Ensimmäiset Euclidin kuvat tähtitaivaasta saatu

Koskaan aikaisemmin ei mikään kaukoputki ole pystynyt ottamaan yhtä teräviä kuvia yhtä suuresta taivaanalasta. Euclidin erityisyys on sen kyvyssä ottaa kerralla hyvin tarkka kuva niin näkyvän kuin infrapunavalon alueelta hyvin laajasta taivaan alueesta.

– Kuvat antavat esimakua Euclidin mahtavista mahdollisuuksista lähiuniversumin tutkimiseen. Jo näistä kuvista löytyy valtava määrä ennen havaitsemattomia himmeitä galakseja, joita tällä hetkellä kartoitamme, yliopistonlehtori Aku Venhola Oulun yliopistosta sanoo.

– Nämä kuvat tuovat oikein hyvin esille Euclidin kyvyt. Teleskooppi siis toimii ja on valmis luomaan maailmankaikkeudesta aikaisempia laajemman ja tarkemman kolmiulotteisen kartan, professori Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta kertoo.

Tänään julkaistavat kuvat esittelevät tätä kykyä: niissä näkyy kirkkaita tähtiä ja himmeitä sekä kaukaisia galakseja ja laajat galaksi- ja tähtijoukot näkyvät kokonaisuudessaan.

Kartta selvittämään pimeän aineen vaikutusta

Euclid kartoittaa seuraavan kuuden vuoden aikana kolmanneksen taivaasta. Teleskoopin päätehtävä on selvittää, miten pimeä aine ja pimeä energia ovat muokanneet universumin sellaiseksi kuin se nyt on.

Maailmankaikkeudesta 95 % vaikuttaa koostuvan ”pimeistä komponenteista”. Vielä ihmiskunta ei ymmärrä, mitä ”pimeät komponentit” ovat, koska niitä ei voi nähdä suoraan. Pimeän aineen läsnäolo ilmenee vain hienovaraisina muutoksina siinä, miten näkyvät kohteet liikkuvat ja miltä ne näyttävät Maasta katsottuna.

Selvittääkseen pimeän aineen vaikutuksen näkyvään universumiin Euclid kartoittaa seuraavien kuuden vuoden aikana miljardien galaksien muodot, etäisyydet ja liikkeet.

Ensimmäiset kuukaudet onnellisesti ohi

Euclid laukaistiin avaruuteen 1. heinäkuuta 2023. Ensimmäisten kuukausien aikana Euclidin havaintoinstrumentteja on testattu, säädetty ja kalibroitu. Ensimmäiset julkaistut kuvat on otettu tässä yhteydessä.

Kuvia on viisi, ne ovat nähtävissä kokonaisuudessaan ja ohjeineen ESAn verkkosivuilla >

1. Perseuksen galaksijoukko. Kuvassa näkyy tuhat galaksijoukon galaksia ja taustalla yli 100 000 kaukaisempaa galaksia. Galaksijoukosta ei ole aikaisemmin otettu näin laajaa ja erotuskykyistä kuvaa. Monet näistä galakseista havaittiin nyt ensimmäisen kerran.
2. Spiraaligalaksi IC 342. Tämä galaksi sijaitsee Linnunradan takana ja siksi sitä on vaikea havaita näkyvän valon alueella, joten Euclidin infrapunakaista paljasti galaksista paljon enemmän. Galaksi on melko lähellä ja se peittää taivaasta täydenkuun kokoisen alueen.
3. Epäsäännöllinen galaksi NGC 6822 paikallisesta galaksiryhmästä.
4. Pallomainen tähtijoukko NGC 6397. Hubble-avaruuskaukoputki on aiemmin ottanut kuvia osasta tätä tähtijoukkoa, mutta koko tähtijoukko mahtuu yhteen Euclidin kuvaan.
5. Hevosenpääsumu Orionin tähtikuviossa.

Yksityiskohta ylemmän kuvan punaisella neliölla rajatusta alueesta. Kuvapari näyttää, kuinka valtavan paljon yksityiskohtia ja informaatiota on Euclidin ottamissa kuvissa. (Kuva: ESA)

– Vaikka nyt saadut kuvat sisältävät nekin jo arvokasta tietoa tähtitieteilijöille, ovat ne tavallaan vielä Euclid-projektin sivutuote, yliopistotutkija Elina Keihänen Helsingin yliopistosta taustoittaa.

Säätöjä vielä viimeistellään, ja varsinainen kuusivuotinen universumin kartoitustyö alkaa vuoden 2024 alussa. Kun kartoitus edistyy, Euclidin havaintoja julkaistaan vuoden välein.

Euclidin havaintoaineisto analysoidaan yhdeksässä Euclid-tiededatakeskuksessa, joista yksi sijaitsee Suomessa. Euclidiin osallistuu yli 300 tutkimuslaitosta ja yli 2000 tutkijaa 21 maasta ja projektin kokonaiskustannus on yli miljardi euroa.

Suomalaiset tutkijat osallistuvat erityisesti simuloidun datan tuottamiseen, maanpäällisten havaintojen yhdistämiseen Euclid-dataan, datan laaduntarkkailumenetelmien kehittämiseen ja maailmankaikkeuden rakennetta kuvaavien tilastollisten suureiden, kuten korrelaatiofunktioiden laskemiseen Euclidin datasta.

Suomesta Euclidiin osallistuvat Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistot, Aalto-yliopisto, sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Lue lisää pimeää energiaa jäljittävän avaruusteleskoopin laukaisusta heinäkuussa 2023