Pilotointi- ja kokeiluympäristö vesienhallintastrategian ja teknologioiden kehittämiseen

VEkSI

Hankkeessa perustetaan Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalle uusi demokenttä tukemaan maatalouden vesienhallinnan opetus-, kehitys- ja tutkimustyötä. Koekentälle toteutetaan automaattinen kuivatus- ja kastelujärjestelmä, joka hyödyntää säätösalaojitusta ja Siikajoesta pumpattavaa vettä. Hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus ja osatoteuttajana on Oulun yliopisto.

Rahoittajat

Projektin tiedot

Projektin kesto

-

Rahoittaja

Euroopan rakenne- ja investointirahastot - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Rahoituksen määrä

119 882 EUR

Projektin koordinaattori

Luonnonvarakeskus (Luke)

Projektin kuvaus

Rinnakkaisessa investointiryhmähankkeessa perustetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruukin koeasemalle uusi demokenttä, jossa on kolme erilaista ojituslohkoa. Yksi lohko on salaojitettu, toinen on säätösalaojitettu ja kolmas mahdollistaa säätökastelun. Demokenttä sijaitsee Siikajoen vieressä mikä mahdollistaa veden pumppaamisen tarpeen mukaan sekä veden varastoinnin pellon läheisyyteen. Kentälle suunnitellaan ja asennetaan myös täysautomaattinen kastelujärjestelmä, mutta kenttä tehdään hyvin monikäyttöiseksi ja muuntuvaksi, jotta kentän tavoite eli demonstraatioiden ja pilotointien toteuttaminen onnistuvat joustavasti erilaisilla tavoitteilla. Kenttä mahdollistaa myös pilotoinnit, jotka eivät liity vesienhallintaan tai vesitalouteen lainkaan, vaan ne voivat olla esimerkiksi smart farming -tyyppistä teknistä testausta.

Luke Ruukin koeasemalla on NorPeat-tutkimusalusta, jossa voidaan tehdä vedenhallintaa säätökastelujärjestelmällä, johon on kytketty veden varastoallas. Kyseisellä kentällä ei kuitenkaan voida tehdä pienialaisia tai lyhytkestoisia kokeiluja ja testauksia ilman että kentän pitkäaikaiset kasvihuonekaasu- ja vesistökuormitusmittaukset häiriintyvät. Demonstrointi- ja pilotointimielessä maakuntatasolla onkin puuttunut kehitysympäristö, missä erilaisia testauksia ja kokeiluja voidaan tehdä vapaammin, lyhytkestoisemmin ja ilman että tutkimushankkeiden mittaukset häiriintyvät. Yhtä lailla kehitysympäristölle on tarvetta, jotta eri toimijoiden ei tarvitse häiritä esimerkiksi yksityistä maanviljelijää, jolla ei välttämättä ole mahdollisuutta tarjota peltojaan ilman että pilotoinnit häiritsevät tilatoimintaa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on paljon oppilaitoksia sekä neuvontaorganisaatioita, jotka hyötyisivät kentästä, missä opettaa ja demonstroida esimerkiksi säätötekniikoita, kastelun veden tarvetta, vaikutuksia ympäristöön, kokeilla erilaisia datan keräämisen teknologioita ja testata erilaisia energiaratkaisuja. Yhdessä nämä kentät täydentävät toisiaan.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään eri osioon eli työpakettiin. Kehittämishankkeen toimenpiteitä ovat toteutettavan tutkimusympäristön suunnittelu (TP1), suunnitellun kokonaisuuden toteuttaminen (TP2) sekä valmiin kokonaisuuden testaaminen ja pilotointi (TP3). Hankehallinto ja viestintä muodostavat neljännen työpaketin. Hanke edistää siten merkittävästi maakunnan ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja uusia teknologioita. Tämä lisää alueen elinvoimaisuutta, kasvattaa osaamista ja tukee siten maatalouden ja elinkeinoelämän kehitystä hyödyntäen digitalisaation mahdollisuuksia ja tukien kestävän kehityksen periaatteita. Ilmastonmuutoksen edetessä veden arvo korostuu entisestään, mikä edellyttää, että uusien teknologioiden ja kehittämistyön kanssa toimitaan ennakoivasti.

Luonnonvarakeskus koordinoi hanketta ja Oulun yliopisto on hankkeen osatoteuttaja.