Henna Väätäisen väitös: Hiljaisuus haastoi kunnat pandemia-aikana – onnistumisen keskiössä ihmissuhteiden johtaminen
Henna Väätäinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan pandemian synnyttämiä työn tekemisen kysymyksiä johtajien ja johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa virtuaalista johtamista käsitellään laajasti osana organisaatioiden todellisuutta riippumatta siitä, onko johtajien ja työntekijöiden välillä fyysistä etäisyyttä.
– Tutkimuksessa sosiaalinen pääoma käsitetään organisaation sisäisiksi ihmissuhteiksi. Paradoksiajattelu tuo johtamisen tarkasteluun tuoreen näkökulman. Sen kautta käsitellään tutkimuksessa tunnistettuja yhtäaikaisia ja osin ristiriitaisiakin jännitteitä, jotka liittyvät johtamiseen, luottamukseen, hiljaisuuteen ja menestykseen, Väätäinen kertoo.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 22 ylimpään ja keskijohtoon kuuluvaa kunta-alan johtajaa. Haastattelut tehtiin pandemia-aikaan, kun kunnissa siirryttiin lähityöstä etätyöhön. Virtuaalista johtamista koskevan tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sekä kunnissa että esimerkiksi hyvinvointialueilla.
Virtuaalinen työympäristö nosti esiin hiljaisuutta
Tutkimus osoitti, että pandemia-ajan etäisyys lisäsi kunnissa työntekijöiden tuen tarvetta. Johtamiseen liittyvät tehtävät lisääntyivät, mikä lisäsi johtajien kuormitusta. Johtajat kokivat ihmisten ja ihmissuhteiden johtamisen aiempaa merkittävämmäksi ja osin ylimääräiseksi tehtäväksi. Lisäksi organisaatioissa havaittiin hiljaisuutta. Väätäisen mukaan johtajat ja työntekijät valitsivat olla hiljaa, vaikka heillä olisi ollut jotakin annettavaa.
– Hiljaisuutta aiheuttivat aiemmat kokemukset johtamisesta ja vuorovaikutustilanteista, hierarkkinen organisaatiorakenne sekä erityisesti esimerkiksi organisaatiosta ulkoa tai sisältä tuleva pelko ja epävarmuus esimerkiksi oman terveyden menettämisestä tai taloudellisesta epävarmuudesta.
Tutkimuksen perusteella johtamisen, luottamuksen, hiljaisuuden ja menestyksen paradoksit saattoivat vahvistua pandemia-aikana.
Sosiaalisen pääoman tarkastelu osoitti, että pandemia-aikaan ihmissuhteita ylläpidettiin lähinnä palavereissa. Palavereita oli paljon ja johtajat osallistuivat niihin laajasti.
– Usein palavereiden tarkoituksena oli tiedon välittäminen, joten voidaankin todeta, että työn kannalta olennainen tieto oli hyvin johtajien ja työntekijöiden saavutettavissa. Kuitenkin syntyvän tiedon laatua haastoivat hiljaisuus ja osallistumisen puute.
Rakenteita kehittämällä voidaan raivata aikaa ihmisten johtamiselle
Väätäisen mukaan virtuaalisessa johtamisessa on hyvä kiinnittää huomiota hiljaisuuden syiden parempaan tunnistamiseen sekä ihmissuhteiden laatua edistäviin johtamisen käytänteisiin. Näin tunnistetaan ja johdetaan paremmin tunteita sekä luodaan luottamusta.
– Tunnepuheen edistäminen voi tuoda näkyväksi myös monia muita käytännön työhön liittyviä ongelmia.
Väätäisen mukaan rakenteita kehittämällä voidaan raivata aikaa ihmisten ja ihmissuhteiden johtamiselle. Selkeät rakenteet lisäävät luottamusta ja tukevat onnistumista jatkuvasti kuormittuvassa johtamisen työssä.
Hiljaisuudesta johtuen johtajien ja työntekijöiden osaaminen ei ole kaikin paikoin organisaation käytössä. Yhteistyö ja osallistuminen vaativat kehittyäkseen luottamusta, ja toisaalta luottamus lisää halukkuutta osallistua.
– Luottamusta voidaan lisätä selkeyttämällä rakenteita ja erityisesti johtamisen perustehtävää. Luottamus organisaatioon onkin onnistumisen kannalta keskeistä, ja selkeys rakenteissa auttaa johtajia suoriutumaan työstään.
Yksilötason luottamus edellyttää vuorovaikutusta ja keskustelua. Väätäisen mukaan kokousten sisällöllinen kehittäminen keskustelevampaan suuntaan sekä niiden määrän vähentäminen voivatkin olla tarpeen.
– Näin voidaan vapauttaa myös aikaa ihmisten johtamisen tehtäviin ja keskusteluun palavereiden ulkopuolella.
Tunteiden johtamisesta kaivataan enemmän ymmärrystä
Tutkimus osoittaa, että rakentamalla selkeyttä johtamisen perustehtävään ja roolitukseen, visioon, tavoitteisiin sekä työn tekemisen prosesseihin ja tapoihin voidaan tukea johtamisen työssä onnistumista jatkuvasti muuttuvassa kuntakentässä.
– Lisäämällä ymmärrystä tunteiden johtamisen, sosiaalisen pääoman ja ihmissuhteiden merkityksestä tuemme koko työyhteisön onnistumista ja toisaalta kykyä selvitä epäonnistumisen aiheuttamista negatiivisista tunteista.
– Epävarmoina aikoina negatiivinen viestintä lisääntyy, mikä luo pelkoa organisaatioon. Pelko aiheuttaa hiljaisuutta ja osallistumattomuutta, ja osallistumisen puute puolestaan estää organisaatiota kehittymästä. Tällöin mahdollisuudet onnistua pienenevät, Väätäinen kuvailee.
Henna Väätäisen väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2. helmikuuta 2024 kello 12. alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).
Vastaväittäjänä toimii VTT, dosentti Petri Virtanen Canberran yliopistosta ja kustoksena HTT, dosentti, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Lapin yliopistosta.
Väitöstä voi seurata etänä täällä.
Tietoja väittelijästä:
OTM Henna Väätäinen on valmistunut Lapin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2000. Työurallaan Väätäinen on ollut kehittämässä organisaatioita ja niiden johtamista erilaisissa organisaatioiden kehittämis- ja johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa KASVA - Kestävää kasvua ja kilpailukykyä mikro- ja pk-yrityksissä -hankkeen projektipäällikkönä.
Lisätietoja:
Henna Väätäinen, hvaatain(at)ulapland.fi p. 044 510 6465
Tietoa julkaisusta:
Henna Väätäinen: Virtuaalinen johtaminen paradoksien syleilyssä: Sosiaalista pääomaa ja oman äänen käyttöä tukeva johtaminen kunnissa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 372. Lapin yliopisto 2024, Rovaniemi.
Kuva: Marko Junttila