Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn
Aistiyliherkillä kynnys havaita ärsykkeitä voi olla tavanomaista matalampi tai kyky tottua toistuviin ärsykkeisiin heikentynyt. Aistiyliherkät saattavat ryhtyä välttelemään kuormittavia tilanteita tai he voivat tuntea herkästi ahdistusta. Lasten ärtyisyyden ja raivokohtausten taustalla voi piillä liiallinen aistikuormitus.
Päiväkoti-, koulu- ja työpäivistä voi muodostua erityisen kuormittavia silloin, kun lapsi tai aikuinen reagoi yliherkästi yhden tai useamman aistikanavan kautta tuleviin ärsykkeisiin.
”Aistiyliherkkä joutuu pinnistelemään paljon, jotta voisi keskittyä, sillä keskittyminen menee herkästi häiritseviin ärsykkeisiin, kun niihin ei totu samalla tavalla kuin useimmat ihmiset. Tuntemus ei mene ohi, vaan esimerkiksi iholla hankaavalta tuntuva vaate tuntuu hankaavalta koko päivän”, SenSo-aistitutkimuksen vetäjä, yliopistonlehtori Katja Jussila Oulun yliopistosta kertoo.
Ruokailu, pukeutuminen ja peseytyminen voivat olla haastavia tilanteita aistiyliherkälle. Ruokien erilaiset struktuurit voivat olla jopa niin vastenmielisiä, että aiheuttavat yökkäysreaktion. Astioiden kilinä, ihmisten liikehdintä ja puheen sorina kuormittavat kuuloaistia, kirkas valaistus näköaistia.
Yllättävät kosketukset ja hipaisut lapsiryhmien pukeutumistilanteissa voivat kuormittaa, eikä sukkien ja alusvaatteiden pukeminen tunnu hyvältä. Aistiyliherkkä ei välttämättä totu kerrospukeutumiseen koko talven aikana. Suihkussa vesipisarat pistelevät iholla, ja märkä iho ja hiukset tuntuvat hankalilta. Hampaiden harjaus, käsien ja kasvojen pesu sekä kynsien leikkaaminen voivat olla epämiellyttäviä tuntoyliherkälle.
SenSo-aistitutkimushankkeessa pyritään selvittämään, miten aistisäätelyvaikeudet liittyvät kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen oirehdintaan.
Tutkimuksessa selvitetään, miten oppimis- tai työskentely-ympäristön koettu kuormittavuus vaikuttaa oirehdintaan ja aistisäätelyvaikeuksiin. Työskentely avoimissa tiloissa ja oppimisympäristöissä kuormittaa erityisesti kuuloaistia ja näköaistia. Aistiyliherkän kuormituksen säätelyssä olennaista onkin fyysisen ympäristön muokkaaminen.
Aistiyliherkkyyksien olemassaolo on tärkeää tiedostaa ja tunnistaa. “Tietoisuuden lisääminen aistisäätelyvaikeuksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapset ja aikuiset saavat tarvitsemaansa tukea”, Katja Jussila kertoo.
”Tehokkain apu ylikuormitukseen on ennaltaehkäisy eli päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla pitäisi huomioida aistiesteettömyys. Se tarkoittaa valaistuksen, tuoksujen, akustiikan ja tilojen rajaamista aistiyliherkkiä huomioivalla tavalla”, hän sanoo.
Myös ruudulta tulevat nopeatempoiset ärsykkeet aiheuttavat aistikuormitusta. ”Pyrimme selvittämään, miten ruutuaika ja liikunnan määrä liittyvät aistisäätelyvaikeuksiin. Voi olla, että aistisäätelyvaikeuksia ei ole aikaisempaa enempää, mutta nykyinen ympäristö ja elämäntapa tuovat ne enemmän esille”, väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski kertoo.
Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena. Aikuinen voi osallistua täyttämällä kyselyn itseään tai 5–12-vuotiasta lastaan koskien. Kyselyyn pääsee linkistä https://redcap.oulu.fi/surveys/?s=F9FLTCYCN8TCNKNC
Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan henkilöt, joilla on kohonnut riski kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen haavoittuvuuteen. Tämä mahdollistaa varhaisen tuen ja kuntoutuksen järjestämisen sekä esteettömyyden huomioimisen arjen toimintaympäristössä ja käytänteissä.
Aihetta tutkitaan Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmässä. Tutkimusta rahoittaa Oulun yliopiston tutkijakoulu ja Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.