Arktisella alueella on moni asia muutoksessa

Arktisen alueen laadukkaalle tutkimukselle on paljon tarvetta, koska alueen tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä. Ilmastonmuutos etenee arktisella alueella muita alueita nopeammin. Mitkä ovat sen pitkäaikaiset vaikutukset? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on sulkenut Venäjän ovet tutkimusyhteistyöltä. Venäjä on suuri toimija arktisella alueella, mutta millä edellytyksillä sen kanssa voidaan harjoittaa yhteistyötä?

- Ilmastonmuutos näkyy jo nykyisin arktisen alueen arjessa. Useat eteläisemmät eläimet ja kasvit siirtyvät pohjoisemmaksi ja muuttavat arktisen alueen biodiversiteettiä. Tulevaisuuden mallintaminen tieteellisten tutkimusten pohjalta olisi nyt tärkeää. Siten saisimme tietoa lämpenemisen vaikutuksista ympäristöön, elinkeinoihin ja väestöön. Toisaalta tarvitsemme myös tietoa muutosten vaikutuksista yhteisö-, kunta- ja aluetasoilla, listaa kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala ympäristöministeriöstä. Hän on Arctic Interactions -ohjelman yhteiskunnallisen neuvoantajaryhmän jäsen.

Arktinen yhteistyö on tullut Haapalalle tutuksi, kun hän on työnsä puolesta osallistunut Barentsin euroarktisen neuvoston ja Arktisen neuvoston toimintaan.

Venäjä on sotatoimiensa vuoksi siirretty sivuun kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Haapalan mukaan tämä ei kuitenkaan voi olla syy sille, että tutkimustyö arktisella alueella lopetettaisiin tai että sitä vähennettäisiin muiden maiden välillä. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan Venäjä jatkaa sotatoimiaan. Ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän varautumisen kanssa ei voida kuitenkaan aikailla.

- Etelä-Suomessa tapahtuneet muutokset ilmastossa ja luonnossa siirtyvät pohjoisemmaksi. Näiden muutosten tutkimus tuo tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan myös pohjoisessa. Ilmasto lämpenee, jolloin talvet ovat lyhyempiä ja vähälumisempia. Alun perin oululaisena en olisi itse koskaan uskonut, että joutuisin aivan oikeasti pohtimaan, onko seuraava joulu Oulussa valkoinen. Etelässä lumettomiin jouluihin alkaa jo tottua, vaikka ei se kivalta tunnu, konkretisoi Haapala muutosta.

Arktiselle alueelle ei ole yhtä rajausta tai määritelmää. Aika usein arktisen alueen rajana pidetään pohjoista napapiiriä. Se toisaalta rajaa muun muassa Islannin ja suuren osan Alaskasta alueen ulkopuolelle.

- Arktista aluetta mystifioidaan kansainvälisessä keskustelussa liikaa. Alue on hyvin kiehtova sekä luontonsa että olosuhteidensa vuoksi. Sielläkin asuu aivan tavallisia ihmisiä, jotka elävät normaalia elämää. Eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet kylmyyteen ja karuuteen. Karuus ei arktisella alueella tarkoita kuitenkaan rumuutta, muistuttaa Haapala.

Haapalan mielestä eräs arktisen tutkimuksen keskeisen tavoitteen pitäisi olla tiedon tuottaminen niin päätöksentekijöille kuin kansalaisille sellaisessa muodossa, että he sen ymmärtävät. Asiantuntija- ja tutkimusryhmät tuottavat paljon tieteellistä aineistoa, mutta päättäjien aika on rajallista.

- Yhteenvetoja ja helposti sisäistettäviä tiivistelmiä arktisesta ilmastonmuutoksesta, luonnon tilasta ja saastumisesta – niille on tarvetta. Kukaan ei ehdi kahlata kaikkia tutkimustuloksia ja isoja tutkimusraportteja läpi kokonaisuudessaan. Yhteenvetoihin ja päätöksen tekijöille suunnattuihin suosituksiin (Summary for Policy Makers) kannattaa tutkimusten julkaisussa panostaa, toteaa Haapala. Samalla hän tunnustautuu itsekin näiden yhteenvetojen suurkuluttajaksi.

Haapalasta on ollut hyvin inspiroivaa päästä mukaan ARCI-ohjelman yhteiskunnalliseen neuvonantajaryhmään ja käymään keskusteluja useiden eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa.

- Saan itselleni paljon uutta tietoa, mahdollisuuden keskustella asiantuntijoiden kanssa ja pääsen samalla jakamaan omia tietojani muille. ARCIn tuottamien ja koordinoimien tutkimuksien avulla löydämme ratkaisuja tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmiin, muistuttaa Haapala lopuksi.

Kuvat: Henna Haapala, Kerstin Wieber-Bucholz Pixabaystä & Jouko Inkeröinen