Antipsykoottien vaikutukset unettomuudessa, ahdistuneisuudessa ja masennuksessa

Psykoosilääkkeitä käyttää noin 200 000 suomalaista. Noin puolet heistä käyttää lääkettä johonkin muuhun kuin psykoosilääkkeiden viralliseen indikaatioon, ja tällöin kyseessä on niin sanottu off label -käyttö. Psykoosilääkkeiden virallisia käyttöaiheita ovat psykoosi ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, sekä joidenkin lääkeaineiden osalta mm. aggressio dementiassa ja käytöshäiriöissä ja vaikean masennuksen lisälääkehoito. Psykoosilääkkeiden määräämiskäytännöistä sekä psykoosilääkkeiden hyödyistä ja haitoista on riittämättömästi tietoa.

Projektimme tavoitteena on selvittää psykoosilääkkeiden hyötyjä ja haittoja ei-psykoottisissa tiloissa, kuten ahdistuneisuus, unettomuus ja masennus. Tutkimme aihetta erilaisissa suomalaisissa tutkimusaineistoissa.

Ketiapiinin vaikutukset unettomuudessa, ahdistuneisuudessa ja masennuksessa

Ketiapiini on yleisimmin käytetty psykoosilääke off label -käytössä. Tässä projektissa tutkimme, muuttuvatko terveydentila, psyykkiset oireet ja kognitiiviset toiminnot ketiapiinin käytön myötä. Tähän vuosina 2020–2023 toteutettuun tutkimukseen osallistui Oulun ja ympäryskuntien alueella asuvia, 18–65-vuotiaita henkilötä, jotka aloittavat ketiapiini-lääkkeen unettomuuteen. Lisäksi tutkimukseen osallistui 18–65-vuotiaat henkilöitä, joilla oli unettomuutta riippumatta siitä, oliko heillä käytössään unettomuuden hoitoa vai ei.

Aineiston keruussa teimme yhteystyötä terveyskeskusten, työterveyshuollon yksiköiden, mielenterveyspalveluiden ja eri yliopistojen kanssa. Aineistoa seurattiin yhden vuoden ajan.

Aineistonkeruu on päättynyt. Lämmin kiitos kaikille tutkittavillemme mukanaolosta!

Kysely lääkäreille psykoosilääkkeiden määräämiskäytäntöihin liittyen

Toteutimme vuonna 2019 kyselytutkimuksen lääkäreille eri puolella Suomea. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää lääkäreiden määräämiskäytäntöjä, ajatuksia ja kokemuksia psykoosilääkkeisiin liittyen. Kiinnostus kohdistui erityisesti psykoosilääkkeiden käyttöön sairauksissa ja oireissa, joihin psykoosilääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta eli niin sanottuun off label -käyttöön. On olemassa sairaustiloja, joihin psykoosilääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta, mutta joihin psykoosilääkkeiden käyttö on usein kliinisesti perusteltua. Kyselyn tulokset on julkaistu Lääkärilehdessä (2021; 76 (35):1827-1828). Tiivistelmän tutkimuksesta löydät täältä.

Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat off-label-käytössä työikäisillä ja ikääntyneillä

Olemassa olevien tutkimus- ja rekisteriaineistojen perusteella tulemme selvittämään psykoosilääkkeiden off label -käyttöä ennustavia tekijöitä, sekä off-label-käytön hyötyjä ja haittoja Suomessa työikäisillä ja ikääntyneillä. Tutkimme aihetta muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (https://www.oulu.fi/nfbc/node/44315), MEDALZ-aineistossa (https://www.uef.fi/web/gerho/medalz1), sekä mahdollisuuksien mukaan muissa aineistoissa.

Tämän projektin merkitys

Psykoosilääkkeiden käyttö, erityisesti muihin kuin virallisiin käyttöaiheisiin, on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoosilääkkeitä on tutkittu aikaisemmin enimmäkseen kliinisissä kokeissa, joissa on ollut lyhyt seuranta ja valikoitunut aineisto. Tavoitteenamme on selvittää psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia erilaisissa valikoitumattomissa aineistoissa. Tämän projektin avulla saamme selville psykoosilääkkeiden vaikutuksia oireisiin, kognitioon ja fyysiseen terveyteen väestössä, ja tarvittaessa voimme tulosten avulla parantaa hoitokäytäntöjä. Projektin tulokset tullaan julkaisemaan kansallisissa ja kansainvälisissä lääketieteen alan lehdissä.