Hanna-Leena Määttä

Hanna-Leena Määttä on kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen dosentti Oulun yliopistossa ja kirjallisuudentutkija. Hän on valmistunut kirjallisuuden tohtoriksi Oulun yliopistosta, missä hän on myös työskennellyt kirjallisuuden yliopistonlehtorina ja tutkijana. Lisäksi hän on toiminut kirjallisuuden yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa ja ollut vierailevana tutkijana Utrechtin yliopistossa, Alankomaissa (The Institute of Cultural Inquire).

Määttä tutkii kirjallisuutta osana ylirajaisia ilmiöitä ja dynamiikkaa sekä kulttuurista muistia, jonka avulla yhteistöt muistavat kokemuksiaan ja vaikeita menneisyyden tapahtumia. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt siirtolaisuuden, kuulumisen, erojen ja toiseuden kysymyksiin kirjallisuudessa ja kirjallisella kentällä Suomessa.

Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana monitieteisessä hankkeessa Muistin marginaalista: Sodan ja uudelleenrakentamisen merkitykset ja ylisukupolviset selviytymisen keinot Lapissa (2022–2026, Koneen Säätiö, PI Outi Autti) tutkimusaiheenaan toisen maailmansodan muistaminen ja merkitykset saamelaisessa ja suomalaisessa kirjallisuudessa.

Aiemmin Määttä on osallistunut useisiin monitieteisiin tutkimushankkeisiin, joissa hän on tutkinut muun muassa Koko Hubaran ja Pajtim Statovcin kirjailijantyöhön liittyviä tiedollisia projekteja (Romaanin tieto, 2022–2024, Koneen Säätiö, PI Markku Lehtimäki), Tove Janssonin myöhäistuotannon kosmopoliittista maailmankuvaa (Tove Janssonin tuotannot, 2018–2021, Koneen Säätiö, PI Jussi Ojajärvi) sekä pakkomuuton ja diasporan kokemusten muistamista evakkokirjallisuudessa (Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit, Suomen Akatemia, PI Seija Jalagin) sekä suomalaisen kirjallisen kulttuurin ylirajaisuutta (Ylirajainen kirjallisuus, 2012-2013, Koneen säätiö, PI Olli Löytty). Hänen väitöskirjansa, ”Sanassa maahanmuuttaja on vähän kitkerä jälkimaku”: kirjallisen elämän ylirajaistuminen 2000-luvun alun Suomessa (2016), käsitteli maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden teoksia ja kirjallisen kulttuurin ylirajaistumista 2000-luvun Suomessa.

Määttä on opettanut kirjallisuutta perus-, aine- ja syventävien opintojen tasolla, sukupuolentutkimusta perus- ja aineopintojen tasolla sekä ohjannut kirjallisuuden kandi-, maisteri- ja väitöstutkielmia. Hänellä on kansainvälistä opetuskokemusta Oulun yliopistosta, Babeș-Bolyai-yliopistosta (Cluj-Napoca, Romania) sekä Opetushallituksen suomalaisen nykykirjallisuuden kesäkurssin johtajana ja vastuuopettajana toimimisesta Jyväskylän yliopistossa.

Lisäksi Määttä on toiminut tiedeyhteisössä muun muassa Kirjallisuudentutkijain Seuran puheenjohtajana (2017–2020). Vuodesta 2025 alkaen hän toimii Botnia-kirjallisuuspalkinnon lautakunnan puheenjohtajana.

(Valokuva: Harri Tarvainen)