Avoimet paikkatiedot maatalouden peltolohkoista auttavat kehittämään alueellista kiertotaloustoimintaa
Sivuvirtojen alueelliseen saavutettavuuteen pureuduttiin paikallisesti Iin seudulla Kasvua kierroista uuden sukupolven vihreillä teknologioilla (KASKI) -hankkeessa. Samalla havaittiin, millä tavalla datan tarkkuutta olisi jatkossa tarpeen myös parantaa.
Tehokkuutta maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen
KASKI-hankkeen aikana on aloitettu Sääskenharjun kiertotalousalueen kehittäminen Iin kunnassa ja sen lähiseudulla. Tavoitteena Sääskenharjun toiminnassa on kiertotalouteen pohjautuva materiaalivirtojen hyödyntäminen raaka-aineena. Muun muassa hiilipäästöjen vähentäminen, ravinteiden kierrätys sekä vihreän siirtymän vaikutukset materiaalivirtoihin ja energiamuotoihin lisäävät jatkuvasti kiertotalouden tarvetta ja toimintamahdollisuuksia.
Kiertotalous on myös osa maataloutta. Samalla maatalousjärjestelmät eivät tuota pelkästään ruokaa, vaan tuotantojärjestelmiin pystytään liittämään myös muiden materiaalien ja energian tuotantoa. Tehokkaampi maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen kytkeytyy tähän. Esimerkiksi maatilojen toimintaan integroitu, sivuvirtabiomassoihin pohjautuva biokaasutuotanto on tällä hetkellä polttava puheenaihe ja investointien kohde Suomessa. Näin maatalouden roolin odotetaankin korostuvan yhteiskunnan kestävyysratkaisuissa – kiertotalouteen pohjautuen.
Saavutettavat sivuvirrat – tarpeeksi paljon ja riittävän lyhyiden kuljetusmatkojen päässä
KASKI-hankkeessa testattiin, miten hyvin peltolohkojen paikkatietoaineistot soveltuvat sivuvirtojen saavutettavuuden tarkasteluun. Nämä Ruokaviraston hallinnoimat peltolohkodatat on EU:n INSPIRE-direktiivin pohjalta julkistettu vuoden 2020 aineistosta alkaen avoimena datana. INSPIRE-direktiivin tavoitteena on yhtenäinen Euroopan laajuinen avoin paikkatietoinfrastruktuuri muun muassa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
Paikkatieto sisältää sijaintitiedon ja ominaisuustietoja. Peltolohkoaineistot sisältävät muun muassa ominaisuustiedon kasvulohkojen pinta-alasta ja viljelykasvista. Näiden ominaisuustietojen perusteella voidaan selvittää joko tarkkaa sivuvirtamäärää tai arvioida tuotantomäärään tai -alaan perustuvaa sivuvirran määrää. Paikkatiedon avulla voidaan siis tarkastella sivuvirtojen alueellista jakautumista.
Kun sivuvirtoja kuvaava paikkatieto kytketään liikenneverkon paikkatietomalliin, voidaan analysoida materiaalien tieverkostoperusteista, tarkan mittakaavan saavutettavuutta. Voidaan siis selvittää, löytyykö maatalouden ja maaseudun sivuvirroista kiertotalouskäyttöön tarvittavia määriä riittävän lyhyiden kuljetusmatkojen päästä.
Peltolohkotietojen pohjalta KASKI-hankkeessa tarkasteluun valittiin viljojen olki, perunan alkutuotannosta syntyvä sivuvirta, maatalousmuovi ja viherbiomassa maatalouden ympäristönhoidollisilta aloilta. Pinta-alaan pohjautuvat arviot sivuvirtamäärille perustuvat aikaisempiin Suomessa toteutettuihin selvityksiin ja tutkimuskirjallisuuteen.
Hyödyntämättömien sivuvirtojen määrän arviointiin tarvitaan tarkempaa tilastointia
KASKI-hankkeen tarkastelujen perusteella avoimet peltolohkotiedot soveltuvat hyvin tarkan mittakaavaan alueperusteiseen tarkasteluun ja tunnuslukujen tuottamiseen maatalouden sivuvirtojen muodostumisesta. Hankkeen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että tarkastelun lähtöaineistona olevia tunnuslukuja sivuvirtamääristä on tarpeellista tarkentaa – esimerkiksi tarkentamalla kertoimia tilakohtaisen tai alueellisen tilastoinnin perusteella.
Menetelmällisesti paikkatietoaineistoihin pohjautuvat mallinnukset tarjoavat kuitenkin hyödyllisen työkalun kiertotaloutta tukevaan selvitystyöhön. KASKI-hankkeessa pyrkimyksenä oli myös kehittää sellaista kiertotalousympäristöä, jonka toimintamalli on monistettavissa eri puolille Suomea. Peltolohkojen paikkatietoaineisto on koko Suomen kattava aineisto ja tarjoaa siten pohjan tarkastella sivuvirtoja eri kohteissa ja alueellisilla laajuuksilla. Lisäksi tarkastelut ovat toistettavissa niissä maissa, jossa avoimet peltolohkotiedot ovat INSPIRE-direktiivin pohjalta saatavilla (kuten Ranska, Alankomaat, Espanja ja Viro). Näille aluille on tarjolla myös hyvin tarkka avoimesti saatavilla oleva tieverkon paikkatietomalli (Open Street Map), jonka avulla saavutettavuuslaskelmat voidaan toteuttaa. Jatkossa sivuvirtojen alueellisia määriä ja saavutettavuutta on mahdollista arvioida myös muiden, tässä hankkeessa käsittelemättömien maatalouden maankäytön muotojen ja tuotantokasvien vastaavilla tarkasteluilla.
KASKI-hanke on toteutettu 1.6.2021–31.10.2023. Hankkeen toteuttajina ovat Iin Micropolis Oy, Iilaakso Oy sekä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä ja Oulun yliopiston Kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksikkö. Rahoittajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Sivuvirtatarkastelut on toteutettu Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmässä.
Raportti:
Katri Ollila & Ossi Kotavaara (2023). Avoimista peltolohkotiedoista avauksia maaseudun sivuvirtojen hyödyntämiseen. KASKI – Kasvua kierroista uuden sukupolven vihreillä teknologioilla -hankkeen osaraportti. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 3/2023.
Lue lisää Ruokaviraston sivuilta.
Kuva: Frans Leivo / Unsplash