Professori Vainio: Yliopiston keskustahankkeesta Oulun kolmannen ihmeen siemen?

Yliopisto on uuden tieteellisen tiedon tuotannon keskus ja sen opiskelijat oppivat professorien tutkimusryhmissä tuottamaan luotettavaa tietoa. Tämän työn kautta syntyy sekä perusteet asioiden parempaan ymmärrykseen, opetustoimeen että teknis-tieteelliseen osaamiseen luoden raaka-aineet yhteiskunnan työpaikkojen kehitykseen.

Visio tulevaisuuden yhteiskunnan suunnasta on keskeinen perusta yliopiston keskustan hankkeen motiiviksi. Automaatio, tekoäly ja keinotodellisuus muovaavat paraikaa yliopiston kehitystä ja mahdollistavat paremmat globaalit vuorovaikutusverkot edistää sekä oppimista, tiedonluontia ja tiedon jalostamista.

Kuka tahansa voi opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Digitalisaatio tarjoaa kaikille tien matkalle tiedon ytimeen. Jatkossa jokainen voi myös yhä paremmin osallistua alkuperäistiedon tuottamiseen arkielämässään kehittyneiden henkilökohtaisten monitorointitekniikoiden kautta. Tämä kehitys luo uudenlaisia ”Citizen Science” ansaintakeinoja yhdessä yliopisto/yritysklusterien kanssa.

Tiedon luonti ja jalostaminen on haastavaa, pitkäjänteistä työtä ja monialainen vuorovaikutus on keskeinen etu tiedon hyödyntämiseen. Tässä yliopiston keskustan kampus on tärkeä vuorovaikutusten elävä solmukohta, johon tiede tutkijoidensa tarjoamien globaalien verkostojen kautta tuo lisäkeinoja kehittää Oulua ja Suomea.

Nykyinen yliopistorakennus perustuu vanhoihin laitos-, tiedekunta- ja rahoitusrakenteisiin, jotka eivät enää tue modernin tieteen eturintaman monialaista osaamista edellyttävää työtä.

Keskuskampus on mahdollisuus uudenlaisen instituuttiekosysteemikokonaisuuden luontiin, joka on modernin yhteiskunnan mukainen, 6G-lippulaivamme edesauttama ”Campus Futurus”. Tässä yhtenä mallina voi olla vaikkapa Amerikan Standfordin yliopiston Clark Center.

Eturintaman tiede on lukuisine uusine oppialoineen hyvin erilaisessa tilassa kuin Oulun synnyttyä 60 vuotta sitten. Nano- ja bioelektroniikka, anturit, digitaalinen humanismi, biopankit ja monet muut avaukset tarjoavat soveltajilleen oleellisia yhteiskuntaan säteileviä poikkitieteellisiä hyödyntämispotentiaaleja.

Kuten aikoinaankin Oulun yliopiston keskuskampus voi olla Pohjois-Suomelle tärkeä piristysruiske, sillä monialaisuus tarjoaa oivan mahdollisuuden yhdistellä luovasti osaajia yhteen kokonaisvaltaisempiin hankkeisiin houkutella näin merkittävämpiä tiedeinvestointeja ja -resursseja. Tutkijaryhmien ja yritysten luova ekosysteemi ja näihin liittyvät uudet rahoitusmuodot ovat niin ikään perusta jalostaa tutkimustuloksia kumppanien ja yritysten kanssa kustannustehokkaammin yhteiskunnan hyödyksi.

Opiskelijoille ”City Campukseen” voi sekä jalostaa uusia keinoja oppimiseen jo opintojen alusta lähtien yritysten ja tutkimusryhmien yhteishankkeissa, parantaa näin työllistymistä ja houkuttelevien hankkeiden luontia. Keskustan kampus voi siis toimia uudenlaisen kansainvälisesti merkittävän innovaatiohautomon siemenenä kohti ”Oulun kolmatta ihmettä” osana inhimillistä tulevaisuuden visiota.

Seppo Vainio

kehitysbiologian professori

Borealis biopankki

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta

Oulun yliopisto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalevassa 11. syyskuuta 2020.