PoC-rahoitus — ideasta innovaatioksi jo 10 vuotta!

Proof of Concept -rahoitus auttaa Oulun yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita liikeideoiden ensimmäisen toteutuksen tekemisessä. Ideaalitilanteessa keksintö voidaan tulevaisuudessa kaupallistaa uutena startup-yrityksenä tai lisensoida se jo olemassa olevalle yritykselle. PoC-rahoitusta jaetaan tutkija- ja opiskelijatiimeille vuonna 2025 yhteensä 300 000 euron edestä — opiskelijoille enintään 5000 € projektia kohti ja tutkijaprojekteille jopa kymmeniätuhansia euroja tilanteesta riippuen.

Oulun yliopisto on jakanut PoC-rahoitusta jo kymmenen vuotta, eli vuodesta 2015 lähtien. Oulun kaupunki on ollut mukana vuodesta 2020, mikä on mahdollistanut rahoituksen myös opiskelijatiimeille ja tarjonnut entistä useammalle tilaisuuden viedä innovaatioitaan eteenpäin.

“Tutkimuksesta kumpuaa usein uusia, kaupallista potentiaalia omaavia lähtöjä, joiden toimivuutta voi testata PoC-rahoituksella. Etsimme ehdotuksia, jotka voisivat edetä PoC-vaiheen jälkeen esimerkiksi Business Finlandin Research to Business -rahoitukseen", yliopiston IPR-asiantuntija Maarit Jokela muistuttaa.

Uusi ratkaisu voi mullistaa dronelentämisen

Ville Kaikkonen on yksi PoC-rahoituksen avulla ideaansa edistäneistä tutkijoista. Hän kehittää tiimeineen dronejen jäätämisen estoon uutta teknologiaa, joka yhdistää tekoälyä ja sensoritekniikkaa. Tiimin kehittämän mittauslaitteiston tarkoituksena on havaita ja auttaa väistämään jäätävät olosuhteet, sekä ohjata dronea tarpeen tullen poistumaan vaaralliselta alueelta. PoC-rahoituksen avulla Kaikkonen pystyi rakentamaan ideastaan prototyypin ja testaamaan sitä laboratorio-olosuhteissa.

“Otimme yhteyttä innovaatiokeskukseen keksintömme kanssa ja keskustelujen jälkeen etenimme pian PoC-rahoituksen hakemiseen. Rahoituspäätös tuli nopeasti, ja sen avulla pystyimme toteuttamaan ensimmäisen käytännön toteutuksen keksinnöstä sekä hakemaan sille parempaa suojaa”, Kaikkonen kertoo.

PoC-projekti antoi tiimille hyvät eväät hakea myös Research to Business (R2B) –rahoitusta innovaation kaupallistamiseen.

“PoC-hankkeen positiivisten tulosten myötä pystyimme suoraan hakemaan jatkorahoitusta kaupallistamistutkimusta varten. Innovaatiokeskuksen avulla saimme uusia yrityskontakteja, apua tarvittavan projektihenkilöstön täydentämiseen sekä arvokasta sparrausta itse hakemuksen kirjoittamisen aikana.”

R2B-hankkeen myötä Kaikkosen tiimi on saanut myös useita dronevalmistajia kiinnostumaan projektista. Prototyypin testaaminen kenttäolosuhteissa aloitetaan syksyllä 2025.

“Jos testit sujuvat suunnitelmien mukaan, niin siitä ei ole enää kovin pitkä matka markkinoille”, Kaikkonen sanoo.

Opiskelijan idea käytäntöön

Insinööriopiskelija Muhammad Talha Arshad oli jo pidempään miettinyt yrityksen perustamista, kun hän törmäsi yliopiston käytävällä ilmoitukseen PoC-hausta. Hän sai rahoituksen idealleen, josta muotoutui matkan varrella videokoulutusalusta Streamingly.

"Näin PoC:n mainokset ja päätin hakea. Rahoituksen ansiosta pystyin viemään ideani seuraavalle tasolle. Matkan varrella konseptini kehittyi uuteen suuntaan ja lopulta siitä syntyi Streamingly”, Talha kertoo. “PoC:n ansiosta sain mahdollisuuden kehittää ja laajentaa Streamingly-alustaa. Koko kokemus oli äärimmäisen arvokas."

Streamingly tarjoaa organisaatioille räätälöidyn alustan sisäisiä koulutusvideoita varten. Talha tavoittelee laadukasta käyttäjäkokemusta palvelunsa modernin ja räätälöitävän käyttöliittymän avulla. Lisäksi palvelun kehittämisessä keskitytään erityisesti tietoturvaan.

Seuraavaksi Talha aikoo keskittyä markkinatutkimuksen tekemiseen ja rahoituksen hakemiseen projektille. Hän kannustaa muitakin opiskelijoita viemään liikeideansa rohkeasti käytäntöön.

“Jos sinulla on idea, anna sille mahdollisuus. Aloita jostain ja lähde rohkeasti liikkeelle!"

Vetyä valokatalyysin avulla

PoC-rahoitus on vauhdittanut myös uudenlaisen vedyn tuotantolaitoksen rakentamista. Nanomon projekti- ja väitöskirjatutkija Veera Juntunen tiimeineen rakentaa parhaillaan paneelia, jossa nanopartikkelit tuottavat vetyä veden ja valon avulla.

“Tämä valokatalyysiin pohjautuva vedyn tuotantomenetelmä eroaa merkittävästi muista menetelmistä. Se on paljon yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi prosessi, joka tuo energiasäästöjä”, Juntunen kertoo. “Vedyn laajamittainen tuottaminen sähköllä vaatii paljon energiaa ja kapasiteettia sähköverkolta. Tämä menetelmä on täysin erillään sähköverkon rajoituksista.”

Juntusen tiimi haki PoC-rahoitusta, kun he halusivat lähteä skaalaamaan ensimmäistä prototyyppiään suuremmaksi.

“Saimme Innovaatiokeskukselta tukea rahoituksen hakemiseen ja valmisteluun. Lisäksi saimme palautetta, mikä vahvisti uskoa projektiin. Prosessi itsessään oli helppo ja nopea”, Juntunen sanoo.

Juntunen rohkaisee muitakin tutkijoita ainakin harkitsemaan, olisiko heidän tutkimustuloksissaan kaupallistamisen mahdollisuutta. Hänen mielestään kaupallistamisprosessi voi tuoda merkittäviä hyötyjä tutkimukselle ja vauhdittaa etenkin nuoremman tutkijan työtä.

“Kaupallistaminen ei ole itse tutkimuksesta pois, vaan ne tukevat toisiaan. Mielestäni tutkimus on parhaimmillaan silloin, kun se pääsee käyttöön, eikä jää pelkästään yhden tutkimusyksikön tietoon”, hän sanoo. “Nuoremman sukupolven tutkija on usein töissä kokeneemman tutkijan rahoituksella, jolloin oman budjetin saaminen nopeuttaa kehitystyötä. Se on myös hyvä tilaisuus harjoitella esimerkiksi projektinhallintaa ja budjetointia.”

Juntunen muistuttaa myös, että kaupallistamisprosessi kannattaa aloittaa aikaisessa vaiheessa — ei vasta silloin, kun tutkimus on hiottu täydelliseksi. Prosessi vie aikaa, mutta se kannattaa!

“Tutkimusryhmiin kannattaa palkata tutkijoita, joilla on kiinnostusta myös yritystoimintaan ja kaupallistamiseen. Kaupallisen tuotteen kehityskriteerit poikkeavat tutkimuslähtöisestä kehitystyöstä, joten senkin takia prosessi on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin.”

Tekoäly simuloi potilasvastaanottoa

Miten opetusta voisi tehostaa simuloimalla oikeaa asiakaskohtaamista?

Tästä ajatuksesta lähti liikkeelle projekti, jota Jaro Karppinen, Maija Paukkunen ja Kari Sinivuori tiimeineen ovat kehittäneet nyt toista vuotta. Ratkaisu on suunnattu lääkäri- ja fysioterapiaopiskelijoiden kouluttamiseen. Idea perustuu siihen, että tekoälylle syötetään Käypä hoito -materiaalia, erilaisia potilastapauksia ja muita ohjeita, joiden perusteella voidaan simuloida potilasvastaanottoa. Käypä hoito -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta.

“Kielimallit ovat kehittyneet viime vuosina niin paljon, että aloimme miettiä, miten niitä voitaisiin hyödyntää erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon opettamisessa”, kertoo projektin tekninen asiantuntija Kari Sinivuori.

“Aikaisemmin tällaiset opetusratkaisut olivat hyvin monimutkaisia. Tekoälylle voi antaa ohjeita paljon helpommin. Se ymmärtää luonnollista kieltä ja osaa esimerkiksi tehdä yhteenvetoja ja antaa palautetta. Tekoälyn voi myös ohjeistaa pysymään tiukasti asiassa.”

Projektin tavoitteena on auttaa asiantuntijoita oikeanlaiseen vuorovaikutukseen potilaiden kanssa, sekä diagnosoimaan potilaiden terveysongelmia ja antamaan oikeita hoitovaihtoehtoja entistä paremmin.

“Ei astronauttiakaan laiteta heti rakettiin, vaan ensin simulaattoriin!” Sinivuori toteaa. “Haluamme simuloida kohtaamisia mahdollisimman aidosti – ottaen huomioon myös tunnereaktiot. Välillä voimme ohjeistaa tekoälyä vaikkapa olemaan surullinen tai ärtynyt. Näin asiantuntija oppii reagoimaan näissäkin tilanteissa paremmin.”

Tiimi on saanut projektilleen PoC-rahoitusta, minkä avulla idea on täsmentynyt ja sitä on päästy testaamaan käytännössä. Myös ensimmäiset askeleet kohti kansainvälistymistä on otettu.

“PoC oli todella jouhevasti etenevä ja sydämellinen prosessi. Meitä oikeasti kuunneltiin ja meidät otettiin huomioon. Ilman sitä emme olisi päässeet mihinkään. Myös tiimin motivaatio ja kunnianhimo nousivat”, kertoo lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikön emeritusprofessori Jaro Karppinen.

“PoC-rahoitus on valtavan hyvä mahdollisuus kasata tiimi ja testata omaa ideaa käytännön tasolla. Jo muutamassa kuukaudessa pystyy tekemään jotain, mikä vahvistaa tai tarkentaa ideaa”, Sinivuori lisää. “Lisäksi prosessin aikana sitoudutaan sovittuun aikatauluun ja suunnitelmaan, joten homma tulee myös tehtyä!”

Seuraavaksi tiimi hakee lisää PoC-rahoitusta ja tutkii myös muita vaihtoehtoja, kuten Business Finlandin R2B-rahoitusta.

“Nyt hiomme liiketoimintaidean timanttiseen kuntoon! Uskon, että vuoden 2026 aikana olemme valmiit aloittamaan liiketoiminnan. Tutkimme myös, minkälaisessa muussa opetuksessa ratkaisujamme voisi hyödyntää”, Sinivuori sanoo.

Miten sinä voit hakea PoC-rahoitusta?

PoC-rahoitushaku vuodelle 2025 on auki! Jos sinulla on idea, joka voisi hyötyä PoC-rahoituksesta, älä epäröi ottaa yhteyttä Innovaatiokeskukseen!

Voi hakea rahoitusta kauttamme näin:

1. Lue hakukuulutus ja katso lisätietoja Patiosta (Oulun yliopiston sisäinen linkki).
2. Ota yhteyttä Innovaatiokeskuksen liiketoiminnan asiantuntijoihin palaverin järjestämiseksi:

• Tutkijat:
  • Janne Haverinen: janne.haverinen@oulu.fi, +358504710644
  • Markku Känsäkoski: markku.kansakoski@oulu.fi, +358504730561
• Opiskelijat:
  • Ville Saarenpää: ville.saarenpaa@oulu.fi, +358503485328