Hyvinvointituutorointi innostaa opiskelijoita

Oulun yliopistossa on käynnissä ylioppilaskunnan vetämä ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hyvinvointihanke, jota toteutetaan hyvinvointituutorointina. Keväällä 2021 käynnistynyt avoimeen vertaisohjaukseen pohjautuva harrastustoiminta auttaa Oulun yliopiston opiskelijoita löytämään itselleen mielekästä ajanvietettä – toistensa avustuksella.
Luovamieli toimintaan osallistujat Ystävyyskeskuksessa
Luovamieli toimintaan osallistujat Vuolle Setlementin Ystävyyskeskuksessa vasemmalta oikealle: Angelique Tuomivaara, Priyadharsini Venkat, Silpa James, Niyati Kandikanti, Miia-Christiina Thallinger, Ipara Mohter. Kuva: Leevi Rantala, 2022.

”Hyvinvointituutoroinnissa voi löytää uusia ystäviä ja uusi harrastuksia”, kuvailee hyvinointihankkeen koordinaattori Timi Kärki Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta (OYY). ”Vastaavaa toimintaa on ollut myös Oulussa aiemmin, mutta tässä mittakaavassa hanke on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Koronaepidemian aikana ja jälkeen opiskelijoiden hyvinvointiin on panostettava. Ehkäisevä työ on tässäkin kohtaa halvempaa kuin ongelmien korjaaminen.”

Tähän mennessä hyvinvointituutorointiin on osallistunut noin 50 ohjaajaa ja yli 700 yksittäistä osallistujaa jopa 200 aktiviteetissa, Kärki kertoo. Lisää tuutoreita ja osallistujia kuitenkin kaivataan, sillä tuoreet tutkimustulokset osoittavat opiskelijoiden tuntevan huolestuttavan paljon yksinäisyyttä ja esimerkiksi liikkuvan liian vähän.

Osallistu toimintaan

Hyvinvointituutoroinnissa opiskelijat ohjaavat ja auttavat toisiaan. Harrastustoimintaa ja virikkeitä toteutetaan kolmessa eri muodossa: kulttuurituutorointi, taito- ja tietotuutorointi sekä liikuntatuutorointi. Opiskelijoille on siis tarjolla monipuolisesti liikuntaa, tietojen ja taitojen opettelua ja kulttuuria sisältäen sekä omin voimin tarjottavia vaihtoehtoja, että houkuttelevia kokemuksia oman opinahjon ulkopuolelta – pääosin alennetuin hinnoin tai erityisin aukioloajoin.

“Tarkoitus on madaltaa kynnystä eri harrastuksiin ja uusien ihmisten tapaamiseen”, Kärki tiivistää.

“Monet erilaiset käsityöt ja askartelut ovat olleet suosittuja, kuten myös liikunnalliset aktiviteetit. Yhdessä tekeminen ja muiden ihmisten seura on kuitenkin hankkeessa tärkeintä. Kenenkään ei tarvitse olla yksin.

Jokainen voi esittää toiveita uusista aktiviteeteista. “Opiskelijoiden on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä toimintaa järjestetään ja mitä tarvikkeita esimerkiksi OYY voisi hankkia harrastusten tukemiseen”, Kärki kertoo. ”Toiveita voi laittaa esimerkiksi Instagramissa viestillä, Moodlessa, sähköpostissa tai vaikka Whatsappissa. Ideoiden jälkeen etsimme tuutorin ja keinon, miten aktiviteetin voisi järjestää.”

Esimakua ja tietoa saa myös Oulu x Summer -tapahtumassa 19.5.2022, jossa voi tutustua paikallisten harrastejärjestöjen sekä hyvinvointituutoreiden järjestämään kesätoimintaan sekä tapahtumiin.

“Koska kesällä järjestöjen toiminta hiljenee ja moni opiskelija jää Ouluun, on hyvinvointituutoroinnille kesälläkin tarvetta”, Kärki korostaa. ”Toiminta jatkuu käytännössä normaalina koko kesän. Toiminnasta pysyy parhaiten kärryillä Instagramissa seuraamalla hanketta tunnuksella @hyvinvointihanke.“

Hyödy tuutorointikokemuksesta

Tuutorin tehtävän haltuunottoon tarjotaan lyhyttä koulutusta ja vapaata toimintaa, joten haasteeseen on helppo tarttua. “Kuka tahansa voi hakea hyvinvointituutoriksi, mitään erityistaitoja ei tarvita, kunhan tuutorilta löytyy mielenkiintoa toimia muiden kanssa ja järjestää aktiviteetteja”, Kärki sanoo. ”Uusi haku hyvinvointituutoriksi on jo 29.8.–11.9.2022. Koulutuksessa annetaan perusteet ja vinkkejä toiminnan järjestämiseen. Tuutorit saavat 12 euron tuntipalkkaa, sekä muun muassa ilmaisen sisäänpääsyn moneen eri aktiviteettiin.”

Niyati Kandikanti tekee maisterin kaksoistutkintoa Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa ja aloitti hyvinvointituutorina syyskuussa 2021. ”Olen sisimmältäni terveydenhuollon ammattilainen, joten koen merkityksellisenä, kun voin helpottaa ympärilläni olevien kärsimystä”, Kandikanti kertoo kysyttäessä, miksi hän ryhtyi hyvinvointituutoriksi. ”Pidän itseäni yleistutorina, sillä saan inspiraatiota erilaisista ideoista. Lyhyesti sanottuna, kallistun luoviin ja taiteellisiin taitoihin sekä joihinkin urheilulajeihin."

Kandikantin tuutoroimien aktiviteettien lista on pitkä ja se sisältää mm. tee-se-itse Halloween-asujen valmistusta, akryylikangas- ja pistemaalausta, omakuvanaamion valmistusta, perinteisiä suomalaisia ​​pihapelejä, joogaa, sulkapalloa ja minigolfia, vain muutama mainitaksemme.

Uusien ideoiden vain odottaessa toteutustaan, Kandikantilla on tarvittavat resurssit käden ulottuvilla. "Saan yleensä paljon apua ja tukea projektikoordinaattori Timiltä varauksissa, materiaaleissa, lippualennuksissa jne.", hän kertoo. ”Saan tietenkin aktiviteetin ajalta palkkaa 12 euroa tunnissa. Ja teen myös yhteistyötä eri organisaatioiden, kuten Byströmin keskuksen, Vuolle Settlementin, Nyytin, ja joidenkin yliopistokiltojen jne. kanssa järjestääkseni aktiviteetteja ja auttaakseni opiskelijoita tutustumaan kyseisiin organisaatioihin.”

Kandikantin motivaatio aktiiviseen hyvinvointituutorointiin perustuu pitkälti opiskelijoiden tosielämän haasteisiin. ”Havaintojeni mukaan suurin osa meistä on täysin opiskelun ja työn vallassa”, hän sanoo. ”Olemme joko liian stressaantuneita tai tunnemme itsemme ylikuormitetuiksi, loppuun palaneiksi tai olemme suorastaan ​​eksyksissä. Ymmärrän tämän täysin. Näen itseni teissä. Joinakin päivinä se ystävällinen kutsu, kaverin soitto, voi auttaa minua vapauttamaan aikaa harrastustoimintaan, oppimaan uuden taidon, saamaan minut työstämään stressiäni, tuntemaan tunteitani tai jopa kiskomaan minut ylös sängystä. Haluan olla se ihminen, jota itse tarvitsin."

Kandikanti tarkentaa edelleen, kuinka hän hyötyy tuutorointikokemuksesta henkilökohtaisella tasolla. ”Ajattelen, että saan mahdollisuuden harjoitella tapahtuman järjestämistä, koska minusta on suoraan sanottuna järjettömän nautinnollista koota yhteen järjestelyjä ja aktiviteetteja ihmisille”, hän kertoo hymyillen. ”Toinen asia, jota rakastan hyvinvointituutorina, on se, että voin asettaa itselleni uusia tavoitteita ja kokeilla uusia asioita, joita minulla ei yksinäni olisi. Tietysti saan myös paljon ystäviä matkan varrella, ja sillä on minulle todella suuri, pitkäkestoinen vaikutus.”

Kokemuksesta ja taidoista on hyötyä myös hänen tulevalla urallaan terveydenhuollon ammattilaisena. ”Luulen, että hyvinvointituutorina toimiminen tekee minusta empaattisemman ihmisiä kohtaan”, Kantikanti pohtii. ”Huomaan olevani parempi kuuntelija, koska kypsyyteni yksittäisten henkilöiden kohtaamiseen rikastuu aina niiden ihmisten kautta, joita tapaan ja joihin tutustun. Uskon myös, että se antaa minulle luottamusta toimia sosiaalisissa ympäristöissä ja kykyä oppia virheistä. Kaikkien oppimieni järjestelytaitojen ja sosiaalisten taitojen lisäksi se auttaa minua myös tuntemaan, etten ole hyödytön yhteiskunnalle.”

Parannetaan korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia yhdessä

Oulun yliopistossa hyvinvointituutorointi toteutetaan OYY:n saamalla avustuksella, joka myönnettiin vuonna 2021 osana OKM:n erityisavustuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Erityisavustusten tarkoituksena on muun muassa järjestää toimintaa, joka lieventää yksinäisyyttä, tarjoaa matalan kynnyksen palveluita ja tukee opiskelijoiden elämänhallintaa.

Helmi-huhtikuussa 2021 toteutettiin neljän vuoden välein toistuva valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT), johon vastasi yli 6200 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. ”KOTT-tutkimuksella selvitetään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen tarvetta”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kuvaa verkkosivuillaan. Vastaavaa tietoa kehittämistoimien tueksi ei saada muista tutkimuksista.

Tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että joka neljäs yliopisto-opiskelija kokee itsensä yksinäiseksi. Tulkinnassa on huomioitu vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet kokevansa itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Samaan aikaan joka neljäs yliopisto-opiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin, opiskeluryhmään, ainejärjestöön, laitokseen/yksikköön tai muuhun vastaavaan.

Korona-ajalla on ollut moninaisia vaikutuksia, tuloksista on pääteltävissä. ”Toiset opiskelijat kokevat etäopiskelun vaikeuttaneen opintoja ja lisänneen yksinäisyyttä. Toiset opintojaan suorittavat ovat puolestaan saaneet uutta motivaatiota opiskeluun ja lisää vapaa-aikaa. Alustavien tulosten mukaan yksinäisyyden lisääntymistä ovat kokeneet useammin yksin asuvat kuin perheelliset”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka tutkimustulosten päälöydöksistä THL:n verkkosivuilla.

“Oulun yliopiston hyvinvointituutoroinnin tarkoitus on tavoittaa opiskelijat, joita esimerkiksi yliopistolla toimivat järjestöt eivät tavoita”, Kärki vahvistaa. ”Tarkoitus on saada mahdollisimman monelle mielekästä toimintaa ja samalla tavata muita ihmisiä, joita kiinnostavat samat asiat.”

Tuoreimmat tulokset osoittavat myös, että puolet yliopisto-opiskelijoista liikkuu liian vähän verrattuna terveysliikuntasuositukseen. Tulokset pohjautuvat kahteen korkeakouluopiskelijoille esitettyyn kysymykseen:

  1. ”Kuinka paljon kaikkiaan liikut viikoittain opinnoissa, työssä, koulu- ja työmatkalla sekä vapaa-aikana?”
  2. ”Kuinka monena päivänä tavallisesti viikon aikana harrastat lihaskuntoa ylläpitävää tai kehittävää liikuntaa? Esim. kuntosaliharjoittelu, kotijumppa, ryhmäliikunta, pallo- ja mailapelit tai fyysisesti rasittavat askareet.”

THL:n määrittelemä terveysliikuntasuositus on vähintään 2 tuntia 30 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, tai 1 tunti 15 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa. Lisäksi suositellaan vähintään kaksi kertaa lihaskuntoa ylläpitävää tai kehittävää liikuntaa viikossa. Toisaalta tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta positiivisesti, että puolet korkeakouluopiskelijoista liikkui koronaepidemian aikana terveysliikuntasuosituksen mukaisesti.

Selvää kuitenkin on, että opiskelijoita täytyy houkutella liikkumaan entistä enemmän. Liikuntatuutoroinnissa, osana hyvinvointituutorointia, opiskelijat voivat kokeilla uusia lajeja ja liikuntamuotoja Oulun korkeakoululiikunnan, OKKL:n tarjonnasta ja sen ulkopuolelta.

“Varsinkin liikkuessa sosiaaliset tilanteet ovat helppoja eikä yhteistä kieltäkään välttämättä tarvita, monessa lajissa elekieli ja yhdessä liikkuminen tai kilpailu luo yhteisiä positiivisia kokemuksia”, Kärki kertoo. ”Lisäksi opiskelijat istuvat yhä enemmän, joten tarvetta liikunnalle on. Ja kun opiskelija ylläpitää fyysistä kuntoaan, tutkimusten mukaan myös kyky oppia paranee.”

OYY:n tavoitteena on saada hyvinvointituutorointi osaksi normaalia toimintaa. “Olisi tärkeää, että toiminta jatkuisi ja kehittyisi edelleen”, Kärki korostaa. ”Opiskelijoiden jaksaminen on jatkuvasti kuormituksessa ja sekä yliopiston ja ylioppilaskunnan tulee tehdä parhaansa opiskelijoiden tukemisessa jatkossakin.”

Lähitulevaisuudessa hyvintointituutorointi voisi tehdä enemmän yhteistyötä eri järjestöjen ja yritysten kanssa. ”Kun opiskelija voi hyvin, on hän tulevaisuudessa myös hyvinvoiva työntekijä”, Kärki lisää.

Lue lisää:

Hyvinvointituutorointi https://www.oyy.fi/hyvinvointituutorointi/

Ainejärjestöt https://www.oyy.fi/jarjestot/ainejarjestot/

Harrastejärjestöt https://www.oyy.fi/jarjestot/harrastejarjestot/

Lisätietoja:

Timi Kärki, Hankekoordinaattori

timi.karki (at) oyy.fi

040 520 1761

Asiaan liittyvä aiempi uutisointi:

https://www.oulu.fi/fi/uutiset/kela-raportoi-etaopinnot-ja-yksinaisyys-ovat-koetelleet-korkeakouluopiskelijoita

Viimeksi päivitetty: 19.5.2022