Terveys- ja hyvinvointidataa hyödyntävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kaivataan sujuvuutta ja valmiita tiekarttoja

Terveys- ja hyvinvointidatasta ja sen analytiikasta on kaavailtu Suomelle uutta vientituotetta. Alalla on paljon potentiaalia kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä tarvitsemme uusia ratkaisuja ikääntyvästä väestöstä huolehtimiseen ja ennaltaehkäisevien ratkaisuihin. Uusien terveysdataan pohjautuvien palveluiden kehittäminen on kuitenkin hidasta ja matkalla on lukuisia esteitä ylitettävänä, kuten lain monet kiemurat ja yksityisyyden säilytys. Oulun alueen korkea teknologinen osaaminen ja historia antavat hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden kehittämiseen ja tätä myös Älykäs TKI-toiminta digitaalisten hyvinvointi- ja terveysratkaisujen kehittämiseen (Äly-TKI) -hanke pyrkii tukemaan.

Terveys- ja hyvinvointidatasta ja sen analytiikasta on kaavailtu Suomelle uutta vientituotetta. Alalla on paljon potentiaalia kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä tarvitsemme uusia ratkaisuja ikääntyvästä väestöstä huolehtimiseen ja ennaltaehkäisevien ratkaisuihin. Uusien terveysdataan pohjautuvien palveluiden kehittäminen on kuitenkin hidasta ja matkalla on lukuisia esteitä ylitettävänä, kuten lain monet kiemurat ja yksityisyyden säilytys. Oulun alueen korkea teknologinen osaaminen ja historia antavat hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden kehittämiseen ja tätä myös Älykäs TKI-toiminta digitaalisten hyvinvointi- ja terveysratkaisujen kehittämiseen (Äly-TKI) -hanke pyrkii tukemaan.

Äly-TKI -hankkeen puitteissa järjestettiin työpaja, jonka tarkoituksena oli selvittää minkälaisia palveluja, välineitä, ympäristöjä ja toimintoja Oulun alueen eri toimijat kaipaavat tukemaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja (TKI), erityisesti datan hyötykäyttöön liittyvästä näkökulmasta. Tapahtuman päämääränä oli saada vaatimuksia ja ideoita tulevaisuuden TKI-ratkaisuille ja -palveluille. Tietoa ja ideoita haluttiin juuri heiltä, jotka TKI-palveluita hyödyntäisivät tulevaisuudessa, eli yrityksiltä, asiantuntijoilta ja tutkijoilta.

Työpajassa jakauduttiin ryhmiin ideoimaan palveluja yhdessä. Ryhmien aiheiksi valikoitui keskusteluissa 1) Tarvelähtöisyys tutkimuksessa (Tutkijoiden näkökulma), 2) Miten datasta ja AI:sta voi luoda uutta liiketoimintaa? (Yritysten näkökulma) sekä 3) Miten OuluHealth-ympäristössä voidaan kokeilla yritysratkaisuja, joissa HYTE-dataa hyödyntäen voidaan ennaltaehkäistä sairauksia? (Yritysten tai yksilöiden näkökulma).

Työpajan keskustelusta tärkeimpänä keskusteluaiheena nousi lupakäytäntöjen ja lakipykälien viidakko, johon yritykset ja TKI-hankkeet olivat törmänneet työssään. Aikaa ja luonnollisesti myös rahaa kuluu näiden asioiden setvimiseen. Osallistujat kaipasivat selkeyttä tilanteeseen esimerkiksi valmiiden selkeiden prosessien ja ohjeiden avulla. On siis tarpeen tarkastella tilannetta ja miettiä olisiko mahdollista luoda valmiita tiekarttoja ohjaamaan tutkimus- ja kehitystyöhankkeita lupa- ja lakiviidakossa?

Datan hyödyntämiseen kaivattiin myös avointa vuorovaikutteista kanavaa, jolloin asiantuntijoita ja neuvoja olisi sujuvasti saatavilla kehitystyön eri vaiheisiin ja kehitettävät ratkaisut pohjautuisivat aitoihin terveys- ja hyvinvointialan tarpeisiin. Työpajan osallistujat kaipasivat myös helpotusta verkottumiseen alan toimijoiden kanssa. Verkostoituminen ja asiantuntijoiden saatavuus nopeuttaisivat myös ideoiden jalostamista ja liiketoiminnan sparrausta. Työpajassa ideoitiin myös testaajaryhmän perustaminen, johon asiantuntijat ja käyttäjät voivat ilmoittautua jäseneksi. Testaajaryhmän myötä uusien ratkaisujen testaaminen olisi sujuvampaa ja nopeampaa.

Lisäksi työryhmät kaipasivat dataa tutkimus- ja kehitystyön mahdollistamiseksi ja keskustelun tuloksena osallistujat ideoivat ajatuksen dataluettelosta. Dataluettelosta löytyisi selkeät oppaat ja ohjeet datan hyödyntämiseen. Dataluettelosta näkisi helposti mitä dataa olisi saatavilla, miten sen voisi ottaa käyttöön ja datan jakaminen muille osapuolille olisi helppoa. Lisäksi dataluettelossa olisi tietoa paikallisista datalähteistä. Dataluettelo yhdistettynä muihin perustettaviin palveluihin mahdollistaisi myös eri datojen yhdistämisen.

Työpajassa pohdittiin yksilöiden mahdollisuutta osallistua kehitystyöhön jakamalla omaa henkilökohtaista hyvinvointidataansa MyData (Omadata) -periaatteita noudattaen. MyData mahdollistaa sen, että yksilö voi itse päättää mitä dataa jakaa ja mille osapuolelle. Yksilö voi halutessaan myös osallistua tutkimus- ja kehitystyöhön toimimalla ratkaisujen testaajana, osana testaajaryhmää.

Äly-TKI-hanke hyödyntää työpajan tuloksia suunnitellessaan julkisia innovaatiotoiminnan palveluja ja investointeja Ouluun. Seuraavana hanke investoikin Ouluun pilvipalvelun terveys- ja hyvinvointidatan jakamista ja yhdistelyä varten – lainsäädäntö ja yksityisyyden säilyttäminen huomioiden. Pilvipalvelua tarjotaan yritysten käyttöön ja tavoitteena on saada useita yrityksiä pilotoimaan ratkaisuja vielä vuoden 2022 aikana. Osallistujien toiveet lupa- ja lakipykäläviidakon helpottamisessa, avoimuudesta ja datakatalogista otetaan huomioon hankkeessa ja toiveita välitetään myös OuluHealthin verkostolle sekä koko hyvinvointialueelle eteenpäin.

Hanketta koordinoi Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Muut toimijat ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupungin BusinessOulu-liikelaitos. Hanke toteutetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia ja rahoitetaan REACT-EU-rahoituksella Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta rakennerahasto-ohjelmasta.

Lisätietoa Äly-TKI-hankkeesta verkkosivuilla.

#ÄlyTKI #AlyTKI #SmartRDI_project #OuluHealth #REACTEU

Kirjoittajat

Milla Immonen, VTT

Jarmo Pääkkönen, Oulun yliopisto

Elina Salla, Oulun yliopisto