Auringon superpurkauksia kerran vuosisadassa
Tutkimuksessa analysoitiin NASA:n Kepler-avaruusteleskoopin vuosina 2009–2013 keräämiä tietoja 56 450 auringon kaltaisesta tähdestä. Tutkijat havaitsivat 2 889 superpurkausta 2 527 tähdellä, mikä tarkoittaa, että yksi tähti tuottaa superpurkauksen noin kerran vuosisadassa.
“Tulokset yllättivät meidät. Auringon kaltaiset tähdet ovat alttiita superpurkauksille paljon useammin kuin aiemmin ajateltiin,” sanoo kansanvälistä tutkimusta johtanut Valeriy Vasilyev Max Planck -instituutista.
"Jos arvio on oikea, odotamme superpurkausta Auringossa noin 100–200 vuoden välein, kun taas äärimmäisiä aurinkomyrskyjä, sellaisina kuin me Maassa ne tunnemme, esiintyy nykytietämyksen mukaan suunnilleen kerran 1500 tai 2000 vuodessa", sanoo Oulun yliopiston professori Ilya Usoskin.
Todisteita superpurkauksista ja äärimmäisistä aurinkomyrskyistä löytyy esimerkiksi vanhoista puunrungoista Lapissa, jäätikkönäytteistä ja arkeologisista löydöistä. Pelkästään niistä tehdyt analyysit saattavat kuitenkin aliarvioida purkausten esiintymistiheyden.
Usoskin painottaa, että aihe vaatii lisätutkimuksia: ”Emme vieläkään tiedä, tuottavatko kaikki superpurkaukset suuria hiukkastapahtumia, jotka jättävät selkeitä todisteita maapallolle. On myös epäselvää, liittyykö superpurkauksiin aina Auringon koronan massapurkauksia, ja mikä on superpurkausten ja äärimmäisten Auringon hiukkasmyrskyjenvälinen suhde."
Superpurkaukset voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia Maahan. Vuoden 1859 Carrington-tapahtuma, yksi viimeisen 200 vuoden voimakkaimmista purkauksista, romahdutti lennätinverkon laajoilla alueilla Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vastaavassa tilanteessa nykyiset satelliitit olisivat vaarassa.
Tutkimus Sun-like stars produce superflares roughly one per century julkaistiin joulukuussa arvostetussa Science-tiedelehdessä.