Hyvinvointiin haetaan nostetta panostamalla yhteisöllisyyteen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opetuksen tukeen
Jopa 65 % Oulun yliopiston opiskelijoista on huolissaan jaksamisestaan opinnoissa. Tämä käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun keväällä 2023 OHJY-hankkeelle toteuttamasta Korkeakoulujen hyvinvointikyselystä. Samaa karua kieltä opiskelijoiden jaksamisesta kertoo keväällä 2021 THL:n toteuttama valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT), jonka mukaan jopa kolmasosa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista.
Oulun yliopistossa ongelma on tunnistettu ja yliopistossa on käynnistetty erilaisia toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Hyvinvointi on myös nostettu yhdeksi teemaksi Noste-kehittämisohjelmassa, jonka avulla Oulun yliopiston koulutusta kehitetään tavoitteellisesti pitkällä aikavälillä.
”Parannamme hyvinvointia panostamalla erityisesti yhteisöllisyyteen ja laadukkaaseen sekä tarkoituksenmukaiseen ohjaukseen kaikissa opintojen vaiheessa. Myös opetus- ja ohjaushenkilöstön jaksaminen on ollut koronan jälkeen koetuksella. Kun opetushenkilökunta voi hyvin, he jaksavat olla tukena myös opiskelijoille. Opetushenkilöstön hyvinvointia kehitetään erityisesti panostamalla henkilöstön pedagogiseen tukeen, johtamiseen ja kehitysmahdollisuuksiin”, kertoo suunnittelija Anu Rytivaara, joka koordinoi Noste-ohjelman hyvinvointiteemaa.
Opiskelijoiden kuormittuneisuus on näkynyt opiskelijoiden ohjauspalveluissa, jossa stressi, ajanhallinnan ongelmat ja uravalintaan liittyvät kysymykset ovat merkittävimpiä syitä hakeutua ohjaukseen. Tukea opiskeluun tarjotaan esimerkiksi erilaisten opiskeluryhmien ja opintopsykologien vastaanottojen avulla. Kysyntä ohjaukselle on ollut niin suurta, että opintopsykologien juttusille pääsyä on joutunut odottamaan välillä pitkään.
Ohjauspalveluita luotsaava kehittämispäällikkö Kaisa Karhu kertoo, että keskittymisen ongelmat ja erilaiset autismin kirjon haasteet ovat lisääntyneet. Opiskelijat tarvitsevat myös aiempaa enemmän yksilöllisiä opintojärjestelyitä. Karhun mukaan opiskelijoille on tarjolla erilaisia ryhmiä ja työpajoja, jotka tukevat samalla opiskelijoiden tarvetta kohdata muita opiskelijoita. Opiskelijoiden tarpeisiin pyritään reagoimaan aktiivisesti.
”Opiskelijat ovat pitäneet kovasti Study together -ryhmistä, joissa opiskellaan yhdessä rytmitetysti pomodoro-tekniikalla. Olemme perustaneet valmennuspaketteja autismin kirjon haasteiden kanssa painiskeleville opiskelijoille ja aloittaneet kansainvälisille opiskelijoille suunnatun Stay active -toiminnan, jossa yhdistetään liikuntaa, uraohjausta ja psykologien osaamista. Olemme myös käynnistäneet opiskelijoiden vertaismentoroinnin yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa.”
Opiskelijoille halutaan tarjota tukea läpi opintojen – kiinnittymisen kannalta opintojen alulla on merkitystä
Korkeakoulujen hyvinvointikyselyn mukaan opiskelijat kokevat Oulun yliopiston ilmapiirin yleisesti ottaen hyväksi. Samalla kuitenkin korona-aika ja etäopiskelun lisääntyminen ovat lisänneet opiskelijoiden yksinäisyyden tunnetta. Kun opiskelijoilta kysyttiin, kuinka hyvin yliopistomme tukee yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita, Oulun yliopisto sai arvosanaksi 5,3 asteikolla 0–10.
”Panostamme ennaltaehkäisevään työhön, jossa merkittävässä asemassa on opintojen alkuvaiheen ohjaus. Opintojen alkuvaiheessa on tärkeää panostaa lähiopetukseen ja ryhmäytymiseen. Eniten opiskelijat kokevat saavansa tukea muista opiskelijoista, ja siksi on tärkeää löytää keinoja tukea ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä”, Karhu kertoo.
Opiskelijat toivovat opinnolta joustavuutta ja itsenäisyyttä. Rytivaaran mukaan usein nuoremmat opiskelijat kaipaavat enemmän läsnäoloa ja lähiopetusta, kun taas vanhemmat opiskelijat joustoa, jotta voivat sovittaa paremmin yhteen perhe-elämää, työtä ja opintoja.
Lisäksi opiskelijat toivovat ohjausta ja tukea läpi opintojen. Jo tällä hetkellä opiskelijoille on nimetty omaopettaja, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa opintojen vaiheissa.
”Luonnontieteellisessä tiedekunnassa on käynnistynyt opo-kokeilu, joka jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituksen turvin. Kartoitamme, millainen opinto-ohjaajan eli opon rooli voisi olla yliopistossa ja miten mallia voisi soveltaa jatkossa myös muihin tiedekuntiin. Lisäksi teknillisessä tiedekunnassa kehitetään superomaopettajatoimintaa, jota on hyödynnetty tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa jo useamman vuoden. Superomaopettajalla on omaopettajaa enemmän ohjattavia, mutta myös enemmän työaikaa osoitettu ohjaukseen”, Rytivaara kertoo.
Korkeakoulujen hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista 80 % opiskelijoista kokee, että Oulun yliopisto on psyykkisesti turvallinen paikka syrjinnän ja häirinnän osalta. Henkilöstön hyvinvointikyselyssä 2023 yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemus on hyvällä tasolla.
”Olen kuitenkin huolissani siitä, että peräti 20 prosenttia opiskelijoista ei koe Oulun yliopistoa psyykkisesti turvallisena paikkana syrjinnän ja häirinnän osalta”, Kaisa Karhu sanoo.
Oulun yliopistossa laaditaan parhaillaan eettisiä toimintaperiaatteita, jonka avulla yhteisön jäsenille selkeytetään odotukset arjen tilanteissa käyttäytymiselle. Ratkaisuja arjen haasteisiin haettiin ottamalla koko yhteisö mukaan yhteiskehittämiseen loka–marraskuussa. Työryhmä jatkaa toimintaperiaatteiden muotoilua saatujen ehdotusten pohjalta.
Hyvinvoiva ja pedagogisesti taitava henkilöstö jaksaa tukea myös opiskelijoilta
Terve Suomi 2022–2023 -tutkimuksen mukaan vain joka toinen työikäinen suomalainen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun vuonna 2018 luku oli 60 %. Jopa joka viides suomalainen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta.
Ilmiö näkyy myös Oulun yliopistossa. Henkilöstön sairaspoissaoloista vuonna 2022 jopa noin 45 prosenttia oli mielenterveydestä johtuvia, kun ennen koronaa luku liikkui 3–4 prosentin välillä ja silloin suurin poissaolojen syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Henkilöstön hyvinvointia seurataan sairastilastojen lisäksi kahden vuoden välein toteutettavalla hyvinvointikyselyllä ja siinä nouseviin teemoihin myös puututaan aktiivisesti. Vuoden 2023 henkilöstön hyvinvointikyselyssä Oulun yliopisto sijoittui edelleen suomalaisten yliopistojen kärkeen kokonaisindeksissä, joka on kaikesta huolimatta hyvällä tasolla.
”Viimeisen vuoden aikana olemme pystyneet parantamaan henkilöstön hyvinvointia sekä vähentämään mielenterveydestä johtuvia sairaspoissaoloja tunnistamalla paremmin syitä ja panostamalla hyvinvointiin ja työkyvyn johtamiseen. Mielenterveyden syistä johtuvat poissaolot sekä pitkien poissaolojen määrä ovat vähentyneet merkittävästi. Tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta", sanoo HR-kehittämispäällikkö Tero Vedenjuoksu Oulun yliopiston henkilöstöpalveluista.
Vedenjuoksun mukaan erityisesti akateemisen uran alkuvaiheessa olevat 30–39-vuotiaat henkilöt arvioivat työkykynsä heikoimmaksi, kun taas parhaan arvion työkyvystään antavat 50–59-vuotiaat. Uraa aloittelevien henkilöiden työsuhteet ovat tyypillisesti katkonaisempia, minkä lisäksi uran alkuvaiheessa kaivataan enemmän ammatillista tukea muulta yhteisöltä. Yliopistossa on tunnistettu, että eri uravaiheissa tarvitaan erilaista johtamista ja tukitoimia. Työkyvyn johtamisessa esihenkilöillä on merkittävä rooli, ja Noste-ohjelmassa halutaan kirkastaa heidän rooliaan koulutusten johtamisessa entisestään ja tukea heitä siinä esimerkiksi koulutusten avulla.
Lisäksi yliopisto haluaa nostaa opetuksen arvostusta ja tukea opettajia kehittymään ammatillisesti. Tätä työtä tukemaan ollaan laatimassa yliopistopedagogista strategiaa ja sen toteuttamiseen tarvittavia toimenpide-ehdotuksia.
Tutkinto-ohjelmavastaavien ja koulutusdekaanien valtaa ja vastuita tarkastelemaan on perustettu työryhmä, joka paneutuu siihen, miten tutkinto-ohjelmista vastaavien työtä voitaisiin tukea paremmin.
”Tällä hetkellä tutkinto-ohjelmavastaavilla ja koulutusdekaaneilla on vastuuta, mutta heillä ei ole mandaattia päättää esimerkiksi resurssien käytöstä”, Vedenjuoksu kertoo.
Tärkeä keino tukea opetushenkilöstön hyvinvointia on myös pedagogisen tuen tarjoaminen ja johtaminen. Kaisa Karhu kertoo, että opettajat ovat esimerkiksi kokeneet lisääntyneet vaatimukset yksilöllisistä opintojärjestelyistä kuormittaviksi ja pedagogisesta tuesta voivat hyötyä niin opettajat kuin opiskelijatkin.
”Yliopistona voimme tarjota tukea siihen, että opettajilla on keinoja suunnitella opinnot lähtökohtaisesti saavutettaviksi, jolloin yksilöllisiä järjestelyitä ei tarvittaisi niin paljon. Yhdessä oppimalla voimme helpottaa henkilöstön työtä ja tarjota opiskelijoille hyvän oppimiskokemuksen”, hän kannustaa.
Katso myös:
Hyvinvointiviikkoa vietetään 20.-24.11.2023 Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla