PURKU - Purkaminen osaksi kaupunkirakentamista - ekotehokas purkumateriaalin hyödyntäminen infra- ja kiinteistörakentamisessa

Kaava-alueella rakentaminen alkaa yhä useammin vanhojen rakennuksien purkutöillä. Yhteensä 85% rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta ja loput 15% uudisrakentamisesta. Suomi oli EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70% rakennus-ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen hyödyntämisasteemme on kuitenkin edelleen alle 60%. Huomio pitää siten kiinnittää purkumateriaalien hyödyntämiseen.

Kun rakentamista aloitetaan kaava-alueella, joudutaan tyypillisesti vanhaa olemassa olevaa rakennuskantaa purkamaan eli taajamien helposti saavutettavat rakennusalueet ovat vähintään kertaalleen rakennettuja. Samaan aikaan kohteissa tai niiden läheisyydessä rakennetaan ja kunnostetaan mm. katuja, kevyen liikenteen väyliä, pysäköintialueita, rantarakenteita, meluvalleja, jne., joissa voitaisiin hyödyntää purkukohteiden kiviaineksia paikan päällä nykyistä tehokkaammin ja tavalla, jossa materiaalien kuljettaminen on minimoitu. Tämä toisi merkittäviä rahallisia säästöjä logistisesti erityisesti raskaisiin kuljetuksiin, mutta myös pienentäisi ympäristökuormituksia kuten raskaan liikenteen päästöjä, kaupungin katuverkon rasituksia ja vähentäisi neitseellisen materiaalien ja raaka-aineiden tarvetta. Lisäksi se parantaisi taajamien liikenneturvallisuutta vähentämällä ruuhkautumista ja isojen ajoneuvojen määrää.

Hankkeessa kehitetään kokonaan uudenlainen arvoketju rakentamiselle, joka lähtee liikkeelle siten, että purkaminen on osa arvoketjun ja elinkaarimallien alkua. Perinteisesti purkaminen on ollut rakentamisen päätepiste. Hankkeen aikana koekohteissa tutkitaan ja testataan uusia menetelmiä osana purkukohteiden toimintatapoja. Erityisesti kiinnitetään huomiota uusiin työmenetelmiin, joilla kiviaines murskataan uusiokäyttöön sopivaksi kohteessa tai sen läheisyydessä ilman, että materiaaleja kuljetetaan käsiteltäväksi purkukohteista pois ja käsittelyn jälkeen takaisin. Purkupiloteista seurataan murskauspölyn ja -melun sekä tärinän määrää ja kehitetään keinoja niiden torjuntaan. Laboratoriossa tutkitaan purkumateriaaleja, joita ei voida tällä hetkellä hyödyntää, esimerkiksi asbestikuitujen haitattomaksi muuttamista. Lisäksi tavoitteena on rakentaa koekenttä, jossa purkukiviaineksia hyödynnetään. Työ jakautuu seitsemään työpakettiin, joiden tarkoitus on, että hankkeen lopussa alueella on joukko sidosryhmiä, jotka ovat omaksuneet uudenlaisen kiertotalouden toimintamallin, jota muualla Suomessa halutaan kopioida. Työn tulokset jaetaan sidosryhmille seminaareissa, sekä alalla työskenteleviä tiedotetaan työpajoissa ymmärtämään syvällisesti muutoksen tarve ja merkitys. Hyödynnettävistä purkujakeista tehdään päästömittauksia esimerkiksi raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta. Toimintatapojen tarkastelussa selvitetään purkuhankkeiden sidosryhmät, toimintaprosessit, arvoverkot ja niiden kehittämisen mahdollisuudet. Erityisesti purkuhankkeita käsitellään kiertotalouden ja elinkaariarvioinnin teorian näkökulmasta. Purkukohteiden ja purkumateriaalien haitta-aineisiin ja niiden kierrätyksen tai uudelleenkäytön turvallisuuteen ja terveellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Purkumateriaalit ovat sekoitus hyödynnettävissä olevaa materiaalia, tällä hetkellä hyödyntämättömäksi kelpaamatonta materiaalia ja erilaisia epäpuhtauksia, joista osa on ympäristölle ja terveydelle haitallista tai jopa vaarallista. Purkupiloteissa haitalliset ja vaaralliset aineet, kuten asbesti, kartoitetaan etukäteen, erotellaan tai käsitellään ne ja varmistetaan, että hyödynnettävissä purkumateriaaleissa ei esiinny haitallisessa määrin epäpuhtauksia. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tutkimuksen kautta mahdollistaa tällä hetkellä hyödyntämättömäksi sopivien materiaalien käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa ja vähentää kaatopaikkaläjityksen tarvetta. Jo hankkeen aikana pyritään käyttämään purkukiviaineksia tie- ja sillanrakentamisessa sekä teollisuudessa.