10 ajankohtaista tieteen huippunaista – Oulun yliopiston tutkijat tekevät työtä paremman huomisen puolesta

Kokosimme 8.3. vietettävän naistenpäivän kunniaksi tähän artikkeliin Oulun yliopistossa työskenteleviä johtajia, tutkijoita ja professoreita, alansa huippunaisia. Nämä naiset ovat uranuurtajia, mutta lisäksi he työskentelevät aloilla, jotka perinteisesti on mielletty miehisiksi. Siten nämä naiset myös uudistavat kuvaa aloiltaan.

Ennen kaikkea nämä henkilöt ovat ajankohtaisia esimerkkejä Oulun yliopistossa työskentelevistä huippuosaajista, jotka tekevät töitä hyvän yhteisen huomisen vuoksi.

Thora Herrmann

Professori Thora Herrmann työskentelee Oulun yliopiston Biodiverse Anthropocenes -profiiliohjelmassa yhdistäen työssään tiedettä ja taidetta. Tutkimusalaansa kulttuurimaantieteeseen hän vihkiytyi jo lapsena ja sanoo tiedostaneensa luonnon kauneuden ja haavoittuvuuden ja halunneensa tehdä töitä luonnon hyväksi.

Thora Herrmann on tutkinut yli kahdenkymmenen vuoden ajan ympäristönmuutoksen vaikutuksia eläin- ja kasvilajeihin sekä alkuperäiskansojen elintapoihin, kulttuureihin ja perinteisiin arktisilla alueilla. Uhanalaisten lajien suojelussa tutkijan työtä viitoittavat maantieteelliset, ekologiset ja sosiokulttuuriset ulottuvuudet.

Pauliina Rautio

Professori Pauliina Rautio kuvaa itseään elonkirjon professoriksi. Kotonaan hän hoitaa loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja ja töissä johtaa monitieteistä tutkimusryhmää AniMatea, jossa on hänen lisäkseen muun muassa kasvatustieteen, sosiologian, antropologian ja biologian tutkijoita. Ryhmä tutkii sitä, miten ihmisiksi kasvetaan ja arkielämä jaetaan muiden eläinten kanssa, yhdistäen ekologista kansalaistiedettä monilajiseen kasvatukseen, kulttuuriseen ihmis-eläintutkimukseen ja taiteeseen kuten sci-fi kirjallisuuteen tai tanssiin. AniMaten vastuullisena johtajana hän johtaa useita suuria tutkimushankkeita monilajisesta arjesta. Näitä ovat muun muassa proof-of-concept-hanke ELOTILA, tutkimushanke More than just human homes – HOMINGS, konsortiohanke (Un)learning with other species ja Fellow Feelings.

Marja Matinmikko-Blue

Tutkimusjohtaja Marja Matinmikko-Blue työskentelee Oulun yliopiston monitieteisen tutkimuksen keskuksessa Infotech Oulussa ja lisäksi sääntelyn sekä regulaation johtajana 6G Lippulaiva-tutkimuksessa. Hän on myös radiotaajuuksien hallinnan dosentti Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikössä tietoliikennetekniikan alalla. Marja Matinmikko-Blue tekee tieteiden välistä tutkimusta tulevaisuuden matkaviestintäjärjestelmistä yhdistämällä liiketoiminnan, tekniikan ja sääntelyn näkökulmia läheisessä yhteistyössä tutkimusmaailman, teollisuuden ja sääntelyviranomaisten kanssa. Hän edistää kestävää kehitystä laaja-alaisesti tieto- ja viestintätekniikoiden alalla. Hän on julkaissut yli 170 tieteellistä artikkelia ja muun muassa osallistunut taajuusregulointiin Euroopassa (CEPT) ja kansainvälisellä tasolla (ITU.

Mariella Särestöniemi

Dosentti Mariella Särestöniemi työskentelee Oulun yliopistossa 6GESS-tutkimusohjelmassa. Hän tekee monitieteellistä tutkimusta kehittäen uusia innovaatioita ja menetelmiä terveysteknologiaan. Särestöniemen tutkimus keskittyy langattomien diagnoosi- ja seurantaratkaisujen kehittämiseen, ja hän on esimerkki siitä, miten naiset johtavat terveydenhuollon teknologian kehitystä. Hän tutkii radiosignaalien etenemistä kehossa ja kehittää itsediagnoosivälineitä, kuten rintasyöpää seulovaa liiviä. Särestöniemi väitteli vuonna 2020 tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta aiheesta ”Ultralaajakaistasignaalin eteneminen ja radiokanavan ominaisuudet langattomien sisäisten kehoverkkojen sovelluksissa” sekä vuonna 2024 lääketieteen tiedekunnasta aiheesta "Ihmiskehon kaksoset realistiseen mallintamiseen mikroaaltotekniikan lääketieteellistä käyttöä varten". Särestöniemi on saanut Suomen telelääketieteen ja e-Health seuran palkinnon työstään digitaalisen terveydenhuollon edistämisessä.

Riikka Isoaho-Nousiainen

Tutkijatohtori Riikka Isoaho-Nousiainen on mukana tutkimustyöryhmässä, joka tutkii huoltovarmuuden historiaa. Huoltovarmuus ja ihmisten sujuvan arjen turvaaminen ovat olleet keskeisiä asioita Suomen historiassa. Viimeaikaisten maailmanpoliittisten tapahtumien seurauksena kysymys poikkeusoloihin varautumisesta on noussut entistäkin tärkeämmäksi ja tutkimus entistäkin ajankohtaisemmaksi.

Tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa uutta tietoa suomalaisesta huoltovarmuudesta ja sen historiasta. Yleisesti tutkijana Riikka Isoaho-Nousiainen on kiinnostunut varhaismodernin ja modernin ajan historiasta erityisesti nais- ja sukupuolihistorian näkökulmasta. Parhaillaan hänellä on työn alla Naisten Oulu -historiateos.

Saija Luukkanen

Oulun kaivannaisalan yksikön johtaja (Mining School), professori Saija Luukkanen työryhmineen luo tietoa siitä, miten kaivosala voi toimia entistä vastuullisemmin. Hän on työskennellyt rikastustekniikan professorina Oulun yliopiston kaivannaisalan yksikössä vuodesta 2015. Nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi konsulttiyhtiö Pöyrystä, jossa hän työskenteli Kaivos- ja metalliteollisuuden liiketoimintayksikössä liiketoiminnan kehitysjohtajana sekä Perussa että Suomessa. Uransa aikana Saija Luukkanen on työskennellyt myös Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK Mintec) vaahdotus- ja erotusryhmän ryhmänvetäjänä sekä Lafargella Ranskassa projektinjohtajana. Hänen taustansa on fysikaalisessa kemiassa ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 2000.

Ulla Lassi

Professori ja tutkimusyksikön johtaja Ulla Lassin tutkimusalueisiin kuuluu muun muassa materiaalikemia teollisissa sovelluksissa, eli esimerkiksi vety, akkukemikaalit, akkumateriaalien kehitys ja katalyyttiset materiaalit – se, mikä juuri nyt on myös kansantalouden ja elinkeinoelämän investointien polttopisteessä. Ulla Lassi on ohjannut uransa aikana kymmeniä väitöksiä ja julkaissut yli 200 tieteellistä julkaisua. Tutkimustyönsä lisäksi hän on aktiivinen useissa tieteellisissä ja koulutusseuroissa ja työryhmissä ja hänellä on useita alansa arvostettuja luottamustehtäviä.

Anita Aikio

Avaruustutkimuksen professori Anita Aikio avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksiköstä tekee työtä tieteenalalla, jossa maa ja taivas näkyvät. Avaruusfysiikka on tieteenala, jossa tutkitaan aurinkoa, aurinkotuulta, heliosfääriä, aurinkokunnan planeettojen magnetosfäärejä ja yläilmakehiä, sekä näiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tähtitieteen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää koko maailmankaikkeutta kokonaisuutena, sekä tutkia maailmankaikkeudessa havaittuja kohteita, kuten planeettoja, tähtiä ja galakseja. Ajankohtaisena tutkimuskohteena Anita Aikiolla ovat muun muassa revontulet ja niiden vaikutus maahan.

Anna-Maria Pirttilä

Professori Anna-Maria Pirttilä etsii työryhmineen vastauksia ajankohtaisiin ympäristönsuojelun ja lääketieteen kysymyksiin. Anna-Maria Pirttilä on kiinnostunut symbioottisista vuorovaikutuksista, ja hän tutkii tutkimusryhmänsä kanssa muun muassa mikrobien vaikutusta kasvin kehitykseen sekä mikrobiyhteisöjä erilaisissa ympäristöissä. Sammaleetkaan eivät ole vieraita.

Anna-Maria Pirttilä on toiminut Suomen Akatemian tutkijana ja ollut vuonna 2016 ehdolla vuoden tieteentekijäksi sekä vuonna 2019 Naisten Innovaatiopalkinnon saajaksi. Tutkimustuloksista on raportoitu useissa uutisartikkeleissa ja -lähetyksissä sekä esimerkiksi arvostetuissa kansainvälisissä Nature Biotechnology ja Nature Chemical Biology-lehdissä.

Eija Tanskanen

Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja ja avaruusfysiikan professori Eija Tanskanen johtaa turvallisuusteemoja tutkivaa SafeEarth-tutkimusohjelmaa. Viime vuosina hän on käyttänyt aikaansa muun muassa auringon toiminnan ja sen magneettisten myrskyjen vaikutusten ymmärtämiseen. Magneettiset häiriöt vaikuttavat muun muassa navigointiin, kommunikaatioon ja sähkönjakeluun sekä niihin liittyviin yhteiskunnan toimintoihin. Näitä toimintoja Eija Tanskanen haluaa ymmärtää vieläkin paremmin. Eija Tanskanen on toiminut urallaan erilaisissa tutkimus-, opetus- ja johtotehtävissä sekä kotimaassa että ulkomailla. NASAn Goddard-avaruustutkimuskeskuksessa hän pääsi läheltä seuraamaan kansainvälisten avaruushankkeiden johtamista ja osallistui uusien hankkeiden ideointiin. Bergenin yliopistossa Tanskasen tehtäviin kuului geomagneettisten häiriöiden ja niiden vaikutusten tutkimus sekä uusien analyysi- ja mittausmenetelmien kehitystyö.