Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU) – kehittämishanke
Rahoittajat
Projektin tiedot
Projektin kesto
-
Rahoittaja
Euroopan rakennerahastot - Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)
Projektin koordinaattori
Helsingin yliopisto
Yksikkö ja tiedekunta
Yhteystiedot
Projektin vetäjä
- Associate Professor (Tenure Track)
Yhteyshenkilö
Projektin kuvaus
Hankkeen tavoitteet
Hankkeessa selvitetään uusien mittauksien ja mallinnuksen avulla, mitkä ovat suonpohjien metsityksen ilmasto-, monimuotoisuus- ja vesistövaikutukset. Hanke vastaa kysymykseen, voidaanko hiilinieluja kasvattaa metsittämällä käytöstä poistettuja suonpohjia, ja kuinka paljon. Tieto suonpohjien metsittämisen ilmastovaikutuksista on erittäin relevanttia Etelä-Pohjanmaan kannalta, sillä siellä suonpohjia on poistunut turvetuotannosta merkittäviä määriä, ja maanomistajien kiinnostus metsitykseen jälkikäyttömuotona on suurta. Turvetuotantoalueiden jälkikäytön valinnalla ja maankäytön muutoksesta seuraavilla KHK-päästöillä on suuri vaikutus maakunnallisiin KHK-taseisiin ja hiilinieluihin sekä kuntien hiilinielutavoitteisiin. Uutta tietoa tässä hankkeessa tuotetaan erityisesti 1) metsitettyjen suonpohjien hiili- ja kaasutaseista, 2) puuston ja muun kasvillisuuden kehityksestä metsityksen jälkeen; 3) lannoituksen vaikutuksesta puuston kehitykseen 4) monimuotoisuuden kehityksestä metsityksen jälkeen; ja 5) typpioksiduulin päästöistä metsitetyillä suonpohjilla sekä 6) suometsätalouden kannattavuudesta maanomistajien ja aluetalouden ja -työllisyyden näkökulmasta. Hankkeen tulosten perusteella metsätalouden kannattavuutta käytöstä poistetulla turvesuolla verrataan muiden maankäyttömuotojen kannattavuuteen.
Hankkeen lyhyen aikavälin tavoite on perustaa ilmasto-, vesistö- ja kasvillisuuden monitorointijärjestelmä yhdelle intensiivikoealalle (Soinin Naarasneva), ja kerätä lisätietoa useilta harvemmin mitattavilta, eri aikoina metsitetyiltä koealoilta. Intensiivialalta ja harvemmin mitattavilta aloilta kerättävät aineistot täydentävät toisiaan pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tavoite, joka kattaa hankkeen jälkeisen ajan, on tuottaa tietoa turvesuon metsityksen vaikutuksesta ympäristöön ja erityisesti ilmastoon koko metsän elinkaaren ajalta. Pitkiä aikasarjoja tarvitaan erityisesti siksi, että metsien kiertoaika on pitkä, tyypillisesti 70–80 vuotta, ja muutokset vastemuuttujissa voivat olla hyvinkin suuria kiertoajan sisällä. Metsitettyjen turvetuotantoalueiden puustoa ja kasvillisuutta sekä kasvihuonekaasujen ja hiilen virtoja ei aiemmin ole tutkittu tällä tarkkuudella ja intensiteetillä.
Projektin toimenpiteet
Hankkeen toimenpiteet
Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat työpaketteihin, jotka tuottavat seuraavat toimenpiteet:
- Työpaketti 1: KHK-päästöjen ja hiilitaseiden mittaus (HY-INAR, HY-METSÄ, IL, SeAMK). YLEINEN KUVAUS: Tässä työpaketissa mitataan kasvihuonekaasujen (KHK) vaihtoa metsitystä seuraavina vuosina (Naarasneva) ja mitataan ja lasketaan hiili- ja KHK-taseita eri-ikäisillemetsityskohteille perustuen aiemmissa hankkeissa tehtyihin ja tässä hankkeessa tehtäviin KHK-mittauksiin sekä tässä hankkeessa tehtäviin puusto- ja kasvillisuusmittauksiin (10 koealaa) ja Naarasnevalla tehtäviin KHK-vaihdon mittauksiin. Näin saadaan tietoa, millainen vaikutus KHK-taseisiin suonpohjien metsityksellä on.
- Työpaketti 2: KHK-päästöt ja nielut, skenaariomallinnus (HY-INAR, IL). YLEINEN KUVAUS: Työssä arvioidaan mallinnuksen keinoin suonpohjien metsittämisenvaikutuksia CO2, CH4 ja N2O -päästöjen osalta, sekä kasvavan taimikon potentiaalia hiilensidonnan lisääjänä erilaisissa ravinteisuusoloissa ja hydrologisissa olosuhteissa. Kerättyjä havaintoaineistoja käytetään mallinnuksen tukena. Vertailemme erilaisia N2O-päästömallejaja -kertoimia ja niiden soveltuvuutta tähän aineistoon. Tehdään tulevaisuusskenaariot Etelä-Pohjanmaan metsitettyjen suonpohjien KHK-taseille, taimien ja puuston kasvulle sekä maaperän hiilivaraston muutokselle erilaisilla ilmastonmuutospoluilla. Tuloksena työpaketista saadaan suonpohjien alueelliset KHK-taseet, taimikon ja puuston hiilensidonta ja niidenmuutokset lähivuosikymmeninä erilaisten ilmaston lämpenemisennusteiden valossa.
- Työpaketti 3: Kasvillisuuden ja monimuotoisuuden kehitys ja puuntuotanto (HY-Metsä, SeAMK). YLEINEN KUVAUS: Suonpohjien kasvillisuus alkaa kehittyä voimakkaasti lannoituksen ja metsityksen jälkeen ja muutokset ensimmäisten muutaman vuoden aikana voivat olla suuria. Pitemmän päälle puuston kehittyessä taimikosta varttuneeksi puustoksi alueella vakiintunee metsäkasvillisuus. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kasvillisuuden (niin puuston kuin aluskasvillisuuden) kehitys on oleellista ja perustavanlaatuista, koska kasvillisuus tarjoaa muulle eliöstölle elinympäristön ja ravinnon. Puuntuotannon kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, kuinka hyvin paksuturpeisille suonpohjille perustetut taimikot lähtevät kasvuun metsitystä seuraavina vuosina ja toisaalta kuinka suuri puuston runkopuun tuotos on vuosikymmenien mittaan.
- Työpaketti 4: Turvepohjien metsittymisen vesistövaikutukset (OY, SeAMK). YLEINEN KUVAUS: työpaketin tavoitteena on tuottaa tietoa suonpohjien metsittämisenvaikutuksista hydrologiaan sekä liuenneen orgaanisen aineen (DOC) ja ravinteiden huuhtoumariskiin sekä koota aikaisempia tuloksia. Työpaketissa hyödynnetään aikaisempia mittauksia maaperän fysikaalisista sekä biogeokemiallisista ominaisuuksista, joiden avulla saadaan tarkempi riskiarvio toimenpiteistä muodostuvista päästöistä. Havaintoaineistoja käytetään arvioimaan turvepohjien metsityksen vaikutuksia hydrologiaan, vedenlaatuun sekä vesistöön kulkeutuvaan kuormitukseen.
- Työpaketti 5: Viestintä ja sidosryhmätoiminta (SeAMK + muut)
Projektin osapuolet
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ja metsätieteiden osasto, Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu