Vierasperäinen kyttyrälohi voi muokata arktisia ekosysteemejä – uhka vai mahdollisuus?

Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) on Pohjois-Euroopassa vierasperäinen lohikala, joka on viime vuosina noussut kasvavissa määrissä Euroopan pohjoisimpiin jokiin, myös Suomen Tenoon ja Näätämöjokeen. Kyttyrälohi saattaa olla vakava uhka kotoperäiselle Atlantin lohelle ja lohipohjaisille elinkeinoille. Kyttyrälohen invaasiolla on todennäköisesti myös laajempia ekosysteemivaikutuksia, jotka alkavat ravintoverkkojen pohjalta ja vaikuttavat yli vesi- ja maaekosysteemien rajojen.

Kyttyrälohen elinkaari eroaa suuresti kotoperäisistä Atlantin lohesta ja taimenesta. Keväällä kuoriuduttuaan kyttyrälohen poikaset vaeltavat mereen, ja palaavat kutemaan jokiin jo yhden merivuoden jälkeen. Aikuiset kyttyrälohet kuolevat pian kutemisen jälkeen, ja raadot jäävät jokiin tai rannoille. Kyttyrälohen alkuperäisellä levinneisyysalueella, esimerkiksi Kanadassa, lohista vapautuvat merestä peräisin olevat ravinteet ovat tärkeä luonnonvara sekä joissa että lähimailla. Pohjois-Euroopan arktisten ekosysteemien osittain ainutlaatuinen lajisto on kuitenkin sopeutunut resurssien niukkuuteen ja vaativiin luonnonolosuhteisiin. Mätänevät kyttyrälohen raadot voivat tarjota uuden, ylimääräisen ravinnon ja ravinteiden resurssin ekosysteemeille, jotka eivät ole tottuneet vastaavaan runsauteen. Kyttyrälohien esiintymisellä voi siis olla myös mahdollisuuksia parantaa arktisten jokisysteemien tuottavuutta, mutta todennäköisesti tämä tapahtuisi kotoperäisen biologisen monimuotoisuuden kustannuksella.

Tutkimushankkeessa keskitytään kyttyrälohen mahdollisuuksiin vaikuttaa keskeisiin ekosysteemiprosesseihin ja muuttaa kotoperäisiä eliöyhteisöjä, ja siten aiheuttaa monimutkaisia vaikutuksia ravintoverkoissa. Tutkimushankkeessa hyödynnetään monitieteisiä lähestymistapoja ja eri tutkimusalojen asiantuntemusta. Tutkimusta tehdään Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä, tiiviissä yhteistyössä Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön kanssa.

Yleisöä pyydetään avuksi ilmoittamaan tutkijoille paikkoja, minne kuolleita kyttyrälohia kertyy

Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit (esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista Google Maps, Retkikartta, WhatsApp tai vastaava). Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta (esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta).

Lähettämällä viestin lähettäjä vahvistaa lukeneensa tietosuojaselosteen. Viestit poistetaan heti koordinaattien ja paikkakuvausten tallentamisen jälkeen, eli henkilötietoja, kuten nimiä tai puhelinnumeroja, ei kerätä rekisteriin.

Tutkijat:

Väitöskirjatutkija Aino Erkinaro, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö (sähköposti: aino.erkinaro@oulu.fi, Twitter: @AinoErkinaro)

Projektijohtaja, Akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen, Suomen ympäristökeskus - Luontoratkaisut-yksikkö, Oulun yliopisto - Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö (Twitter: @KLHuttunen)

Akatemiatutkija Sami Kivelä, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Apulaisprofessori Hannu Marttila, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö