Erikoislääkärien ja -hammaslääkärien tarve kasvaa – haku erikoistumiskoulutukseen 1.-14.9.2023
Oulun yliopisto kouluttaa erikoislääkäreitä lähes 50 lääketieteen alalla. Syksyn haussa paikkoja on tarjolla 42 alalla. Erikoishammaslääkäreitä koulutetaan yhdeksällä alalla. Koulutus kestää alasta riippuen 3–5 vuotta. Sen aikana koulutettavat työskentelevät koulutuslääkärien ja muiden asiantuntijoiden ohjauksessa sekä yliopistosairaala OYS:ssa että Pohjois-Suomen keskussairaaloissa ja jakson terveyskeskuksessa.
”Hakijoiden määrä erikoistumiskoulutukseen on viime vuosina kasvanut. Samoin valmistuneiden määrä kasvaa. Viime keväänä erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä Oulusta valmistui yhteensä 77”, kertoo tyytyväisenä johtava koulutusasiantuntija Marjo Tourula Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Yhtä syytä kiinnostuksen kasvuun on Tourulan mukaan vaikea osoittaa. Erikoistumiskoulutusta on kuitenkin viime vuosina kehitetty suunnitelmallisesti valtakunnallisessa yhteistyössä kaikkien erikoislääkäreitä kouluttavien tahojen kanssa. Kaikille erikoisaloille on muun muassa muotoiltu valtakunnallisesti yhteiset opetussuunnitelmat ja opintohallinnot ovat yhdessä kehittäneet tarvittavia tukitoimia.
”Erikoistumiskoulutusta on viety hyvässä yhteistyössä eteenpäin. Koulutus on nykyisin osaamisperustaista eli sen edetessä seurataan koulutettavan osaamisen vahvistumista. Merkittävässä roolissa ovat koulutuslääkärit, jotka huolehtivat opintojen etenemisestä ja ohjaavat koulutettavia aika yksilöllisesti”, kuvaa professori Marja Vääräsmäki. Hän toimii erikoistumiskoulutuksen vastuuhenkilönä Oulun yliopistossa.
Yksi esimerkki yhteistyön tuloksista on ELSA-tietojärjestelmä, joka on käytössä kaikissa koulutusyksiköissä. Siihen kirjataan koulutuksen suoritusten eteneminen ja sillä seurataan koulutettavan osaamisen edistymistä.
”Valmistuneiden määrän kasvu kertoo mielestäni osin siitä, että Pohjois-Suomessa on hyvä opiskella. Koulutettavat pääsevät työskentelemään yliopistosairaalan lisäksi neljässä keskussairaalassa, Kokkolassa, Kemissä, Kainuussa ja Lapissa Rovaniemellä. Oulu ei ole enää pienin erikoislääkärien kouluttaja”, sanoo Marjo Tourula.
Sekä Tourula että Vääräsmäki odottavat rakenteilla olevan uuden yliopistosairaalan tuovan Oululle lisää vetovoimaa kouluttajana. ”Uutta sairaalaa kuvataan maailman älykkäimmäksi. Siellä tulevat käyttöön viimeisin teknologia, digitaalisuus lisääntyy ja samalla kehitetään hoitokäytäntöjä. Oulussa ollaan sen avulla niin sanotusti ajan tasalla. Olosuhteet tulevat olemaan kouluttautumiselle ainutlaatuiset”, sanoo Vääräsmäki.
Oulusta erikoislääkärit Pohjois-Suomeen
Oulu poikkeaa muista kouluttajista, Helsingistä, Turusta, Tampereesta ja Kuopiosta siinä, että pohjoiseen hakeutuu huomattavan vähän valmiita erikoislääkäreitä eteläisemmästä Suomesta.
”Oulun yliopisto kouluttaa käytännössä lähes kaikki Pohjois-Suomen erikoislääkärit ja erikoishammaslääkärit. Koulutus on siis alueemme kannalta erittäin merkittävää palvelujen saatavuuden takaamiseksi pohjoisessa myös tulevaisuudessa”, jatkaa Marjo Tourula.
Hän toivoo myös kiinnostuksen pohjoiseen luontoon ja elämäntapaan lisäävän hakeutumista erikoistumiseen juuri Oulussa. ”Edullinen asuminen Oulussa ja muilla sairaalapaikkakunnilla on yhdistelmä luontoa ja kaupunkikulttuuria, ja Lappikin on lähellä.”
Erikoistumiskoulutuksen haasteena on jo pidempään ollut, että lukuisista erikoistumisaloista kaikki eivät houkuttele tarpeeksi hakijoita. Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan hakijoita ja erikoistuvia tulisi saada lisää esimerkiksi psykiatrian, sisätautien, anestesiologian, keuhkosairauksien, neurologian, fysiatrian ja yleislääketieteen aloille.
”Hakijamäärien tasoittaminen eri aloille on kaikkien yliopistojen yhteinen tavoite, jota pyritään toteuttamaan muun muassa valtakunnallista valintaprosessia kehittämällä. Lääkärien peruskoulutuksella on oma merkittävä vaikutuksensa aloille hakeutumiseen. Yksittäiseksi tekijäksi, joka vaikuttaa alan valintaan, on todettu tulevat työskentelyolosuhteet: paljon päivystystä sisältävä ala ja työ ei houkuta kaikkia”, kertoo Marja Vääräsmäki.
Erikoislääkärikoulutukseen hakijoilta ei edellytetä työkokemusta, vaan siihen voi hakeutua lääketieteen lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen saatuaan Valviran laillistuksen. Erikoishammaslääkärikoulutukseen edellytetään kahden vuoden työkokemus.
”Pääsyyn suositummille aloille saattaa työkokemuksesta olla hyötyä, koska siitä saa alkupisteitä”, lisää Tourula ja jatkaa: ”Jokainen hakija, erikoistuva ja valmistuva on meille tärkeä.”
Koulutuksen esittely ja haku verkossa
STM:n raportti: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ja koulutustarve vuoteen 2035