FMT-päiville kokoontui laaja joukko 3D-tulostuksesta kiinnostuneita

Tapahtuma toteutettiin FMT-ryhmän, 3DTY-hankkeen, iDiD-hankkeen ja Nivalan Teollisuuskylän yhteistyönä.

”Olen jo usean vuoden ajan ollut mukana yhteistyöprojekteissa FMT:n kanssa, keskittyen erityisesti teollisuusrobotiikan ja laserhitsauksen alueille. Oli ilo jälleen kohdata vanhoja kollegoita sekä luoda uusia kontakteja 3D-tulostuksen asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö ei rajoittunut pelkästään koulutussektorin sisälle, vaan ulottui myös koulujen ja yritysmaailman välille”, kertoo Tero Haapakoski, joka työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulun 3DTY-projektissa.

iDiD-hankkeen projektipäällikkö Mikko Hietala puolestaan oli ilahtunut siitä, miten laajalle yleisölle saatiin esiteltyä hankkeen tuloksia.

”Osallistujia tuli mukaan laajasti ympäri ympäri Suomen. Varsinkin yhteisöllisyys oli erityisen mukavaa, syntyi hyviä keskusteluja. Nähtiin myös, että FAME-ekosysteemi toimii hyvin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön pohjana”, FMT:n kehityspäällikkö Kari Mäntyjärvi kertoi.

Mäntyjärvi oli tyytyväinen myös siihen, että esille tuotiin paitsi sitä, mitä jo osataan, myös sitä missä on haasteita ja missä pitää kehittyä.

”FMT-päivillä oli todella paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja. Ne näyttivät sen, että Suomessa tehdään kansainvälisesti merkittävää ja uutuusarvon omaavaa kehitystyötä. On hienoa, ettei vain puhuta, mitä voisi tehdä, vaan esitellään ja näytetään faktoja sekä tuloksia numeroilla. Saimme kuulla, mitä eri oppilaitoksissa tapahtuu aiheen tiimoilta ja millaista yhteistyötä he tekevät. Esitysten myötä vahvistui, että tutkijat ja yritysten ekspertit keskustelevat keskenään tiivisti. Tämä keskustelu luo sen konkreettisen yhteistyön arvon molemmille osapuolille”, FAME-ekosysteemin vetäjä Eetu Holstein sanoi.

Nivalan alueelta tärkeää tukea toiminnalle

FMT-ryhmä sai alkunsa 20 vuotta sitten kolmen tutkijan ”Ohutlevyalan uudet menetelmät” -projektista ja liittyi Osaamiskeskusohjelman ProMetal verkosto-osaamiskeskukseen jolla oli Nivalassa, Torniossa ja Raahessa. Kolmesta paikkakunnasta kahdessa toiminta hiipui, mutta Nivalassa toiminta kehittyi ja on laajentunut 16 työntekijän kokoonpanoksi. Mukana on tällä hetkellä neljä kansainvälistä tutkijaa.

”Tutkimusryhmä toimi 2000-luvun alulla kiivaimman it-buumin aikaan tukemassa elektroniikkateollisuuden tuotantotekniikan kehittymistä ohutlevytekniikan parissa, mutta olemme päivittäneet tutkimusteemoja ja laboratorioita yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan niin, että tänä päivänä FMT-ryhmän resurssit kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittämiseen ovat vahvemmat kuin koskaan”, FMT-ryhmän tutkimusjohtaja Antti Järvenpää sanoo.

Mäntyjärven mukaan FMT-ryhmä on vuosittain yhteydessä noin 50 eri organisaation kanssa. Erityisesti hän kiittelee Nivalan alueen tukea toiminnalle.

”Tältä alueelta on tullut koko ajan paitsi taloudellista tukea, myös henkistä tukea. Meillä on ollut puolestapuhujia ja kannustusta ja voinut sitten eri tahojen kanssa tehdä yhteistyötä. Ei ole tarvinnut yksin miettiä, että miten tätä toimintaa kehitetään. Tällä hetkellähän Nivalan Teollisuuskylä omistaa tilat ja suurimman osan niitä laitteista, joita me käytämme ja he ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa”, Mäntyjärvi kertoo.

”20 vuoden aikana yhteistyö tutkimusryhmän kanssa on osaltaan mahdollistanut ja madaltanut paikallisten yritysten kynnystä uusien teknologioiden käyttöönottoon. Tästä näkökulmasta nimenomaan tulevaisuuteen suuntaavat vähähiiliset tuotantomenetelmät ovat asiakkaillemme tärkeitä. Sujuva hankeyhteistyö on mahdollistanut TKI-ympäristön kehittämisen niin tutkimus- kuin koesarjakäyttöön. Yhteistyö on siis kaikin puolin merkittävää ja tiivistä”, kertoo Nivalan Teollisuuskylän toimitusjohtaja Harri Poranen.

Mäntyjärven mukaan ELME Studion ensimmäiset laitteet olivat 3D-mittauskone, koneistuskeskus ja laserhitsausrobotti. Aivan alussa toiminnassa keskityttiin ohutlevytekniikkaan tuotteena matkapuhelinverkostojen tukiasemien mekaniikka. Ohutlevytuotannon siirryttyä halvan työvoiman maihin tutkimusta laajennettiin ultralujiin teräksiin ja näiden käytettävyystutkimukseen. Tällöin mukaan tuli laserlämpökäsittelyiden lisäksi merkittävät panostukset induktiotekniikkaan.

Harri Poranen näkee tulevaisuudessa myös paljon uutta potentiaalia ELME Studion hyödyntämiselle.

”Haluamme tulevaisuudessa olla mahdollistamassa uutta ja vastuullista liiketoimintaa. Omalta osaltaan FMT:n uraauurtava tutkimus on avain tähän kehitykseen. Toivomme, että huipputason tutkimuksen toteuttaminen ELME Studiossa avaa yrityksillemme mahdollisuuksia myös kansainvälisille markkinoille. Lisäksi aivan uusien yritysten syntyminen tutkimusyhteistyön kautta on tärkeää”, Poranen sanoo.

3D-tulostuksella on lukuisia hyötyjä

FMT on tarttunut tärkeään metallin tuotannon fokusalueeseen. Holsteinin mukaan 3D-tulostus tukee kestävää valmistusta ja on oikein hyödynnettynä kustannustehokasta tuotantoa. Suurena mahdollisuutena 3D-tulostus mahdollistaa tuotantoketjujen yksinkertaistamisen, sekä materiaalien käytön vähentämisen. Tuotantoa voidaan myös palauttaa Aasiasta Eurooppaan ja eritoten Suomeen.

Antti Järvenpään mukaan metallin 3D-tulostuksen kilpailukykyisen käyttöönoton yhtenä haasteena on materiaalin laadun hallinta sekä pitkälle optimoitujen tuotteiden väsymiskestävyyden hallinta. FMT-ryhmän tutkimus oli syventynyt 2010-luvulla voimakkaasti metallien väsymistutkimuksen suuntaan lujien terästen kehityksen myötä, aukaisten luonnollisen tutkimuslinjan metallin 3D-tulosteiden väsymiskestävyyden määrittämiselle ja optimoinnille olemassa olevissa laboratorioissa.

Sebastian Recke saksalaisesta Gefertecistä esitteli yrityksensä WAAM-teknologiaa suurten metallikappaleiden valmistukseen.

"Metallien 3D-tulostuksessa on aiemmin keskitytty pienempiin komponentteihin, mutta monissa sovelluksissa se ei ole käytännössä kovin kiinnostavaa. WAAM on suuri game changer, kasvava teknologia markkinoilla. Erityisesti Suomessa se on todella mielenkiintoinen teknologia, koska teillä on paljon raskasta teollisuutta, laivanrakennusta, kaivoksia ja metsiä. Esimerkiksi laivojen potkurit tai metsäkoneiden osat voidaan 3D-tulostaa WAAMilla", Recke kertoo.

”Yliopistotutkimuksen yleisenä haasteena on tutkimustulosten hyödyntäminen yhteiskunnallisesti esimerkiksi teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Aktiivinen yritysyhteistyö mahdollistaa pitkäjänteisen kansallisen kehitystyön niin, että tutkimusryhmät ja teollisuus kehittyvät rinnakkain ennalta päätettyjen strategisten suuntaviivojen avulla. FAME:n kaltaiset ekosysteemit ovat erityisen hyviä esimerkkejä vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön lisääntymisestä tutkimuksen ja kaupallisen tuotannon välillä”, Järvenpää sanoo.

Tehokas yhteistyökumppani

Holstein kehuu FMT-ryhmää tehokkaaksi ja tuottavaksi yhteistyökumppaniksi.

”Voi sanoa, että jos FMT:n kanssa tekee yhteistyötä, niin voi olla varma, että asiat edistyvät. Kun puhumme, että pitäisikö tehdä jotain, niin kohta joku FMT-ryhmästä soittaa, että hei me tehtiin, ja tuli tämmöiset tulokset. Ei jäädä puoleksi vuodeksi junnaamaan ja miettimään mitä tehtäisiin, vaan oikeasti tehdään asioita”, Holstein kertoo.

"FMT-ryhmän henkilöstöön on kasautunut vuosien varrella poikkitieteellinen ja -tekninen joukko erilaisia intohimoisia ihmisiä. Selkeä ja yhtenäinen tutkimuskokonaisuus henkilöstön mukavuusalueella tekee työnteosta dynaamista ja tehokasta, kun maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen tutkimuslaboratorio mahdollistaa villeimmätkin kokeilut. Yhteistyöverkosto toimii hyvin myös toiseenkin suuntaan, asioiden tapahtuessa yhteistyössä tehokkaammin kuin yksin”, Järvenpää sanoo.

3DTY projektin rahoitus tulee EU:n EAKR rahoituksena "Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027" ohjelman "Innovaatio- ja osaamisverkostot" teeman valtakunnallisesta tutkimushausta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. IDiD projektin päärahoittaja on EU:n Interreg Aurora ohjelma ja rahoittava viranomainen on Lapin Liitto.

Katso FMT-päivien tunnelmia täältä.

Kuva: Elisa Kujala