Ergonomian parantaminen lisäsi sekä tuottavuutta että työntekijöiden hyvinvointia teollisuudessa
Teollisuusyritykset etsivät jatkuvasti mahdollisuuksia parantaa toiminnan tehokkuutta vaarantamatta työntekijöiden työhyvinvointia. Ergonomia voi edistää molempia tavoitteita, mutta usein sitä tarkastellaan vain työhyvinvoinnin kannalta. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeää tarkastella myös ergonomian taloudellisia hyötyjä.
– Ergonomiatutkimuksista puuttuvat usein asianmukaiset taloudelliset analyysit, jotka huomioivat mahdolliset kustannussäästöt ja tuottavuuden parannukset työhyvinvointivaikutusten lisäksi, toteaa Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija, työsuojelupäällikkö Teemu Suokko.
Tutkimus tehtiin keskisuuren teollisuusyrityksen MSK Groupin yhden tytäryrityksen kahdella osastolla vuosina 2018–2022. Kokoonpanolinjalla ergonomiaan keskittyvät kehitystoimet vähensivät fyysistä kuormitusta ja haitallisten työasentojen osuutta merkittävästi. Nämä toimenpiteet mahdollistivat korkeamman tuottavuuden tason ja sairauspoissaolojen vähentymisen. Näistä yritykselle muodostui yli 1,1 miljoonan euron taloudellinen tuotto.
Hitsausyksikössä sen sijaan toteutettiin vähemmän kehittämistoimenpiteitä, fyysinen kuormitus ei merkittävästi vähentynyt ja tuotot jäivät noin viidesosaan kokoonpanolinjaan verrattuna. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien sairauspoissaolomäärät kasvoivat ja työn tuottavuus oli alhaisempi.
– Tulokset korostavat jatkuvien kehitystoimien ja tutkittuun tietoon pohjautuvien kehittämisratkaisuiden merkitystä. Ergonomian edistäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin hyötyihin ja parantaa samaan aikaan työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia, tähdentää dosentti Arto Reiman Oulun yliopistosta.
– Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että korkeaa tuottavuutta voidaan ylläpitää ilman haitallisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja työkykyyn, kun työtä kehitetään ergonomisin menetelmin. Toisaalta jos ergonomiaa ei huomioida työn kehittämisessä, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä tuottavuuteen että työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia erilaisissa teollisuusympäristöissä näiden tulosten vahvistamiseksi, tutkijat toteavat.
Tutkimusartikkeli:
Teemu Suokko, Tuula Oksanen, Arto Reiman. Productivity and employee well-being in manufacturing process development – Comparison study of two departments. Applied Ergonomics, Volume 125, 2025. https://doi.org/10.1016/j.apergo.2024.104460
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote