Hammashoitopelko jää usein tunnistamatta suun terveydenhuollossa

Hammashoitopelon tunnistamisessa ja pelkäävien potilaiden hoidossa on vielä paljon tehtävää suun terveydenhuollossa. Oulun yliopiston väitöstutkimuksen mukaan hammaslääkärit eivät tunnistaneet yli 15-vuotiaiden potilaiden hammashoitopelkoa päivystysluonteisilla käynneillä, vaikka joka kymmenes potilas kärsi voimakkaasta pelosta. Tutkimus osoitti, että jo lapsuudessa aloitettu hammashoitopelon huomioiminen on tehokasta. Myös kaverikoiran läsnäolo voi lievittää pelkoa. Hammaslääketieteen lisensiaatti Taina Kankaala väittelee aiheesta 14. helmikuuta.

Hammashoitopelko on yleinen ilmiö, ja hammashoidon henkilökunta kohtaa pelkääviä potilaita päivittäin. Vaikka hammashoitopelon esiintyvyyttä ja taustatekijöitä on tutkittu runsaasti, on ollut vähän tietoa siitä, kuinka hyvin henkilökunta pystyy arvioimaan pelon voimakkuutta, tai millaisia pitkäaikaisia tuloksia pelkopotilaiden hoidolla saavutetaan.

Lapsuudessa aloitettu hammashoitopelon hoito on tehokasta

Tutkimuksessa seurattiin suun perusterveydenhuoltoon integroidussa hammashoidon pelkoyksikössä hoidettuja potilaita. Näissä yksiköissä saavutettiin hyviä hoitotuloksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja lähes 70 prosenttia potilaista pystyttiin jatkossa hoitamaan henkilön omassa hammashoitolassa.

Onnistunut hoito pelkoyksikössä lisäsi myös säännöllistä osallistumista suun terveystarkastuksiin, mutta se ei vähentänyt poisjääntejä varsinaisilta hoitokäynneiltä. Parhaat hoitotulokset saavutettiin potilailla, jotka olivat saaneet apua hammashoitopelkoonsa jo lapsuudessa. Vähäiset tarkastuskäynnit ja pääasiassa ensiapuluonteiset käynnit liittyivät puolestaan pelkohoitojakson epäonnistumiseen.

Kaverikoiran läsnäolo voi lievittää potilaan pelkoa

Koira-avusteisuutta pilotoitiin hammashoidon pelkoyksikössä kesällä 2017. Tutkimuksen mukaan koira-avusteinen hoito vaikutti myönteisesti hoitotapahtumaan. Potilaat kokivat kaverikoiran läsnäolon rauhoittavana, ja koiran läsnäolo vähensi potilaan kokemaa pelkoa. Eläinavusteinen hoito on suomalaisessa hammashoidossa vielä harvinaista.

Kankaalan mukaan hammashoitopelosta kärsivien potilaiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta he voivat saada tarvitsemansa avun ja hoidon mahdollisimman varhain. ”Merkittävä osa hammashoitoa pelkäävistä potilaista voi saada apua pelkoonsa siihen perehtyneeltä hammaslääkäriltä jo tavallisen hammashoidon yhteydessä”, hän huomauttaa.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea aineistoa, ja kaikki osallistujat olivat Oulun kaupungin suun terveydenhuollon (nykyisin Pohde) potilaita. He olivat asioineet joko pelkoyksikössä (152 potilasta) tai hammashoidon ensiavussa (273 potilasta). Pelkoyksikön potilaiden hoidon onnistumista arvioitiin potilasasiakirjojen perusteella vuodesta 2006, ja hoitohistoriaa tarkasteltiin kymmenen vuoden ajalta (2006–2016). Särkypäivystyspotilaat täyttivät kyselyn ja heidän kokemuksiaan hammashoitoa helpottavista tekijöistä analysoitiin laadullisesti, minkä lisäksi liikennevalomaista värikoodia testattiin pelon seulonnassa keväällä 2020 ja 2021.

Tämän vuoden alussa hammaslääkäreiden toimenpidekoodistoon on lisätty uusi koodisto, joka koskee pelkäävien potilaiden tunnistamista ja hoitoa. ”Tämän tärkeän uudistuksen myötä hammashoitopelkoon liittyvä tuki ja hoito on virallisesti tunnustettu osaksi hammashoidon työtä. Aiemmin pelkäävien potilaiden tukemiselle ei ollut omaa toimenpidekoodia”, Kankaala kertoo.

Hammaslääketieteen lisensiaatti Taina Kankaala väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 14. helmikuuta 2025. Hammaslääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan suomennettu otsikko on: Pelkäävien potilaiden tunnistaminen ja hoito suun terveydenhuollossa. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Vuokko Anttonen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5A) klo 12.

Lisätietoa väitöksestä

Linkki väitöskirjaan

Viimeksi päivitetty: 11.2.2025