”Geriatrinen mauste” lisää lääkärin ymmärrystä ikäihmisen hoidosta
Geriatrian oppialalla, väestöterveyden tutkimusyksikössä, vastuuhenkilöinä aloittaneiden Petteri Viramon ja Susanna Hujasen valmistumisen välillä on kolmekymmentä vuotta. Kaksikolla on siis jonkin verran ikäeroa, mutta molempia yhdistää intohimoinen innostus geriatriaan.
Geriatrian erikoislääkäriksi erikoistuva Hujanen haluaa vahvistaa geriatrian osaamista lääkäreiden peruskoulutuksessa. Geriatrian erikoislääkäri Viramo puolestaan vastaa geriatrian erikoislääkärien koulutuksesta.
”Väestö ikääntyy, ja meidän pitää osata hoitaa ikääntyvää väestöä yhä paremmin. Perinteisesti on ajateltu, että geriatria on alisteinen muille lääketieteen erikoisaloille, mutta tosiasiahan on, että monen sairauden hoito on hyvin erilaista ikäihmisellä kuin vaikkapa työikäisellä”, Viramo huomauttaa.
Viramo puhuu geriatrisesta mausteesta. Se on ainesosa, joka sopivasti ripoteltuna lisää lääkäreiden ymmärrystä ikääntyvien ihmisten hoidosta kaikilla lääketieteen aloilla.
”Monessa kohtaa geriatrian ymmärrys voisi laventua myös aikaisempiin elämänvaiheisiin, jolloin voisimme myös ehkäistä tiettyjä sairauksia. Puhutaan preventiivisestä geriatriasta. Geriatria on laaja ja loputtoman kiinnostava lääketieteen erikoisala”, Viramo sanoo.
Potilailta saatu palaute on työssä parasta
Susanna Hujanen kiinnostui geriatriasta erikoisalana toimiessaan neljännen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä terveyskeskuksen vuodeosastolla.
”Alan kokonaisvaltaisuus ja haastavuus nousi heti esiin. Geriatri ei hoida diagnooseja vaan koko potilasta, kaikkia hänen sairauksiaan ja elinympäristöään. Monet palaset alkoivat loksahdella kohdalleen, kun sain työkaluja geriatriaan. Antoisaa on se, että hoidon vaikutukset tulevat usein nopeasti näkyviin. Myös potilailta saatu palaute on työssä parasta.”
Hujasen valmistumisesta on seitsemän vuotta, ja hän on nähnyt läheltä geriatrian alan muutoksen jo tässä ajanjaksossa.
”Se, että geriatria integroidaan jo lääkäreiden perusopetukseen, on ainoa oikea suunta. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, mitä lääkärin pitää ymmärtää, kun hoidettavana on vanhus”, Hujanen tiivistää.
Myös potilaan ja tämän omaisten kohtaamisen taidot ovat geriatrille tärkeitä. Näitä taitoja Hujanen on halunnut lisätä myös opintosisältöihin.
Oulussa koulutusta on muutenkin räätälöity vastaamaan erityisesti pohjoissuomalaisten vanhusten tarpeisiin. Harvaan asutut alueet ja pitkät etäisyydet lisäävät tarvetta paikalliselle asiantuntemukselle, joka on avainasemassa laadukkaan hoidon takaamiseksi.
Geriatrian erikoistumisala sopii kaikille
Geriatreilta eivät potilaat lopu.
”Jos eläisimme täydellisessä maailmassa, jokaisella ikääntyvällä olisi oma geriatri”, haaveilee Viramo.
Olisi siis olemassa lääkäri, joka tuntisi potilaan kaikki sairaudet ja voisi hoitaa potilasta kokonaisuutena, samalla tavalla kuin nyt syntyy pitkiä hoitosuhteita vaikkapa urologien ja kardiologien ja heidän potilaidensa välille. Pitkäaikaiset hoitosuhteet edistäisivät luottamusta ja ymmärrystä potilaan ja lääkärin välillä.
”Geriatriassa tämä on erityisen tärkeää, kun hoidetaan usein monimutkaisia ja pitkäkestoisia terveysongelmia.”
Kenelle geriatria erikoistumisalana sitten sopii?
”Geriatria sopii kaikille! Harvalta erikoisalalta voit työllistyä näin monenlaisiin töihin. Geriatrina työskenteleminen on hyvin erilaista riippuen siitä, teetkö työtä vaikkapa yhteispäivystyksen rumban keskellä vai saattohoitopotilaiden kanssa”, Viramo huomauttaa.
Moni geriatri työllistyy myös halinnollisiin tehtäviin.
”Geriatrina pääsee työskentelemään tiiviisti myös sosiaalipalveluiden kanssa yhteistyössä”, Hujanen huomauttaa.
Se, että hoidetaan elämänpolkunsa loppupäässä olevia ihmisiä, ei tee työstä merkityksettömämpää.
”Päinvastoin! Hoidon avulla voidaan saada vielä hyviä vuosia. Niiden osuus voi olla jäljellä olevista vuosista huomattava”, Viramo muistuttaa.
Teksti: Kati Valjus
Kuvat: Mikko Törmänen