Älykkään maaseudun tulevaisuutta vahvistetaan SMART ERA Horisontti Eurooppa -hankkeen avulla
Pohjois-Pohjanmaa on yksi hankkeen pilottialueista. Itämeri-instituutti on kolmas hankekumppani Suomesta ja kansainväliset hankekumppanit ovat Itävallasta, Belgiasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, Bulgariasta, Puolasta, Sloveniasta, Espanjasta, Sveitsistä ja Itävallasta. Hanketta koordinoi Fondazione Bruno Kesslerin (FBK) Italiasta.
SMART ERA käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu jatkuen vuoden 2027 loppuun asti. Aloituskokous pidettiin Trentossa Pohjois-Italiassa Fondazione Bruno Kesslerin tiloissa 17.-18. tammikuuta 2024. Alkuvaiheessa kehitetään dataa ja menetelmiä sekä määritetään pilotit. Pilotit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysrajapinnassa. Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 6,59 M€, josta Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuu yli 570 000 €.
SMART ERA -hankkeella vähennetään maaseutualueiden haavoittuvuutta ja edistetään sopeutumiskykyä suunnittelemalla, kehittämällä ja toteuttamalla yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa erilaisia digitaalisia ja ei-digitaalisia ratkaisuja. Hankkeen kautta voidaan ottaa merkittävä askel kohti ympäristöystävällisempien, tiiviimpien, kestävämpien ja innovatiivisempien kasvumallien rakentamista Euroopan maaseudulle.
Hankkeessa yhdistetään teknologiset ratkaisut ja sosiaaliset innovaatiot, jotta voidaan tarjota strateginen vastaus väestökadon asettamiin haasteisiin. Tavoitteena on kääntää muuttovirrat laskuun ja käynnistää kestävä kasvu. Hankkeen onnistumiselle on keskeistä kaikkien kumppaneiden tiiviin yhteistyön onnistuminen seuraavien neljän vuoden aikana.
“Hankkeen koordinaattorin Fondazione Bruno Kesslerin kyky johtaa kymmenestä eri maasta osallistuvan 25 organisaation hanketta on ollut hakemusvaiheesta alkaen vahva. Tutkimuksen ja kehittämisen ja pilotointien sekä yritysrajapinnan yhteistyö yhteisten tavoitteiden eteen työskenteleväksi yksiköksi on rakennettu tiiviin vuorovaikutuksen ja yhteisen vastuuttamisen kautta. Samalla tärkeää on, että opitaan ymmärtämään esimerkiksi muiden pilottialueiden haasteita, tarpeita ja yhteisöä, joihin hankkeessa etsitään ratkaisuja tuottamalla toimintamallien ja teknologioiden pilotointeja”, sanoo tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Kerttu Saalasti Instituutista.
“Pieni käytännön esimerkki digitaalisuuden toimivuudesta löytyy jo aloituskokouksesta. Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa olimme valmistelleet esityksen alueemme laajakaistayhteyksistä, joiden tiesimme olevan eurooppalaisesti ja globaalisti katsottuna hyvin kattavia myös maaseudulla. Lähtökohdat digitaalisuuden toimivuudessa ovat hankkeen kohdemaissa selvästi erilaiset, esimerkkinä nopeiden mobiililaajakaistayhteyksien kattavuus ja avoimien langattomien verkkojen saatavuus”, sanoo erikoistutkija Katariina Ala-Rämi Kerttu Saalasti Instituutista.
SMART ERAn hanke kehittää maaseutuyhteisöjen hyvinvointia, häiriöiden sietokykyä ja niiden innovaatiokykyä tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja, jotka voidaan yhdistää älykkäiksi innovaatiokokonaisuuksiksi. Niillä voidaan ratkaista ajankohtaisia sosioekonomisia ja ympäristöhaasteista sekä edistää älykästä ja yhteisöllistä kehitystä. Hankkeen alussa kunkin pilottialueen tarpeet kartoitetaan ja alueen valitsemaan haasteeseen luodaan uusien innovaatioiden tai teknologioiden kanssa käytännön kokeiluja, jossa testataan älykkään ratkaisun toimivuutta paikallisen yhteisön kanssa ja vaihdetaan kokemuksia muiden pilottialueiden kesken.
”Älykkyyden” ymmärtäminen ja kehittäminen pohjautuu älykkäitä kaupunkeja koskeviin politiikkoihin, teknologioihin ja kirjallisuuteen. Hankkeessa tuodaan esiin maaseutualueita koskevia näkökohtia täydentämään älykkäiden kaupunkien kehittämistä. SMART ERA lähestyy teemaa kuuden maaseudun älykkyyden ulottuvuuden kautta: 1) maaseudun liikkuvuus, mukaan lukien integroidut liikennemuodot, 2) maaseudun hallinto, mukaan lukien palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä mahdollisuudet nopeisiin 4/5G- ja valokuituverkkoihin ja liikkuvaan työskentelyyn, 3) maaseudun talous, mukaan lukien yritysten ja liike-elämän ekosysteemien kehittäminen ja nuorten ja naisjohtoisten yritysten määrän varmistaminen, 4) maaseudun ympäristö, mukaan lukien liikenteen, asumisen ja yritysten kestävyys, 5) maaseudun elinympäristö, mukaan lukien arvioitu terveys ja hyvinvointi, ja 6) maaseudun väestö, mukaan lukien väestönkehitys, muuttoliike ja kausiväestö.
Hanketyön mahdollisimman käytännönläheisen vaikuttavuuteen päästään niin sanottujen Smart Innovation Packages (SIP) avulla. “Älykäs innovaatiopaketti on integroitu joukko ratkaisuja, joilla ratkaistaan tietty haaste. Näillä voidaan edistää muutosta kohdealueilla tarttumalla sekä tunnistettuihin haasteisiin eri aloilla että edistämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä”, kertoo vs. kehittämispäällikkö Saija Tikkanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Lue lisää SMART ERA -hankkeen nettisivuilta.
Lue myös koordinaatorin Fondazione Bruno Kesslerin uutinen hankkeesta.
Kuva: Matti Muhos