Aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointi ja hoito nopeammaksi
Projektipäällikkö Kirsi Rasmus kertoo, että StrokeData koostuu useasta osatutkimuksesta, jotka kartoittavat potilaiden ja ammattilaisten tarpeita sekä lääketieteelliseen käyttöön jo hyväksyttyjen teknologisten laitteiden ja sensoreiden mahdollisuuksia. Hanke alkoi vuonna 2020.
”Tutkittavien potilaiden haku alkaa tulevan kesän tai alkusyksyn aikana. Potilaita ja verrokkiryhmiä rekrytoidaan Oulun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista, sähköpostikutsujen ja lehtimainosten avulla.”
Joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana
Aivoverenkiertohäiriön tapahduttua mahdollisimman nopea diagnostiikka ja hoitoon pääsy voivat estää potilaan kuoleman tai vaikean vammautumisen. Esimerkiksi liuotushoitoa tarvitsevan on saatava hoitoa neljässä tunnissa oireiden ilmaantumisesta. Potilaan saapuessa sairaalaan lääkäri tarvitsee hoitopäätöksiä varten tiedot potilaan taustasta, lääkityksestä, riskitekijöistä ja aikaisemmista sairauksista. Sujuva tiedonkulku parantaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
Onnistuessaan hanke ratkoo osaltaan kansanterveyden ja -talouden kannalta merkittävää ongelmaa. Joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana ja näistä potilaista puolet saa pysyvän haitan. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy, niihin menehtyy noin 4 500 henkilöä vuosittain.
Aivoverenkiertohäiriöistä yleisin on aivoinfarkti, joka syntyy, kun verihyytymä tukkii aivovaltimon. Tällöin verenkierto estyy tällä aivoalueella.
5,7 miljoonan euron projektissa mukana sairaaloita ja yrityksiä
Business Finlandilta 5,7 miljoonan euron rahoituksen saaneessa StrokeData-hankkeessa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi VTT, Bittium, Innokas Medical, Oulun yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto, Everon, Vetrea, Predicell, Haltian, Optomed, Kansallinen neurokeskus ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Oulun yliopistosta mukana ovat kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutti ja lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö.
Hankkeen tavoitteena on luoda myös liiketoimintamalleja, joilla tunnistamisen ratkaisuja voidaan myydä muihinkin maihin. Tutkimusprojektin johtaja Julius Gomes sanoo, että kansainvälisiä yhteyksiä luodaan, ja hanke on yhteistyösuhteessa Norjassa ja Singaporessa toimivien yritysten kanssa.
Kuva: Toiminnallinen lähi-infrapuna spektroskopia (NIRS) on optinen mittaustekniikka, jolla mitataan aivokuoren aivoverenkiertoa. NIRS:ia ja muita erilaista mittausteknologioita ja niiden dataa yhdistämällä pyritään löytämään entistä tehokkaampia menetelmiä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointiin. (kuva: Juha Sarkkinen)