Sivuaineopinnot

Lisätietoa luonnontieteellisen tiedekunnan sivuaineista löydät Pepin sivuaineopppasta.

Voimassa olevat sivuainevaatimukset löydät Peppi-oppaalta. Mikäli sinulla on kysyttävää Tietojenkäsittelytieteiden sivuainekurssien vastaavuuksista lähetä kysymyksesi study.itee@oulu.fi

Terveystieteiden tutkinnoissa sivuaineiksi soveltuvat yliopistotasoiset, vähintään 25 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet HOPSin mukaisesti. Näitä voivat tutkinto-ohjelmasta riippuen olla esimerkiksi kasvatustieteet, gerontologia, terveyden edistäminen, kuntoutus, psykologia, työ- ja organisaatiopsykologia, erilaiset johtamisopinnot, hallintotiede ja muut yhteiskuntatieteet, terveystaloustiede, taloustiede ja yrittäjyys. Tarkista tutkintoosi kuuluvien sivuaineopintojen laajuus ja muut vaatimukset opinto-oppaastasi.

Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikön järjestämiä sivuaineopintoja (tarkista tarjonta ja kohderyhmät Peppi-opinto-oppaalta):

• FutureDigiHealth - Digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut 25 op
• Hyvinvointijohtamisen perusopinnot 25 op (yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa)
• Monialaisen ja asiakaslähtöisen kuntoutuksen palvelukokonaisuus 25 op

Tietotekniikasta voi suorittaa 25 opintopisteen (approbatur) tai 60 opintopisteen (cum laude approbatur) laajuiset sivuaineopinnot.

Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Pakollisia opintoja tietotekniikan sivuaineen suorittajille on 15 op. Loput opinnot ovat valinnaisia.

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan sivuaineopinnot

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alalta voi suorittaa 25 opintopisteen tai 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot. Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Pakolliset

521077P Johdatus elektroniikkaan, 5 op

521109A Sähkömittaustekniikan perusteet, 5 op

521301A Digitaalitekniikka 1, 8 op

521330A Tietoliikennetekniikka, 5 op

Valinnaiset

521329A Langattoman tietoliikenteen harjoitustyö, 5 op

521302A Piiriteoria 1, 5 op

521104P Materiaalifysiikan perusteet, 5 op

521071A Puolijohdekomponenttien perusteet, 5 op

521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet, 5 op

521070A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin, 5 op

521307A Analogiatekniikan työt, 5 op

521384A Radiotekniikan perusteet, 5 op

521432A Elektroniikkasuunnittelu I, 5 op

521092A Elektroninen mittaustekniikka, 5 op

Poikkeavat sivuainekokonaisuudet tulee hyväksyttää elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutussuunnittelijalla.

Sovelletun ja laskennallisen matematiikan sivuaineopinnot

Sovelletussa ja laskennallisessa matematiikassa voi suorittaa 25 opintopisteen tai 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot.

25 ja 60 opintopisteen pakolliset sivuaineopinnot:

031010P Matematiikan peruskurssi I, 5 op

031075P Matematiikan peruskurssi II, 5 op

031078P Matriisialgebra, 5 op

031076P Differentiaaliyhtälöt, 5 op

031021P Tilastomatematiikka, 5 op.

Edellisten lisäksi 60 opintopisteen sivuaineopinnoissa:

Pakollinen:

031022P Numeeriset menetelmät, 5 op

60 opintopisteen sivuaineopintojen valinnaiset (30 op):

031077P Kompleksianalyysi, 5 op

031023P Tietotekniikan matematiikka, 5 op

031025A Optimoinnin perusteet, 5 op

031080A Signaalianalyysi, 5 op

031079S Matemaattinen signaalinkäsittely, 5 op

031051S Numeerinen matriisilaskenta, 5 op

031084S Graafiteoria, 5 op

031085S Differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi, 5 op.

60 opintopisteen sivuaineopintoihin voi sisällyttää myös erikseen sovittavia, valinnaisten kurssien listan ulkopuolisia kursseja. Poikkeavat sivuainekokonaisuudet tulee hyväksyttää elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutussuunnittelijalla.

Valinnaiset opinnot

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon (opintonsa vuonna 2017 tai sen jälkeen aloittaneilla) sisältyy 9 opintopistettä valinnaisia opintoja. Opetussuunnitelmassa valinnaiset opinnot on ajoitettu toiselle ja viidennelle lukuvuodelle. Valinnaisia opintoja voi kuitenkin alkaa suorittaa ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien. Valinnaisia opintoja tulee suorittaa vähintään 6 op viimeistään toisen lukuvuoden aikana ja vähintään 3 op viimeistään valmistumiseen mennessä.

Valinnaisiin opintoihin ei hyväksytä opintoja, joilla on korvattu lääketieteen tutkintoon sisältyviä opintojaksoja tai opintojaksojen osia.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin voit hakea hyväksiluettavaksi seuraavia opintoja:

1) Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetut valinnaiset opintojaksot hyväksiluetaan automaattisesti. Huom! Valinnaisten opintojen tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Tiedot valinnaisten opintojen tarjonnasta löydät Moodlesta (opiskelijan työkalupakki).

2) Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa ja muissa yliopistoissa suoritetut opinnot, jotka sisällöltään selkeästi tukevat lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja/tai liittyvät lääketieteen alaan:

• Yliopistotasoiset opinnot, kuten esim. kasvatustieteen/pedagogiikan, psykologian, taloustieteen, johtamiskoulutuksen ja biokemian opinnot.
  • Jos haluat suorittaa edellä mainittuja opintoja tutkintoon kuuluvina valinnaisina opintoina, ota yhteys oman vuosikurssisi koulutussuunnittelijaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittämiseksi.
• Ulkomailla alakohtaisen vaihto-opiskelun aikana suoritetut opinnot, kun niitä ei ole hyväksytty osaksi tutkintoon kuuluvan opintojakson suoritusta
  • Jos haluat suorittaa edellä mainittuja opintoja tutkintoon kuuluvina valinnaisina opintoina, ota yhteys kansainvälisten asioiden koulutussuunnitteijaan.
• Päätöksen opintojen hyväksymisestä valinnaisiksi opinnoiksi tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö.

3) Muualla kuin yliopistossa suoritetut opinnot, jotka sisällöltään selkeästi tukevat lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja/tai liittyvät lääketieteen alaan:

• Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaaritapahtumiin osallistumiset
• Opiskelijavaikuttamisen opinnollistaminen
• Päätöksen opintojen hyväksymisestä valinnaisiksi opinnoiksi tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö.

Osaamisen tunnustamista haetaan Peppi - järjestelmässä

Kultturiantropologia pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Kulttuuriantropologiaa pääaineena opiskeleva voi valita sivuaineensa hyvin vapaasti, omien mielenkiinnon kohteidensa ja työllistymistavoitteidensa mukaisesti. Luontevasti kulttuuriantropologiaan liittyviä sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, arkeologia, museologia, historia, maantiede, psykologia, sosiologia ja naistutkimus. Työelämävalmiuksia parantaa esimerkiksi taloustieteiden, kielten, tietojenkäsittelyn, matkailu-alan ja terveystieteiden opiskelu.

Informaatiotutkimus pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Informaatiotutkimuksen pääaineopiskelija voi valita vapaasti sivuaineensa humanistisesta ja muista tiedekunnista. Tutkintoon voi sisällyttää 2-4 sivuainetta (esim. 2-3 aineen perusopinnot ja yhden aineen aineopinnot).

Alan asiantuntijatehtävissä tukevat organisaation toimialaan liittyvät sivuaineopinnot, esimerkiksi talous- ja hallintotieteet, terveys- ja luonnontieteet. Tietojenkäsittelytieteiden opinnot tukevat asiantuntijatehtäviin sijoittumista. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja pedagogiset opinnot ovat suositeltavia.

Suomen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Aineenopettajakoulutukseen haluavat suorittavat pakollisina sivuaineina kirjallisuuden perus- ja aineopinnot (60 op) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Lisäksi äidinkielenopettajan kelpoisuuteen kuuluu kieli- ja viestintäopintoihin sisältyvät puheviestinnän opinnot (10 op, opintojaksot Viestintätaidot ja vuorovaikutus sekä Viestintäosaaminen ja -ohjaaminen).

Usein yllättävät ja omaperäiset aineyhdistelmät voivat olla hedelmällisiä, ja muiden kuin opettajiksi suuntautuvien opiskelijoiden tutkinnot muodostuvatkin hyvin erilaisiksi sivuainevalintojen mukaan. Suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi yleinen kielitiede, suomi toisena ja vieraana kielenä, vieraat kielet, kirjallisuus, viestintä, työelämäopinnot sekä useat historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman aineet. Kannattaa selvittää etukäteen, mitkä oppiaineet ovat vapaasti valittavissa sivuaineeksi ja mitkä vaativat lähtötasokokeen läpäisemistä. Tärkeä sivuaine on myös yrittäjyysopinnot, jotka järjestää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja jotka ovat humanisteille vapaa sivuaine.

Sivuaineen sijoittuminen kandidaatin tutkintoon rakennekaavio

Suomen kieli sivuaineena

Suomen kieli kuuluu pakollisena sivuaineena niille kirjallisuuden pääaineopiskelijoille, jotka aikovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Suomi on hyvä sivuaine myös esimerkiksi vieraiden kielten, historian ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille sekä luokanopettajiksi opiskeleville. Kirjallisuuden opiskelijoille suomi on vapaasti valittava sivuaine. Kaikkien muiden on osallistuttava sivuaineen lähtötasokokeeseen, joka järjestetään joka kevät samaan aikaan pääainevalintakokeen kanssa.

Kirjallisuus pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Oppiaineessa voi suuntautua kirjallisuuden ja äidinkielen opettajaksi, jolloin yhtenä sivuaineena on suomen kieli. Muutoin kirjallisuuden pääaineopiskelija voi valita sivuaineensa pitkälle omien kiinnostuksenkohteiden ja ammatillisten toiveiden mukaisesti. Vaihtelevat aineyhdistelmät antavat valmiuksia työelämän eri aloille: opetukseen tai tutkimukseen, kulttuurityöhön viestinnän, sisältöliiketoiminnan ja tiedottamisen aloille, erilaisiin kulttuuriprojekteihin tai kirjoittajaksi perinteisiin ja uusiin medioihin.

Sisältö

• Saamelainen kulttuuri pääaineena: mitä sivuaineeksi?
• Saamelainen kulttuuri sivuaineena

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

• Sámiid kultuvra oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?
• Sámiid kultuvra oalgeávnnasin

Saamelainen kulttuuri pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Voit valita sivuaineet vapaasti mielenkiinnon kohteittesi sekä työllistymistavoitteittesi perusteella. Sopivia sivuaineita saamelaisen kulttuurin pääaineopiskelijalle ovat esimerkiksi pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet, kulttuuriantropologia, sosiologia, Suomen ja Skandinavian historia, arkeologia, viestintä, museologia, informaatiotutkimus sekä kulttuurimaantiede. Oulun yliopistossa opetettavien oppiaineiden lisäksi sopivia sivuaineita voi valita esimerkiksi Lapin yliopistosta.

Tutkintoon kuuluu myös pakollisia, käytännön kielitaitoon tähtääviä saamen kielen opintoja:

Pakolliset sivuaineet

Pohjoissaamen kielen perusopinnot (25 op) ovat pakollinen sivuaine niille opiskelijoille

• joiden äidinkielenä on pohjoissaame
• tai jotka hallitsevat pohjoissaamen kielen äidinkielisen tavoin
• tai jotka ovat suorittaneet lukion saame äidinkielenä -opintojakson
• tai joille saamen kieli on toinen kieli

Jos opiskelijan äidinkielenä on inarin- tai koltansaame, saamen kielen perusopintojen (25 op) suorittamisesta sovitaan erikseen, koska kaikkia kursseja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Pohjoissaame vieraana kielenä -opintojen alkeis- ja jatkokurssit (yhteensä 10 opintopistettä) tai vastaavat inarin- tai koltansaamen opinnot ovat pakollisia niille opiskelijoille, jotka eivät suorita pohjois-, inarin- tai koltansaamen perusopintoja. Saamen kielen perusopintoja (25 op) opiskelevat suorittavat lisäksi kieli- ja viestintäopintoja (lisää tietoa opinto-oppaan kohdasta kieli- ja viestintäopinnot).

Saamelainen kulttuuri sivuaineena

Saamelainen kulttuuri on vapaasti valittava sivuaine eli kaikki Oulun yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat voivat opiskella saamelaista kulttuuria sivuaineena. Opinnot antavat valmiuksia työtehtäviin, joissa tarvitaan taitoja toimia monikulttuurisissa ympäristöissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opettajina kursseilla toimivat saamelaiset, suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat. Opetuskielenä on yleensä suomi, mutta tarpeen mukaan myös saame, englanti tai ruotsi.

Saamelainen kulttuuri on monitieteinen opetus- ja tutkimusala, jonka perustana on saamelaisten historia ja perinteinen kulttuuri. Saamelaiset elävät kotivaltioissaan vähemmistöasemassa ja saamelaisyhteisöt ovat voimakkaassa elinkeinollisessa, kulttuurisessa ja kielellisessä muutoksessa. Oppiaine antaa perustiedot saamelaisten perinteisestä kulttuurista, mutta saamelaiset nähdään myös moderneina, kansainvälisinä ja aktiivisina toimijoina. Saamelaista kulttuuria tarkastellaan myös maailman alkuperäiskansojen ja erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen näkökulmasta.

Saamelainen kulttuuri sopii täydentämään esimerkiksi kulttuuriantropologian, historiatieteiden ja pohjois- tai inarinsaamen pääaineita. Saamelaisen kulttuurin perusopinnot ovat pakolliset opettajiksi aikoville saamen kielen opiskelijoille. Muut Giellagas-instituutissa opetettavat sivuaineet ovat pohjoissaamen kieli vieraana kielenä, pohjoissaamen kieli, inarinsaamen kieli ja koltansaamen kieli.

Lisätietoja ja kurssiaikataulut opinto-oppaassa.

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sámiid kultuvra oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

Iešguđege studeantta dutkkus šaddá iešguđetláganin oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Oaččut válljet oalgeávdnasiid friddja dan mielde, mas du geasuha ja makkár bargguide dus lea boahtteáiggis miella. Heivvolaš oalgeávdnasat sámiid kultuvrra ohppiide leat omd. davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella, kulturantropologiija, sosiologiija, Suoma ja Skandinávia historjá, arkeologiija, kommunikašuvdna, museologiija, informašuvdnadutkamuš ja kulturgeografiija. Oulu universitehta oahpuid lassin heivvolaš oalgeávdnasiid sáhttá válljet ovdamearkka dihte Lappi universitehtas.

Dutkosii gullojit maiddái bákkolaš sámegiela oahput:

Bákkolaš oalgeávdnasat

Davvisámegiela vuođđooahput (25 oč) leat bákkolaš oalgeávnnas ohppiide geaid

• eatnigiella lea davvisámegiella
• dahje geain lea hui buorre giellamáhttu
• dahje geat leat čađahan logahaga davvisámegiella eatnigiellan -oahpuid
• dahje geaidda sámegiella lea nubbi giella

Jus studeantta eatnigiellan lea anáraš- dahje nuortalašgiella, sámegiela vuođđooahpuid (25 oč) čađaheamis galgá soahpat sierra, daningo muhtun gurssat lágiduvvojit dušše juohke nuppi jagi. Davvisámegiella vieris giellan -oahpuid álgo- ja joatkkagurssat (oktiibuot 10 oč) leat bákkolaččat daidda ohppiide, geat eai čadat davvisáme-, anáraš- dahje nuortalašgiela vuođđooahpuid. Oahppit, geat lohket sámegiela vuođđooahpuid (25 oč) čađahit maiddái giella- ja gulahallanoahpuid (gč. oahppoofelaš: kieli- ja viestintäopinnot).

Sámiid kultuvra oalgeávnnasin

Sámiid kultuvra lea friddja oalgeávnnas buot Oulu universitehta ohppiide. Oahpahus addá buriid vuođđodieđuid bargguide máŋggakultuvrralaš birrasis sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Oahpaheaddjin gurssain leat sápmelaš, suopmelaš ja olgoriikkalaš áššedovdit. Oahpahusgiellan lea dábálaččat suomagiella, muhto dárbbu mielde maiddái sámegiella, eaŋgalasgiella dahje ruoŧagiella.

Sámiid kultuvra lea máŋggadieđalaš oahpahus- ja dutkansuorgi, mii vuođđuduvvá sámiid historjái ja árbevirolaš kultuvrii. Sámit ellet iežaset ruovtturiikkain vehádahkan ja sámeservodagaid ealáhusat, kultuvrrat ja gielat nuppástuvvet johtilit. Oahpuid ulbmilin lea addit studeanttaide vuođđođieđuid sámiid kultuvrra, sámeservodaga ja sámedutkamuša birra. Árbevirolaš kultuvrra lassin sámit oidnojit oahpuin maiddái ođđaáigásaš, riikkaidgaskasaš ja aktiivvalaš oassálastin. Sámiid kultuvra guorahallojuvvo viidát eamiálbmogiid ja erenomážit davvi eamiálbmogiid geahččanguovllus.

Sámiid kultuvra heive oalgeávnnasin omd. antropologiija, arkeologiija, bajásgeassindiehtagiid, historjádiehtagiid ja davvisáme- dahje anárašgiela ohppiide. Dat sámegiela studeanttat geat lohket ávnnasoahpaheaddjin, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč). Eará Giellagas-instituhta oalgeávdnasat leat davvisámegiella vieris giellan, davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.

Lassidieđut ja gurssaid áigedávvalat oahppoofelaččas.

Sisältö

Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

• Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?
• Saamen kielen aineenopettajakoulutus

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

• Sámegiella oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?
• Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejupmi

Sämikielân (inarinsaameksi)

• Sämikielâ válduamnâsin: nabai mii uálgiamnâsin?
• Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs

Säämas (koltansaameksi)

• Sääʹmǩiõll vueiʹvvaunnsen: mâiʹd vääldam čårraunnsen?
• Sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlškooultõs

Saamen kieli sivuaineena:

• Pohjoissaame vieraana kielenä
• Pohjoissaamen kieli sivuaineena
• Inarinsaamen kieli sivuaineena
• Koltansaamen kieli sivuaineena

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

• Davvisámegiella vieris giellan
• Davvisámegiella oalgeávnnasin
• Anárašgiella oalgeávnnasin
• Nuortalašgiella oalgeávnnasin

Sämikielân (inarinsaameksi)

• Tavesämikielâ vieres kiellân
• Tavesämikielâ uálgiamnâsin
• Anarâškielâ uálgiamnâsin
• Nuorttâlâškielâ uálgiamnâsin

Säämas (koltansaameksi)

• Tâʹvvsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân
• Tâʹvvsääʹmǩiõll čårraunnsen
• Aanrõšǩiõll čårraunnsen
• Sääʹmǩiõll čårraunnsen
  
  

Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Opiskelija valitsee sivuaineensa kiinnostuksensa sekä sen mukaan, millaisiin työtehtäviin hän pyrkii opintojensa jälkeen. Sivuaineopintojen avulla jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa omannäköisensä tutkinto. Ne saamen kielen opiskelijat, jotka eivät opiskele aineenopettajiksi, voivat valita sivuaineensa vapaasti.

Saamen kielen opiskelijalle sopivia sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, suomen kieli, suomen kieli toisena ja vieraana kielenä, muut saamen kielet ja suomen sukulaiskielet, muut vieraat kielet, kirjallisuus, informaatiotutkimus sekä yhteiskuntatieteet. Yleinen kielitiede on hyödyllinen sivuaine varsinkin niille, jotka ovat kiinnostuneita tutkijan työstä.

Oulun yliopistossa sivuaineita voi valita melko vapaasti myös muista tiedekunnista. Giellagas-instituutin opiskelija voi siis hyvin suorittaa sivuaineopintoja vaikkapa kasvatustieteellisestä tai luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Tutustu sivuaineisiin kunkin tiedekunnan opinto-oppaista.

Saamen kielen aineenopettajakoulutus

Saamen kielen aineenopettajiksi haluavat suorittavat saamen kielen opintojen lisäksi sivuaineina saamelaisen kirjallisuuden perusopinnot (25 op), saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op), viestintäopinnot (5 op) sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat maisterintutkintoon. Aineenopettajaopintojen teoreettinen osuus suoritetaan Oulussa, mutta opetusharjoittelun ensimmäinen osa suoritetaan Oulussa ja toinen osa pohjoisessa. Saamen kielen aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilönä on yliopistonlehtori Marjatta Jomppanen (HUM344, puh. 029 448 3486), jolta voi kysyä lisätietoja.

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sámegiella oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

Oaččut válljet oalgeávdnasiid friddja dan mielde, mas du geasuha ja makkár bargguide dus lea boahtteáiggis miella. Iešguđege studeantta dutkkus šaddá iešguđetláganin oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Sámegiela studeanttat, geat eai loga oahpaheaddjin, sáhttet válljet oalgeávdnasiid friddja.

Heivvolaš oalgeávdnasat sámegiela studeanttaide leat ee. sámiid kultuvra, suomagiella, suomagiella nubbin dahje vieris giellan, eará sámegielat ja suomagiela fuolkegielat, vieris gielat, girjjálašvuohta, informašuvdnadutkamuš ja servodatfágat. Almmolaš gielladieđa lea maid anolaš oalgeávnnas, erenomážit daidda geat leat beroštuvvan dutki bargguin.

Oulu universitehta studeanta sáhttá válljet oalgeávdnasiid oalle friddja maiddái eará dieđagottiin. Giellagas-instituhta studeanta sáhttáge bures čađahit oalgeávnnasoahpuid vaikkoba bajásgeassindiehtagiid dahje luonddudiehtagiid dieđagottis. Oahpásmuva oalgeávdnasiidda iešguđege dieđagotti oahppoofelaččas.

Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejupmi

Dat studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela ávnnasoahpaheaddjin, čađahit sámegiela lassin oalgeávnnasin sámi girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč), sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč), hállankommunikašuvnna oahpuid (5 oč) ja ávnnasoahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč). Oahpaheaddji pedagogalaš oahput gullet magisttardutkosii. Ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi teorehtalaš oahput čađahuvvojit Oulus ja oassi oahpahushárjehallamis davvin. Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi vástuolmmožin doaibmá universitehtalektor Marjatta Jomppanen (HUM344, tel. 029 448 3486), geas sáhttá jearrat lassedieđuid.

Sämikielân (inarinsaameksi)

Sämikielâ válduamnâsin: nabai mii uálgiamnâsin?

Uáppee väljee uálgiamnâsijdis sehe jieijâs perustume já ton mield, magaráid pargoid sun viggá uápuidis maŋa. Jieškote-uv uáppee tođhos šadda jieškote-uvlágánin ton mield, magarijd uálgiamnâsijd lii valjim. Sämikielâ lohheeh, kiäh iä luuvâ máttáátteijen, pyehtih valjiđ uálgiamnâsijd rijjâ.

Sämikielâ uáppei heivejeh uálgiamnâsin om. sämikulttuur, suomâkielâ, suomâkielâ nubben já vieres kiellân, eres sämikielah já hyelkkikielah, eres vieres kielah, kirjálâšvuotâ, informaatiotutkâmuš já ohtsâškoddetiettuuh. Almolâš kielâtieđâ lii ávhálâš uálgiaamnâs eromâšávt toid, kiäh láá perustum totkee pargoost.

Oulu ollâopâttuvâst puáhtá valjiđ uálgiamnâsijd viehâ rijjâ eres tieđâkuudijn še. Adai Giellagas-instituut uáppee puáhtá pyereest čođâldittiđ uálgiamnâsuápuid veikkâba šoddâdemtieđâlii tâi luándutieđâlii tieđâkoddeest. Uáppáásm uálgiamnâsáid jieškote-uv tieđâkode uáppu-uáppásijn.

Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs

Sij kiäh halijdeh sämikielâ amnâsmáttáátteijen kalgeh čođâldittiđ sämikielâ uápui lasseen uálgiamnâsin säämi kirjálâšvuođâ vuáđu-uápuid (25 uč), säämi kulttuur vuáđu-uápuid (25 uč), viestâdemuápuid (5 op) já amnâsmáttáátteijee pedagoglijd uápuid (60 uč). Máttáátteijee pedagogliih uápuh kuleh maistertotkosân. Amnâsmáttáátteijeeuápui teoreetlâš uási čođâldittoo Oulust, já uási máttááttemhárjuttâlmist čođâldittoo Säämist. Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs ovdâsvástádâsolmožin lii ollâopâttâhlehtor Marjatta Jomppanen (HUM344, puh. 029 448 3486), kiäst puáhtá koijâdiđ lasetiäđuid.

Säämas (koltansaameksi)

Sääʹmǩiõll vueiʹvvaunnsen: mâiʹd vääldam čårraunnsen?

Mättʼtõõtti vaʹlljad čårraunnsees tõn mieʹldd, mâʹst peerast da måkam tuõjju äigg mättjummuž mâŋŋa. Čårraaunâsmättjummši veäkka juõʹǩǩ mättʼtõõttjest lij vuäittmõš raajjâd jiijjâsnallšem tuʹtǩǩõõzz. Tõk sääʹmǩiõl mättʼtõõđi, ǩeäk jie looǥǥ aaunâsuʹčteeʹlen, vuäǯǯa vaʹlljeed čårraunnsees jiijj väʹldsteez.

Sääʹmǩiõl mättʼtõõttja šiõttlõs čårraunnâz lie ouddmiârkkân sääʹmkulttuur, lääʹddǩiõll, lääʹddǩiõll nuuʹbb da veeʹres ǩiõllân, jeeʹres sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl ruåttǩiõl, jeeʹres veeʹres ǩiõl, ǩeerjlažvuõtt, informaatiotuʹtǩǩummuš da õhttsažkåʹddtiõtti. Takai ǩiõlltiõđ lij šiõǥǥ čårraaunâs jeäʹrben tõiʹd, ǩeäk haaʹlee tuʹtǩǩeeʹjen.

Oulu universiteeʹttest čårraunnsid vuäǯǯ vaʹlljeed miâlggâd friijâld jeeʹres tiõđkooʹddin še. Giellagas-instituutt mättʼtõõtti vuäitt âʹtte väʹldded čårraunnsid ouddmiârkkân pedagoogtiõđla leʹbe luâđtiõđla tiõđkååʹddest. Ǩiičč jeeʹres tiõđkooʹddi mättjemvuäppsid lââʹssteâđai diõtt.

Sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlškooultõs

Tõk, ǩeäk haaʹlee sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlen, spraavdâʹtte sääʹmǩiõl mättjummši lââʹssen čårraunnsen sääʹm ǩeerjlažvuõđ vuâđđmättjummšid (25 mc), sääʹmkulttuur vuâđđmättjummšid (25 mc), saaǥǥtem-mättjummšid (5 mc) da aaunâsuʹčteeʹl pedagooglaid mättjummšid (60 mc). Uʹčteeʹl pedagoogla mättjummuž koʹlle maisteertuʹtǩǩõʹsse. Aaunâsuʹčteeʹlmättjummši teoreettla vueʹzz mättʼtâʹtte obbnes Oulust, leša mättʼtemhaʹrjtõõllâm vuõssmõs pieʹǩǩ lij Oulust da nuʹbb tâʹvven. Sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlškooultõõzz vasttõsooumžen lij universiteʹttlehtoor Marjatta Jomppanen (HUM344, tel. 029 448 3486), ǩeäʹst vuäitt kõõččâd lââʹssteâđaid.

Saamen kieli sivuaineena

Pohjoissaame vieraana kielenä

Pohjoissaamen kieli sivuaineena

Pohjoissaamen kielen linjan sivuaineopinnot edellyttävät äidinkielistä kielitaitoa tai muuten hyviä saamen kielen taitoja. Opiskelijoiden, jotka haluavat opiskella pohjoissaamen kieltä sivuaineena, on osallistuttava lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe järjestetään vuosittain toukokuussa ja syyskuussa ja se on rakenteeltaan samanlainen kuin valintakoe.

Syksyn 2019 lähtötasokoe.

Saamen kieli on humanistinen tieteenala, jonka opetuksessa ja tutkimuksessa otetaan huomioon kielen rakenne ja käyttö, kirjoitettu ja puhuttu kieli, kielenhuolto sekä kielen variaatio ja kehittyminen.

Giellagas-instituutissa voi myös opiskella pohjoissaamea vieraana kielenä alkeista lähtien.

Inarinsaamen kieli sivuaineena

Inarinsaame on vapaasti valittava sivuaine, josta voi opiskella perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Perusopinnoista voi suorittaa myös yksittäisiä kursseja. Inarinsaamen linjan sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä inarinsaamen kielen osaamista. Opinnot voi siis aloittaa aivan alkeista opintojaksolla Inarinsaamen peruskurssi I tai hakemalla korvaavuutta aiemmalle osaamiselle tai aiemmille suorituksille ja tulemalla mukaan opetukseen oman kielitaidon kannalta sopivassa kohdassa. Linjan opetus alkaa suomenkielisenä, mutta vaihtuu vähitellen inarinsaamenkieliseksi perusopintojen aikana. Inarinsaamen opetuksesta pääosa järjestetään verkkoluentoina ja etäopetuksena.

Inarinsaame sopii sivuaineeksi esimerkiksi saamelaisen kulttuurin, pohjoissaamen kielen, suomen kielen, vieraiden kielten, historiatieteiden ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille kuten myös luokanopettajaksi opiskeleville.

Inarinsaamen opetus- ja tutkimuskohteena ovat kielen rakenne ja käyttö, puhuttu ja kirjoitettu kieli, kielen teoreettinen ja käytännön kielenhuolto sekä kielen vaihtelu ja kehitys. Opintoihin sisältyy myös kääntämiseen ja kielen revitalisaatioon liittyviä opintoja sekä pohjois- tai koltansaamen opintoja.

Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset inarinsaamen sivuaineopintoihin voi lähettää yliopisto-opettaja Mervi Sistoselle: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Koltansaamen kieli sivuaineena

Koltansaamen opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on äidinkielenomainen tai sujuva vieraan kielen taito koltansaamen kielessä. Oikeus koltansaamen opintojen suorittamiseen on Oulun yliopiston opiskelijoilla sekä erillisen opiskeluoikeuden haltijoilla. Ennen opiskeluoikeuden myöntämistä kaikkien opiskelijaksi aikovien on osallistuttava lähtötasokokeeseen ja suoritettava koe hyväksytysti.

Koltansaamessa on mahdollista suorittaa perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Opinnot johdattavat opiskelijan niihin tietoihin ja taitoihin, joita tarvitaan koltansaamen rakenteen (äänne-, muoto- ja lauseopin) kielitieteellisessä kuvauksessa ja analysoinnissa, sekä laajentaa ja syventää opiskelijan aktiivista kielitaitoa sanaston, kirjoittamisen ja kääntämisen aloilla.

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Davvisámegiella vieris giellan

Davvisámegiella vieris giellan lea friddja oalgeávnnas Oulu universitehta studeanttaide. Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid (25 oč). Lassidieđut suomagillii.

Davvisámegiella oalgeávnnasin

Davvisámegiela linjjá oalgeávnnasohppiin gáibiduvvo sámegiela eatnigielmáhttu dahje muđui hui buorre sámegiel máhttu. Studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela oalgeávnnasin davvisámegiela linjjás, galget oassálastit vuolggadásseiskosii. Vuolggadásseiskkus ordnejuvvo juohke jagi miesse- ja čakčamánus ja dat sulastahttá sisabeassaniskosa.

Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin.

Giellagas-instituhtas lea maiddái vejolaš lohkat davvisámegiela vieris giellan.

Anárašgiella oalgeávnnasin

Anárašgiella lea friddja oalgeávnnas. Anárašgiela vuođđogurssain sáhttá čađahit ovttaskas gurssaid dahje ráhkadit gurssain vuođđooahpuid (25 oč) ja ávnnasoahpuid (35 oč) ollisvuođa. Anárašgiela linjjá oalgeávnnasoahppiin ii gáibiduvvo anárašgiela máhttu ovdal oahpuid álgima. Anárašgiela oahpuid sáhttáge álggahit áibbas álggus gurssain Inarinsaamen peruskurssi I dahje boahtit fárrui dakkár sajis mii heive iežas giellamáhtu dáfus, jos ovddežis leat jo oahput dahje máhtut. Linjjá oahpahus lea álggus suomagillii, muhto molsašuvvá vehážiid mielde anárašgiellan vuođđooahpuid áigge. Eanas anárašgiela oahpuin ordnejuvvo fierbmelogaldallamin ja gáiddusoahpahussan.

Anárašgiella heive oalgeávnnasin ovdamearkka dihte sámiid kultuvrra, davvisámegiela, suomagiela ja historjádiehtagiid studeanttaide ja daidda geat lohket oahpaheaddjin.

Oahpahusas ja dutkamis guovddášáššit leat erenomážit giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállan- ja čállingiella, giellagáhtten ja giela rievdan ja gárggiideapmi. Oahpuide gullet maid giela jorgalan- ja ealáskahttinoahput ja davvisáme- dahje nuortalašgiela oahput.

Gažaldagaid ja friddja ohcamusaid anárašgiela oalgeávnnasoahpuide galgá sáddet universitehtaoahpaheaddji Mervi Sistosii: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Nuortalašgiella oalgeávnnasin

Nuortalašgiela oahput leat dárkkuhuvvon ohppiide, geat hállet nuortalašgiela eatnigiellan dahje njuovžilit vieris giellan. Vuoigatvuođa lohkat nuortalašgiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid ožžot Oulu universitehta oahppit ja dat geain lea sierra studerenvuoigatvuohta. Ovdal go oažžu studerenvuoigatvuođa ferte oassálastit vuolggadásseiskosii ja čađahit dan dohkálaččat.

Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid, ávnnasoahpuid ja čiekŋudeaddji oahpuid. Nuortalašgiela oahput addet oahppái daid dieđuid ja máhtuid, maid dárbbaša nuortalašgiela ráhkadusa (jietnadat-, hápme- ja cealkkaoahpa) gielladieđalaš govvideamis ja analyseremis. Dasa lassin oahput viiddidit ja čiekŋudit studeantta aktiiva giellamáhtu sátneráju, čállima ja jorgaleami oasis.

Sämikielân (inarinsaameksi)

Tavesämikielâ vieres kiellân

Tavesämikielâ vieres kiellân lii rijjâ uálgiaamnâs puoh Oulu ollâopâttuv uáppeid. Uáppuamnâsist lii máhđulâš čođâldittiđ vuáđu-uápuid (25 uč). Lasetiäđuh suomâkielân.

Tavesämikielâ uálgiamnâsin

Tavesämikielâ linje uálgiamnâsuáppein váttoo sämikielâ eenikielâlâš máttu teikkâ mudoi uáli šiev sämikielâ máttu. Uáppeeh, kiäh halijdeh luuhâđ sämikielâ uálgiamnâsin tavesämikielâ linjeest, kalgeh uásálistiđ vuolgâtäsi-iskosân. Vuolgâtäsi-iskos uárnejuvvoo jyehi ive vyesi- já čohčâmáánust já tot sulâstit siisâpeessâmiskos.

Sämikielâ tutkâm lii humanistlâš tieđâsyergi já ton máttááttâsâst já tutkâmist váldojeh huámmášumán kielâ rááhtus já kevttim, sarnum já čallum kielâ, kielâtipšom, kielâ variaatio já kielâ ovdánem.

Giellagas-institutist lii meiddei máhđulâš luuhâđ tavesämikielâ vieres kiellân.

Anarâškielâ uálgiamnâsin

Anarâškielâ lii uálgiaamnâs, mon puáhtá rijjâ valjiđ, já toos kullee kuursâin puáhtá hammiđ vuáđu-uápuid 25 uč. já amnâsuápuid 35 uč., teikâ vuáđu-uápuin puáhtá čođâldittiđ ovtâskâs kuursâid.

Anarâškielâ linjá uálgiamnâsuápui algâttem ij vaađâ anarâškielâ tááiđu. Anarâškielâ uápuid puáhtá algâttiđ aaibâs aalgâst kurssáin Inarinsaamen peruskurssi I, teikâ uáppee puáhtá meiddei uuccâđ västideijeevuođâ ovdebáá máttusis teikâ uápuidis já puáttiđ fáárun jieijâs kielâtááiđu tááhust hiäivulii saajeest. Anarâš uápui máttááttâs algâttuvvoo suomâkielân, já kielâ muttoo kuuloold anarâškielân vuáđu-uápui ääigi. Anarâškielâ uápuin iänááš uási uárnejuvvoo viermiluvâldâlmin já káidusmáttááttâssân.

Anarâškielâ suápá uálgiamnâsin ovdâmerkkân sämikulttuur, pajekielâ, suomâkielâ, viereskielâ, historjátiettuu já informaatiotutkâm uáppeid sehe luokkamáttáátteijen lohheid.

Anarâškielâ máttááttâsâst já tutkâmist kuávdáš äššin láá kielâ rááhtus já kevttim, sarnum já čaallum kielâ, teoreetlâš já keevâtlâš kielâtipšom sehe kielâ muttuustâllâm já ovdánem. Uáppoid kuleh meiddei jurgâlem- já kielâ revitalisaatiouápuh sehe pajekielâ já nuorttâlâškielâ uápuh.

Tiäđuštâlmijd já rijjâ ucâmušâid anarâškielâ uálgiamnâsuáppoid puáhtá vuolgâttiđ ollâopâttâhmáttáátteijee Mervi Sistosân: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Nuorttâlâškielâ uálgiamnâsin

Nuorttâlâškielâ uápuh láá uáivildum uáppeid, kiäin lii eenikielâ nálásâš teikâ njyebžilis viereskielâ táiđu nuorttâlâškielâst. Tuárvi pyeri tááiđu kalga čäittiđ vuolgâtäsi-iskosáin. Vuoigâdvuođâ luuhâđ nuorttâlâškielâ vuáđu- já amnâsuápuid finnejeh Oulu ollâopâttuv uáppeeh já sij kiäin lii sierâ uáppuvuoigâdvuotâ.

Säämas (koltansaameksi)

Tâʹvvsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân

Tâʹvvsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân lij vaʹlljeemnalla čårraunnsen pukid Oulu universiteeʹtt mättʼtõõđjid. Mättaunnsest vuäitt spraavdõõttâd vuâđđmättjummšid (25 mc). Lââʹssteâđ lääʹddǩiõʹlle.

Tâʹvvsääʹmǩiõll čårraunnsen

Tâʹvvsääʹmǩiõl liinj čårraaunâsmättjummuž õõlǥte jieʹnnǩiõllsa silttõõzzid leʹbe muđoi šiõǥǥ ǩiõllsilttõõzz. Mättʼtõõđi, ǩeäk haaʹlee mättʼtõõttâd tâʹvvsääʹmǩiõl čårraunnsen, âʹlǧǧe vuässõõttâd vueʹlǧǧemtääʹsstestta. Teeʹst reäʹšše juõʹǩǩ eeʹjj vueʹssmannust da čõhččmannust da tõʹst lij seämmanallšem raajõs ko vaʹlljeemteeʹstest.

Sääʹmǩiõll lij humaniistlaž tiõđsueʹrǧǧ, koon mättʼtõõzzâst da tuʹtǩǩummšest väʹldde lokku ǩiõl raajõõzz da âân, ǩeeʹrjtum da mainstum ǩiõl, ǩiõllhuõl di ǩiõl variaatio da ouddnummuž.

Giellagas-instituuttâst vuäitt mättʼtõõttâd tâʹvvsääʹmǩiõl veeʹres ǩiõllân še, aalǥ rääʹjest.

Aanrõšǩiõll čårraunnsen

Aanrõšǩiõll lij čårraaunâs, kååʹtt lij juõʹǩǩkiʹžže vaʹlljeemnalla. Tõʹst vuäitt mättʼtõõttâd vuâđđmättjummšid 25 mc da aaunâsmättjummšid 35 mc. Vuâđđmättjummšin vuäǯǯ spraavdõõttâd pâi måtam kuursid še. Aanrõšǩiõl čårraaunâsmättjummši vääras ij taarbâž siltteed ǩiõl ni vooʹps. Mättjummšid vuäitt altteed kuursâst Aanrõšǩiõl vuâđđkurss I leʹbe vuäitt ooccâd koʹrvvummuž vuõssmõs kuursid, jõs lij ouddâl mättʼtõõttâm aanrõšǩiõl leʹbe muŋoi silttâd ǩiõl koon-ne veeʹrd, da pueʹtted mieʹldd tõn määʹttest ko pueʹrmõsân šeâtt jiijjâs ǩiõllsilttõʹsse. Liinj mättʼtõs älgg lääʹddǩiõllsiʹžžen, leša vaajtââvv siõmmnai siõmmnai aanrõšǩiõllsiʹžžen vuâđđmättjummši ääiʹj. Aanrõšǩiõl mättjummšin šuurmõs pieʹǩǩ reäʹšše olgglesmättʼtõssân neeʹtt pääiʹǩ.

Aanrõšǩiõll suäpp čårraunnsen ouddmiârkkân sääʹmkulttuur, tâʹvvsääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, veeʹres ǩiõli, historiatiõttji da informaatiotuʹtǩǩummuž mättʼtõõđjid, nuʹtt še ko klassuʹčteeʹlmättʼtõõđjid.

Aanrõšǩiõl mättʼtõõzzâst da tuʹtǩǩummšest lie äʹššen ǩiõl raajõs da âânnmõš, mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõll, teoreettlaž da praktiikk ǩiõllhuõll di ǩiõl vaajtõõllmõš da ouddnummuš. Mättjummuž âʹnne seʹst še ouddmiârkkân jåårǥlâʹttemkuursid, ǩiõlljeälltemkuursid da tâʹvv- leʹbe nuõrttsääʹmǩiõl mättjummšid.

Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset inarinsaamen sivuaineopintoihin voi lähettää yliopisto-opettaja Mervi Sistoselle: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Teâđstõõllmõõžžid da frijjhämmsaid ooccmõõžžid aanrõšǩiõl čårrauunâsmättjummši vääras vuäitt vuõltteed universiteʹttuʹčteeʹl Mervi Sistosa: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Sääʹmǩiõll čårraunnsen

Nuõrttsääʹmǩiõl mättjummuž lie jurddum mättʼtõõđjid, ǩeäin lij jieʹnnǩiõlnallšem leʹbe šiõǥǥ veeʹres ǩiõl silttõs sääʹmǩiõlâst. Vuõiggâdvuõtt sääʹmǩiõl mättjummšid lij Oulu universiteeʹtt mättʼtõõđjin da seeʹst, ǩeäin lij spesiaalmättʼtõõttâmvuõiggâdvuõtt. Ouddâl mättʼtõõttâmvuõiggâdvuõđ vuäǯǯam puk, ǩeäk äigga mättʼttõõttâd sääʹmǩiõl, âʹlǧǧe vuässõõttâd vueʹlǧǧemtääʹsstestta da spraavdõõttâd tõn primmum ärvvsaaʹnin.

Sääʹmǩiõlâst vuäitt spraavdõõttâd vuâđđmättjummšid, aaunâsmättjummšid da čiŋlmõʹtti mättjummšid. Mättjummuž laiʹddje mättʼtõõtti tõiʹd teâđaid da silttõõzzid, koid taarbšet sääʹmǩiõl raajõõzz (jiõnnõk-, ååʹbleǩ- da ciâlkmäätt) ǩiõlltiõđla čiõʹlǧǧummšest da analysâʹsttmest. Mättʼtõõtti aktiivlaž ǩiõllsilttõs še puârran da veiddan sannõõzz, ǩeeʹrjtummuž da jåårǥlâttmõõžž kuursin.

Logopedian tutkinto-ohjelman sivuaineet

Logopedian tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto täyttyy pääaineen opinnoista, pakollisista sivuaineista ja muista tutkinto-ohjelman pakollisista opinnoista. Tutkinto-ohjelman pakolliset sivuaineet ovat kielitiede ja fonetiikka, psykologia, lääketiede ja tilastotiede.

Logopedian maisterivaiheen opintoihin sisältyy vapaavalintaisia opintoja ja logopedinen asiantuntijuus -opintoja. Näihin opiskelija voi koota itseään kiinnostavia opintoja eri tieteenaloilta, jotka tukevat logopedisen asiantuntijuuden kasvua ja syventämistä sekä työelämätaitoja (esim. erityispedagogiikka, genetiikka, gerontologia, kauppatiede, logopedia, tietojenkäsittelytiede; osallistuminen tieteellisiin ja ammatillisiin kongresseihin ja koulutuksiin; toiminta yliopistollisissa luottamus- ja järjestötehtävissä; yrittäjyysopinnot).

Katso tarkemmin: opinto-opas ja tutkintorakenteet.

Lisätietoa luonnontieteellisen tiedekunnan sivuaineista löydät Pepin sivuaineopppasta.

Tuotantotalous 25 opintopistettä (sivuaine ja avoin yliopisto)

Opintokokonaisuus pitää sisällään seuraavat 5 op:n opintojaksot:

• 555225P Tuotantotalouden peruskurssi (periodi 1)
• 555285A Projektinhallinta (periodi 2)
• 555268P Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden perusteet (periodi 3)
• 555286A Prosessi- ja laatujohtaminen (periodi 4)
• 555242A Product development (periodi 1)

Opintokokonaisuuden koostamispyynnöt sekä kysymykset opintokokonaisuuteen sisällytettävistä opintojaksoista lähetetään osoitteeseen study.technology(at)oulu.fi, aloita viestin aihe tekstillä "TUTA sivuaine: ...". Opintojakso 555264P Työhyvinvoinnin ja työelämän hallinta on korvattu opintojaksolla 555268P Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden perusteet. Jos olet jo suorittanut kyseisen opintojakson, se voidaan sisällyttää sivuaineeseen.

Tuotantotalouden sivuaine löytyy myös avoimen yliopiston tarjonnasta. Opintojaksot ovat sisällöltään samat ja niillä voi korvata ylempänä mainitut opintojaksot tai jonkun niistä. Product Development opintojakson korvaa avoimessa suomenkielinen opintojakso Tuotekehitys. Avoimen yliopiston verkkosivulta löydät tietoa maksu- ja ilmoittautumiskäytänteistä.

Tutkinto-ohjelmalla ei ole sivuainetarjontaa muiden tiedekuntien opiskelijoille.

Arkkitehtuurin alan perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti ja arkkitehti) ei sisälly sivuaineopintoja.

Konetekniikan alan perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri) ei sisälly sivuaineopintoja.