC4)

Kaksi ensimmäistä vuotta hammaslääkärin opinnoissa järjestetään pääsääntöisesti lääkärikoulutuksen kanssa yhdessä. Tämä takaa riittävät lääketieteelliset perustiedot opintojen kliiniseen vaiheeseen. Kahtena ensimmäisenä lukuvuotena järjestetään myös hammaslääketieteeseen johdattavaa opetusta, jonka tavoitteena on syventää tietämystä kasvojen ja suun alueen normaalikehityksestä ja toiminnasta. Lisäksi opetuksessa annetaan perustietoa suun terveyden ylläpidosta ja suusairauksien hoidosta perus- ja erikoissairaanhoidossa.

Kliiniseen vaiheeseen siirtyminen

Haku kliiniseen vaiheeseen ajoittuu 2. lukuvuoden keväälle (DC4). Kliinisiin opintoihin siirtyvän opiskelijan tulee jättää hakemus koulutuksen lähipalvelupisteeseen erikseen ilmoitettavaan määräaikaan mennessä.

Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen (C13/25.8.1998) mukaan kliiniseen vaiheeseen siirtyvillä opiskelijoilla on oltava kahden ensimmäisen vuoden prekliiniset opinnot suoritettuna ensimmäisen kliinisen lukukauden (C5) loppuun mennessä. Kliinisen vaiheen elokuussa aloittavilla voi kuitenkin olla suorittamatta enintään yksi prekliinisen vaiheen lopputenteistä. Lopputentti suoritetaan seuraavista oppiaineista: anatomia, lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia sekä farmakologia ja toksikologia.

Hammaslääketieteen kandidaatin arvo

Hammaslääketieteen opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoon johtavista opinnoista koulutusyksikön määräämät vähintään kahden ensimmäisen vuoden opinnot, myönnetään hammaslääketieteen kandidaatin arvo (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004).

Kahden ensimmäisen vuoden opintosuoritukset tarkistetaan kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä toisen lukuvuoden lopussa. Kandidaatin arvo kirjataan automaattisesti kaikille, joilla tässä vaiheessa on kaikki edellytettävät opinnot suoritettuna. Suoritettavaksi edellytettävät hammaslääketieteen tutkinto-ohjelman kahden ensimmäisen vuoden opinnot voi tarkistaa hammaslääketieteen kliiniseen vaiheeseen siirtymisen hakulomakkeelta. Mikäli opiskelija suorittaa loppuun kahden ensimmäisen vuoden opinnot kevään hakuajan jälkeen, opiskelija ilmoittaa suorituksista study.medicine@oulu.fi osoitteeseen. Kandidaatin arvo kirjataan opintosuoritusten tarkastamisen jälkeen.

Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen

Jokaiselta 2012 ja sen jälkeen opinto-oikeuden saaneelta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijalta tarkistetaan rikosrekisteriote (rikostaustaote) kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä. Tarkastaminen perustuu 1.1.2012 voimaan tulleeseen ns. SORA -lakiin 954/2011 (Soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö, kohta §43b). Rikosrekisteriotteiden tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Lisätietoja tarkastuksesta: study.medicine@oulu.fi. Lisätietoja rikosrekisteriotteesta (rikostaustaote) ja otteen tilaamisesta Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.

Kliininen vaihe: 3. lukuvuosi- (DC5-)

Hammaslääkärin opintojen kliininen vaihe kestää 3,5 vuotta. Opetus etenee teoriaopintojen kautta työharjoitteisiin ja käytännön perusvalmiudet opetellaan fantom/simulaatio- ja pariharjoitteluna ennen varsinaista potilasharjoittelua. Opinnot koostuvat hammaslääketieteen teoriaopinnoista, fantom- ja simulaatioharjoittelusta, kliinisestä potilasharjoittelusta, syventävien opintojen tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä sekä syventävästä harjoittelusta.

Tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva 48§ astuu voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Tartuntatautilain 48§ mukaan opiskelijalla tulee olla:

• rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
• rokotus influenssaa vastaan
• rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä

Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - tulevat kukin omalla tavallaan varmistamaan, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Opiskelija on velvollinen selvittämään kunkin harjoittelupaikan voimassaolevat käytännöt.

• PPSHP ohje (PDF)

YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja kurssien isäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita lukuvuosien aloitus-infoissa.

• YTHS:n ohjeet opiskelijalle
• Opiskelijan itsearviointilomake
• THL:n määrittelemät eri toimijoiden roolit

Tutkintorakenteet

• Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma (HLL) tutkintorakenne 2020-2021
• Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma (HLL) tutkintorakenne 2019-2020
• Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma (HLL) tutkintorakenne 2018-2019
• Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma (HLL) tutkintorakenne 2017-2018
• Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelman opinto-opas 2016-2017
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2015-2016
• Peruskoulutuksen opas 2014-2015. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2014-2015
• Peruskoulutuksen opas 2013-2014. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2013-2014
• Peruskoulutuksen opas 2012-2013. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013
• Peruskoulutuksen opas 2011-2012. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2011-2012
• Peruskoulutuksen opas 2010-2011. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2010-2011
• Peruskoulutuksen opas 2009-2010. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2009-2010
• Hammaslääketieteen koulutusohjelman opinto-opas 2008-2009
• Opinto-opas 2007-2008
• Opinto-opas 2006-2007
• Opinto-opas 2005-2006

Opintojen rakennekaaviot 2023-2024

• Electronics and Communications Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2023-2024
• Computer Science and Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2023-2024
• Information Processing Science, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics BSc 2023-2024

Opintojen rakennekaaviot 2022-2023

• Electronics and Communications Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2022-2023
• Computer Science and Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2022-2023
• Information Processing Science, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics BSc 2022-2023

Opintojen rakennekaaviot 2021-2022

• Electronics and Communications Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2021-2022
• Computer Science and Engineering, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics, (BSc, Tech) 2021-2022
• Information Processing Science, Degree Programme in Digitalisation, Computing and Electronics BSc 2021-2022

Opinto-oppaat 2021-2022

• Business Analytics, Information Processing Science (MSc), 2021-2022
• Business Analytics, Computer Science and Engineering (MSc, Technology), 2021-2022

Opintojen rakennekaaviot 2021-2022

• Business Analytics, Information Processing Science, Program Structure 2021-2022
• Business Analytics, Computer Science and Engineering, Program Structure 2021-2022

Psykologian tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

Tutkintorakenteet lukuvuosittain

• Psykologia, Psykologian tutkinto-ohjelma, PsK 2024-2025
• Psykologia, Psykologian tutkinto-ohjelma, PsK 2023-2024
• Psykologia, Psykologian tutkinto-ohjelma, PsK 2022-2023
• Psykologia, Psykologian tutkinto-ohjelma, PsK 2021-2022

Tarkennetut osaamisen tunnistamisen periaatteet psykologian tutkinto-ohjelmassa

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan liite 2023 yliopiston osaamisen tunnistamisen linjauksiin (pdf)

Psykologian tutkinto-ohjelman siirtymäsäännökset

Psykologian tutkinto-ohjelman siirtymäsäännökset 1.8.2024

Oppimistieteiden tutkintorakenteet, infoja sekä opetussuunnitelmiin liittyviä dokumentteja

Oppimistieteiden tutkinto-ohjelma käynnistyy kandidaattivaiheen opinnoilla ensimmäistä kertaa 1.8.2022. Maisterivaiheen opintojen ajoitussuunnitelma on alustava ja tulee tarkentumaan.

Tutkintorakenteet lukuvuosittain

• Oppimistieteet, oppimistieteiteiden tutkinto-ohjelma, KK 2024-2025
• Oppimistieteet, Oppimistieteiden tutkinto-ohjelma, KK 2023-2024
• Oppimistieteet, Oppimistieteiden tutkinto-ohjelma KK 2022-2023

Oulun yliopistossa aineenopettajakoulutus toteutetaan eri tiedekuntien yhteistyönä. Aineenopettaja on sekä oman tieteenalansa että oppimisen ja opettamisen asiantuntija.

Aineenopettajakoulutuksen pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle monipuoliset pedagogiset ja ainedidaktiset valmiudet toimia tulevaisuuden erilaisissa kasvatus- ja koulutusyhteisöissä. Tutkimusperustaiset opinnot edistävät opettajaidentiteetin kehittymistä, opettajan työn moninaisen luonteen tiedostamista sekä vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämistä.

Hakuväyliä aineenopettajakoulutukseen on useita:

• haku opettajankoulutukseen Opintopolun yhteishaussa
• haku tutkinto-opintojen alettua (humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkinto-opiskelijat)
• haku erillisiin aineenopettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (valmistumisen jälkeen)

Kaikissa hakuväylissä on vuosittain päivittyvät omat valintaperusteensa.

Aineenopettajan kelpoisuuksista ja työllistymisestä:

Aineenopettajaksi opiskeleva suorittaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n mukaiset opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineen opinnot.

Perusopetuksen ja lukion opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998):

• Aineenopettajan kelpoisuus (perusopetus)
• Aineenopettajan kelpoisuus (lukio)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (perusopetus)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (lukio)

Kelpoisuuden tuottavista opinnoista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004):

• Opettajankoulutuksen opinnot
• Opettajankoulutuksen rakenne

Aineenopettaja voi työllistyä myös muihin koulutussektorin tehtäviin, kuten suunnittelijaksi tai asiantuntijaksi opintohallinnon tehtäviin. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi:

• koulutussuunnittelija
• tutkija
• asiantuntija
• kouluttaja

Opintojen valmistuminen ja todistukset:

Kun kelpoisuuden tuottavat opinnot on suoritettu osana kandidaatin ja maisterin tutkintoja, opiskelija saa maisterin tutkintotodistukseensa maininnan kelpoisuudesta ja opetettavista aineista. Jos kelpoisuuden tuottavat ja opetettavan aineen opinnot on suoritettu erillisellä opiskeluoikeudella, opinnoista tulee pyytää erikseen todistus koulutuksen lähipalveluista (ks. Yhteystiedot alla). Todistusten toimitusaika on enintään 4 viikkoa. Todistuspyynnössä tulee aina kertoa selkeästi

• opintokokonaisuus mistä erillistä todistusta pyydetään
• oma nimi, todistuksen toimitusosoite ja puhelinnumero
• todistuksen toimitustapa (postitus tai nouto)

Ennen todistuspyyntöä kaikkien opintojen tulee näkyä suoritettuina Pepissä. Sama pyyntökäytänne ja toimitusaika koskee myös opetettavan aineen vastaavuustodistuksia.

Lisätietoa hakemisesta, opinnoista ja todistuksista:

• study.education@oulu.fi (opettajan pedagogiset opinnot, terveystieto, psykologia)
• study.humanities@oulu.fi (kielet, historia ja yhteiskuntaoppi)
• study.science@oulu.fi (matematiikka, fysiikka, biologia, maantiede)
• study.technology@oulu.fi (kemia)
• study.medicine@oulu.fi (terveystieteiden opettaja, pääaineena hoitotiede)
  

Tärkeitä dokumentteja:

Aineenopettajakoulutuksen rinnastustaulukko

• Ajankohtaista lukuvuoden 2023-2024 opintojen aikatauluista

Aineenopettajakoulutuksen opetussuunnitelman ja aikataulujen julkaisemisessa Pepissä on haasteita ja niitä yritetään parhaillaan korjata.

Syksyn 2023 opetus alkaa viikolla 35 ja jokaisella ryhmällä on opetusta useampana päivänä jo ensimmäisellä viikolla.

28.8.2023 klo 10:15-10:45 Aineenopettajakoulutuksen aloitusinfo (tilana IT115)

28.8.2023 klo 12:15-13:45 Ainedidaktiikka (050120A-3003) aloitusluento (tilana IT115)

Oulun yliopistossa aineenopettajakoulutus toteutetaan eri tiedekuntien yhteistyönä. Aineenopettaja on sekä oman tieteenalansa että oppimisen ja opettamisen asiantuntija.

Aineenopettajakoulutuksen pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle monipuoliset pedagogiset ja ainedidaktiset valmiudet toimia tulevaisuuden erilaisissa kasvatus- ja koulutusyhteisöissä. Tutkimusperustaiset opinnot edistävät opettajaidentiteetin kehittymistä, opettajan työn moninaisen luonteen tiedostamista sekä vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämistä.

Hakuväyliä aineenopettajakoulutukseen on useita:

• haku opettajankoulutukseen Opintopolun yhteishaussa
• haku tutkinto-opintojen alettua (humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkinto-opiskelijat)
• haku erillisiin aineenopettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (valmistumisen jälkeen)

Kaikissa hakuväylissä on vuosittain päivittyvät omat valintaperusteensa.

Aineenopettajan kelpoisuuksista ja työllistymisestä:

Aineenopettajaksi opiskeleva suorittaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n mukaiset opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineen opinnot.

Perusopetuksen ja lukion opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998):

• Aineenopettajan kelpoisuus (perusopetus)
• Aineenopettajan kelpoisuus (lukio)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (perusopetus)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (lukio)

Kelpoisuuden tuottavista opinnoista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004):

• Opettajankoulutuksen opinnot
• Opettajankoulutuksen rakenne

Aineenopettaja voi työllistyä myös muihin koulutussektorin tehtäviin, kuten suunnittelijaksi tai asiantuntijaksi opintohallinnon tehtäviin. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi:

• koulutussuunnittelija
• tutkija
• asiantuntija
• kouluttaja

Opintojen valmistuminen ja todistukset:

Kun kelpoisuuden tuottavat opinnot on suoritettu osana kandidaatin ja maisterin tutkintoja, opiskelija saa maisterin tutkintotodistukseensa maininnan kelpoisuudesta ja opetettavista aineista. Jos kelpoisuuden tuottavat ja opetettavan aineen opinnot on suoritettu erillisellä opiskeluoikeudella, opinnoista tulee pyytää erikseen todistus koulutuksen lähipalveluista (ks. Yhteystiedot alla). Todistusten toimitusaika on enintään 4 viikkoa.

Todistuspyynnössä tulee aina kertoa selkeästi

• opintokokonaisuus mistä erillistä todistusta pyydetään,
• oma nimi, todistuksen toimitusosoite ja puhelinnumero sekä
• todistuksen toimitustapa (postitus tai nouto).

Ennen todistuspyyntöä kaikkien opintojen tulee näkyä suoritettuina Pepissä. Sama pyyntökäytänne ja toimitusaika koskee myös opetettavan aineen vastaavuustodistuksia.

Lisätietoa hakemisesta, opinnoista ja todistuksista:
study.science@oulu.fi

Ajankohtaista lukuvuoden 2024-2025 opintojen aikatauluista:

2.9.2024 klo 10:15-10:45 Aineenopettajakoulutuksen aloitusinfo (tila IT115)

Tarkemmat aikataulut julkaistaan Pepissä kevään aikana.

Oulun yliopistossa aineenopettajakoulutus toteutetaan eri tiedekuntien yhteistyönä. Aineenopettaja on sekä oman tieteenalansa että oppimisen ja opettamisen asiantuntija.

Aineenopettajakoulutuksen pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle monipuoliset pedagogiset ja ainedidaktiset valmiudet toimia tulevaisuuden erilaisissa kasvatus- ja koulutusyhteisöissä. Tutkimusperustaiset opinnot edistävät opettajaidentiteetin kehittymistä, opettajan työn moninaisen luonteen tiedostamista sekä vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämistä.

Hakuväyliä aineenopettajakoulutukseen on useita:

• haku opettajankoulutukseen Opintopolun yhteishaussa
• haku tutkinto-opintojen alettua (humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkinto-opiskelijat)
• haku erillisiin aineenopettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (valmistumisen jälkeen)

Kaikissa hakuväylissä on vuosittain päivittyvät omat valintaperusteensa.

Aineenopettajan kelpoisuuksista ja työllistymisestä:

Aineenopettajaksi opiskeleva suorittaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n mukaiset opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineen opinnot.

Perusopetuksen ja lukion opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998):

• Aineenopettajan kelpoisuus (perusopetus)
• Aineenopettajan kelpoisuus (lukio)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (perusopetus)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (lukio)

Kelpoisuuden tuottavista opinnoista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004):

• Opettajankoulutuksen opinnot
• Opettajankoulutuksen rakenne

Aineenopettaja voi työllistyä myös muihin koulutussektorin tehtäviin, kuten suunnittelijaksi tai asiantuntijaksi opintohallinnon tehtäviin. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi:

• koulutussuunnittelija
• tutkija
• asiantuntija
• kouluttaja

Opintojen valmistuminen ja todistukset:

Kun kelpoisuuden tuottavat opinnot on suoritettu osana kandidaatin ja maisterin tutkintoja, opiskelija saa maisterin tutkintotodistukseensa maininnan kelpoisuudesta ja opetettavista aineista. Jos kelpoisuuden tuottavat ja opetettavan aineen opinnot on suoritettu erillisellä opiskeluoikeudella, opinnoista tulee pyytää erikseen todistus koulutuksen lähipalveluista (ks. Yhteystiedot alla). Todistusten toimitusaika on enintään 4 viikkoa.

Todistuspyynnössä tulee aina kertoa selkeästi

• opintokokonaisuus mistä erillistä todistusta pyydetään,
• oma nimi, todistuksen toimitusosoite ja puhelinnumero sekä
• todistuksen toimitustapa (postitus tai nouto).

Ennen todistuspyyntöä kaikkien opintojen tulee näkyä suoritettuina Pepissä. Sama pyyntökäytänne ja toimitusaika koskee myös opetettavan aineen vastaavuustodistuksia.

Lisätietoa hakemisesta, opinnoista ja todistuksista:
study.science@oulu.fi

Ajankohtaista lukuvuoden 2024-2025 opintojen aikatauluista:

2.9.2024 klo 10:15-10:45 Aineenopettajakoulutuksen aloitusinfo (tila IT115)

Tarkemmat aikataulut julkaistaan Pepissä kevään aikana.

Oulun yliopistossa aineenopettajakoulutus toteutetaan eri tiedekuntien yhteistyönä. Aineenopettaja on sekä oman tieteenalansa että oppimisen ja opettamisen asiantuntija.

Aineenopettajakoulutuksen pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle monipuoliset pedagogiset ja ainedidaktiset valmiudet toimia tulevaisuuden erilaisissa kasvatus- ja koulutusyhteisöissä. Tutkimusperustaiset opinnot edistävät opettajaidentiteetin kehittymistä, opettajan työn moninaisen luonteen tiedostamista sekä vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämistä.

Hakuväyliä aineenopettajakoulutukseen on useita:

• haku opettajankoulutukseen Opintopolun yhteishaussa
• haku tutkinto-opintojen alettua (humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkinto-opiskelijat)
• haku erillisiin aineenopettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (valmistumisen jälkeen)

Kaikissa hakuväylissä on vuosittain päivittyvät omat valintaperusteensa.

Aineenopettajan kelpoisuuksista ja työllistymisestä:

Aineenopettajaksi opiskeleva suorittaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n mukaiset opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineen opinnot.

Perusopetuksen ja lukion opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998):

• Aineenopettajan kelpoisuus (perusopetus)
• Aineenopettajan kelpoisuus (lukio)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (perusopetus)
• Opettajan kielitaitovaatimukset (lukio)

Kelpoisuuden tuottavista opinnoista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004):

• Opettajankoulutuksen opinnot
• Opettajankoulutuksen rakenne

Aineenopettaja voi työllistyä myös muihin koulutussektorin tehtäviin, kuten suunnittelijaksi tai asiantuntijaksi opintohallinnon tehtäviin. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi:

• koulutussuunnittelija
• tutkija
• asiantuntija
• kouluttaja

Opintojen valmistuminen ja todistukset:

Kun kelpoisuuden tuottavat opinnot on suoritettu osana kandidaatin ja maisterin tutkintoja, opiskelija saa maisterin tutkintotodistukseensa maininnan kelpoisuudesta ja opetettavista aineista. Jos kelpoisuuden tuottavat ja opetettavan aineen opinnot on suoritettu erillisellä opiskeluoikeudella, opinnoista tulee pyytää erikseen todistus koulutuksen lähipalveluista (ks. Yhteystiedot alla). Todistusten toimitusaika on enintään 4 viikkoa. Todistuspyynnössä tulee aina kertoa selkeästi

• opintokokonaisuus mistä erillistä todistusta pyydetään
• oma nimi, todistuksen toimitusosoite ja puhelinnumero
• todistuksen toimitustapa (postitus tai nouto)

Ennen todistuspyyntöä kaikkien opintojen tulee näkyä suoritettuina Pepissä. Sama pyyntökäytänne ja toimitusaika koskee myös opetettavan aineen vastaavuustodistuksia.

Lisätietoa hakemisesta, opinnoista ja todistuksista:

• study.education@oulu.fi (opettajan pedagogiset opinnot, terveystieto, psykologia)
• study.humanities@oulu.fi (kielet, historia ja yhteiskuntaoppi)
• study.science@oulu.fi (matematiikka, fysiikka, biologia, maantiede)
• study.technology@oulu.fi (kemia)

• study.medicine@oulu.fi (terveystieteiden opettaja, pääaineena hoitotiede)

Ajankohtaista lukuvuoden 2023-2024 opintojen aikatauluista:

Syksyn 2023 opetus alkaa viikolla 35 ja jokaisella ryhmällä on opetusta useampana päivänä jo ensimmäisellä viikolla.

28.8.2023 klo 10:15-10:45 Aineenopettajakoulutuksen aloitusinfo (tila IT115)

28.8.2023 klo 12:15-13:45 Ainedidaktiikka (050120A-3003) aloitusluento (tila IT115)

Tämän kansainvälisen ohjelman opetuskieli on englanti. Valitse englanninkielisestä Sinulle-sisällöstä International Business Management (BSc).

Kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen maisteriohjelma pyrkii vastaamaan globalisoituvan talouselämän haasteisiin kouluttamalla kansainvälisiä liiketoiminnan osaajia. Opintojen tavoitteena on yhtäältä, että opiskelija omaksuu eri toimialojen kansainvälistä liiketoimintalogiikkaa käytännössä ja toisaalta, että hän kykenee toimimaan kansainvälisten organisaatioiden asiantuntija- ja johtotehtävissä. Kansainvälisen liiketoiminnan ja johtamisen koulutus sisältää neljä ydinteemaa: kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen teoriat ja konseptit, organisaatiosovellukset, johtajana toimimisen sekä oman näkemyksen kansainvälisenä johtajana.

KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2024-2025 (pdf)
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2023-2024 (pdf)
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2022-2023 (pdf)
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2021-2022 (pdf)
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2020-2021 (pdf)
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2019-2020 (pdf)
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen tutkintorakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020 (pdf)

International Master´s degree programme in International Business Mangement

Kansainväliset kaksoistutkinnot

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan kansainvälisiä kaksoistutkintoja maisteriopintojensa aikana.

KEDGE Business School, Ranska

Kaksoistutkinto on tarkoitettu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen maisteritutkinnon opiskelijoille. Kaksoistutkinnossa maisterivaiheen 1. lukuvuosi ja kesä opiskellaan Oulussa ja 2. lukuvuosi suoritetaan Bordeaux’n kampuksella Ranskassa, sisältäen verkko-opintoina loppuun suoritettavan pro gradu -tutkielman. Kolmannen vuoden syksynä opiskelijat suorittavat työharjoittelun Ranskassa tai ulkomailla. Suoritettuaan opintosuunnitelman mukaiset opinnot opiskelijalle myönnetään maisterin tutkinto molemmista yliopistoista. Kaksoistutkintoon haetaan maisteriopintojen 1. lukuvuoden keväällä.

Seuraava haku kaksoistutkintoon on avoinna 2.-5.4.2024 lukuvuoden 2024-2025 opintoihin KEDGE Business Schoolissa. Hakukuulutuksessa kerrotaan tarkemmat ohjeet ja vaatimukset kaksoistutkinto-ohjelmaan. Tutustu myös kaksoistutkinto-ohjelman esitteeseen. Lisätietoa: study.business@oulu.fi.

Laskentatoimen maisteriohjelman tavoitteena on antaa kansainvälisen tason tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta laskentatoimen eri alueilta. Laskentatoimen opintojen tarkoituksena on tuottaa opiskelijoilleen laajat valmiudet laskentatoimen moniin eri tehtäviin yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Laskentatoimen tutkinto-ohjelmalla on läheiset yhteistyösuhteet yrityselämään. Yhteistyö yritysten kanssa tapahtuu monella eri tasolla ja se kantaa hedelmää - ohjelmasta valmistuneet kauppatieteiden maisterit ovat työllistyneet erinomaisesti. Laskentatoimen maisteriohjelmassa perehdytään sekä ulkoiseen laskentatoimeen (financial accounting) että johdon laskentatoimeen (management accounting).

Laskentatoimen opintojen aikana voi suorittaa Tilintarkastustutkintojen edellyttämät opinnot (HT- ja JHT -tutkinnot).

KTM Laskentatoimi tutkintorakennekaavio 2021-2022 (pdf)
KTM Laskentatoimi +2 tutkintorakennekaavio 2021-2022 (pdf)
KTM Laskentatoimi tutkintorakennekaavio 2020-2021 (pdf)
KTM Laskentatoimi +2 tutkintorakennekaavio 2020-2021 (pdf)
KTM Laskentatoimi tutkintorakennekaavio 2019-2020 (pdf)
KTM Laskentatoimi +2 tutkintorakennekaavio 2019-2020 (pdf)
KTM Laskentatoimi rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020 (pdf)

International Master´s degree programme in Financial and Management Accounting

Kansainväliset kaksoistutkinnot

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan kansainvälisiä kaksoistutkintoja maisteriopintojensa aikana.

Pforzheim University, Saksa

Kaksoistutkinto on tarkoitettu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen maisteritutkintojen opiskelijoille. Kaksoistutkinnossa maisterivaiheen 1. lukuvuosi opiskellaan Oulussa ja 2. lukuvuosi Pforzheimissa, Saksassa. Suoritettuaan tutkintorakenteen mukaiset opinnot opiskelijalle myönnetään maisterin tutkinto molemmista yliopistoista. Kaksoistutkintoon haetaan maisteriopintojen 1. vuoden keväällä. Seuraava haku kaksoistutkintoon on avoinna 2.-5.4.2024 lukuvuoden 2024-2025 opintoihin Pforzheimissa. Hakukuulutuksessa kerrotaan tarkemmat ohjeet ja vaatimukset kaksoistutkinto-ohjelmaan. Lisätietoa: study.business@oulu.fi.

Markkinoinnin maisteriohjelman painopisteenä ovat yritysten väliset liiketoimintasuhteet ja niistä muodostuvat verkostot. Markkinointi tieteenä tutkii markkinoiden toimintaa, kuten tuotteiden vaihdantaa, asiakas- ja partnerisuhteita ja markkinoiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Markkinoinnin opinnoissa voit kehittää asiantuntemustasi markkinoinnin peruskysymyksissä, kuten kampanjasuunnittelussa tai brändäyksessä, mutta myös perehtyä yritysten osto- ja logistisiin toimintoihin ja liiketoiminnan digitalisoitumiseen osana muuttuvaa globaalia markkinaa.

KTM Markkinointi tutkintorakennekaavio 2021-2022 (pdf)
KTM Markkinointi tutkintorakennekaavio 2020-2021 (pdf)
KTM Markkinointi tutkintorakennekaavio 2019-2020 (pdf)
KTM Markkinointi tutkintorakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020 (pdf)

International Master´s degree programme in Marketing

Kansainväliset kaksoistutkinnot

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan kansainvälisiä kaksoistutkintoja maisteriopintojensa aikana.

KEDGE Business School, Ranska

Kaksoistutkinto on tarkoitettu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen maisteritutkinnon opiskelijoille. Kaksoistutkinnossa maisterivaiheen 1. lukuvuosi ja kesä opiskellaan Oulussa ja 2. lukuvuosi suoritetaan Bordeaux’n kampuksella Ranskassa, sisältäen verkko-opintoina loppuun suoritettavan pro gradu -tutkielman. Kolmannen vuoden syksynä opiskelijat suorittavat työharjoittelun Ranskassa tai ulkomailla. Suoritettuaan opintosuunnitelman mukaiset opinnot opiskelijalle myönnetään maisterin tutkinto molemmista yliopistoista. Kaksoistutkintoon haetaan maisteriopintojen 1. lukuvuoden keväällä.

Seuraava haku kaksoistutkintoon on avoinna 2.-5.4.2024 lukuvuoden 2024-2025 opintoihin KEDGE Business Schoolissa. Hakukuulutuksessa kerrotaan tarkemmat ohjeet ja vaatimukset kaksoistutkinto-ohjelmaan. Tutustu myös kaksoistutkinto-ohjelman esitteeseen. Lisätietoa: study.business@oulu.fi.

Liiketoiminta-analytiikan maisteriohjelma tarjoaa sekä vahvan teoreettisen että menetelmällisen pohjan dataan perustuvalle analytiikalle ja sen sovelluksille. Ohjelma painottuu analytiikkaan päätöksentekoa ja liiketoiminnan ja talouden johtamista varten. Siihen sisältyy luentojen ja ryhmä- ja itseopiskelun lisäksi harjoitteita ja laaja analytiikan projektityö.

Liiketoiminta-analytiikka maisteriohjelman vastuuhenkilö on Timo Koivumäki ja se toteutetaan kansainvälisenä maisteriohjelmana.

Liiketoiminta-analytiikan tutkintorakennekaavio 2021-2022

International Master´s degree programme in Business Analytics

Rahoituksen maisteriohjelma tarjoaa vahvan teoriapohjan ja työkalut empiiriseen rahoitustutkimukseen. Opetuksen painopistealueita ovat pääomahyödykkeiden hinnoittelu, yritysrahoitus, varainhoito ja rahoitusriskien hallinta. Rahoituksen opetuksen ammatillisena tavoitteena on kouluttaa rahoituksen alueen erityisosaajia, joilla on vahva ymmärrys rahoitusmarkkinoiden toimintaperiaatteista sekä rahoitettavan yrityksen että sijoittajan näkökulmasta. Koulutuksen tarkasteluote on analyyttinen ja menetelmällisesti orientoitunut. Koulutusohjelmasta valmistuneilla on erinomaiset edellytykset toimia vaativissa rahoitusalan asiantuntija- ja johtotehtävissä.

KTM Rahoitus tutkintorakennekaavio 2021-2022
KTM Rahoitus tutkintorakennekaavio 2020-2021
KTM Rahoitus tutkintorakennekaavio 2019-2020
KTM Rahoitus tutkintorakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

International Master´s degree programme in Finance

Kansainväliset kaksoistutkinnot

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan kansainvälisiä kaksoistutkintoja maisteriopintojensa aikana.

HEC Management School, University of Liège, Belgia

Kaksoistutkinto on tarkoitettu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen maisteritutkinnon opiskelijoille. Kaksoistutkinnossa maisterivaiheen 1. lukuvuosi opiskellaan Oulussa ja 2. lukuvuosi Liègessä, Belgiassa. Suoritettuaan Liège-Oulu kaksoistutkinnon opintosuunnitelman mukaiset opinnot opiskelijalle myönnetään maisterin tutkinto molemmista yliopistoista. Kaksoistutkintoon haetaan rahoituksen maisteriopintojen 1. vuoden keväällä. Seuraava haku kaksoistutkintoon on avoinna 2.-5.4.2024 lukuvuoden 2024-2025 opintoihin Liègessä. Lisätietoa: study.business@oulu.fi.

Taloustieteen maisteriohjelma antaa opiskelijalle vahvan taloustieteen teoria- ja menetelmäosaamisen. Taloustieteen opinnoissa uutta ymmärrystä rakennetaan aiemmin opitun pohjalta. Opintoihin kuuluu luentojen ohella laskuharjoituksia, harjoitustöitä ja esseitä. Taloustieteen kansainvälisiin julkaisuihin tutustuminen on myös olennainen osa opintoja.

KTM Taloustiede tutkintorakennekaavio 2021-2022
KTM Taloustiede tutkintorakennekaavio 2020-2021
KTM Taloustiede tutkintorakennekaavio 2019-2020
KTM Taloustiede tutkintorakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

International Master´s degree programme in Economics

Löydät ohjelmakohtaista tietoa valitsemalla Sinulle - sisällöstä oma pääaineesi.

Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen (KTM)
Laskentatoimi (KTM)
Liiketoiminta-analytiikka (KTM)
Markkinointi (KTM)
Rahoitus (KTM)
Taloustiede (KTM)

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) -tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoite on kouluttaa monipuolista kauppatieteellistä osaamista omaavia asiantuntijoita, jotka hahmottavat keskeiset taloudellisen toiminnan mekanismit ja prosessit. Ohjelmassa keskeistä on (1) antaa opiskelijoille uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietämystä kauppatieteiden keskeisistä osa-alueista, (2) tutustuttaa opiskelijat erilaisiin yritysympäristöihin ja liiketoiminnan haasteisiin sekä (3) toteuttaa projekteja, joissa opiskelijat ratkaisevat liiketoiminnallisia ongelmia ja hyödyntävät osaamistaan.

KTK-tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), johon sisältyy kaikille yhteiset opinnot (35 op), pääaineen opinnot (120 op) ja sivuaineen opinnot (25 op). Tutkinnon pääaine on kauppatieteet, johon sisältyy opintoja taloustieteestä, rahoituksesta, laskentatoimesta, kansainvälisen liiketoiminnan johtamisesta ja markkinoinnista. Kaikki opiskelijat suorittavat samat pääaineen kurssit. Kauppatieteiden pääaineopinnot muodostavat neljä opintokokonaisuutta (moduulia), joiden tavoitteena on ohjelman osaamistavoitteiden saavuttaminen. Moduulirakenne on kuvattu KTK-tutkinnon moduulirakennekaaviossa (pdf).

Opetuksessa käytettävä kieli on pääosin suomi, noin neljäsosa opinnoista järjestetään englanniksi.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö on Tuija Lämsä.

KTK-tutkintorakennekaavio 2022-2023 (pdf)
KTK-tutkintorakennekaavio 2022-2023, väyläopinnot suorittaneille (pdf)
KTK-tutkintorakennekaavio 2021-2022 (pdf)
KTK-tutkintorakennekaavio 2021-2022, väyläopinnot suorittaneille (pdf)
KTK tutkintorakennekaavio 2020-2021 (pdf)
KTK tutkintorakennekaavio 2020-2021, väyläopinnot suorittaneille (pdf)
KTK tutkintorakennekaavio 2019-2020 (pdf)
KTK tutkintorakennekaavio 2018-2019 (pdf)

Kauppatieteiden maisterin tutkinto-ohjelmat

Opiskelijat valitaan maisterivaiheen tutkinto-ohjelmiin joko kandidaattivaiheen lopussa järjestettävässä pääainehaussa tai erillisten maisterihakujen kautta (kauppakorkeakoulun ulkopuoliset hakijat). Kauppatieteiden maisterin tutkintoon (KTM, 120 opintopistettä) kuuluu oman pääaineen opintoja. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneelle myönnetään oikeus käyttää ekonomin arvoa. Maisterivaiheen opinnoissa kieli on pääosin englanti, opintosuorituksia on mahdollista tehdä myös suomeksi. Löydät tarkempaa tietoa maisteriohjelmien sisällöistä pääaineen mukaisista Sinulle - sisällöistä.

Kauppatieteiden maisteriohjelmien vastuuhenkilönä toimii Marika Iivari, lukuunottamatta liiketoiminta-analytiikkaa, jonka vastuuhenkilönä toimii Timo Koivumäki.