Ilmakehän jokien yllättävä vaikutus Grönlannin jääpeitteeseen
Oulun yliopiston tutkija Hannah Baileyn johtama uusi tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia lyhytkestoisiin sääilmiöihin. Tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.
Tutkimus korostaa ilmakehän jokien tai ”taivaan jokien” roolia lumimassan täydentäjinä, vaikka yleensä jokivirrat yhdistetään lämmön ja kosteuden kuljettamiseen matalammilta leveysasteilta arktiselle alueelle, mikä usein voimistaa jään sulamista.
Tutkimus keskittyy erityisesti vuonna 2022 tapahtuneeseen ilmakehän jokivirta -tapahtumaan, joka nosti arktisen alueen lämpötiloja yli 20 astetta pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Tämä yksittäinen tapahtuma toi Grönlantiin yli 11 miljardia tonnia lunta yhden päivän aikana, mikä vastaa lähes puolta Suomen keskimääräisestä vuotuisesta lumisateesta. Tutkimusryhmä arvioi, että Grönlannin vuotuinen massan menetys mereen väheni noin 8 prosenttia vuonna 2022 tämän yhden tapahtuman ansiosta.
”Tuore lumisade lisäsi merkittävästi jäätikön heijastussuhdetta, eli kykyä heijastaa auringonvaloa. Tämä vähensi aurinkoenergian imeytymistä, piti jäätikön pinnan viileämpänä ja lykkäsi sulamista jopa keskimääräistä lämpimämmissä olosuhteissa”, kertoo Bailey.
Kaakkois-Grönlannista otettua 15 metrin pituista kairanäytettä käyttämällä tutkimusryhmä havaitsi tiiviin ja selkeästi erottuvan lumikerroksen, jonka vuoden 2022 ilmakehän vesihöyryjoki muodosti. Tämä lumikerros on tunnistettavissa uniikin kemiallisen ”sormenjälkensä” perusteella. Tämä sormenjälki sisältää yksityiskohtaista tietoa valtavan lumisateen lähteestä, voimakkuudesta ja ajoituksesta.
Professori Alun Hubbard, tutkimuksen toinen kirjoittaja ja Oulun yliopiston Thule-instituutin johtaja, korostaa tulosten merkitystä: ”Vaikka Grönlannin jäätikköä ei pelasteta ilmakehän vesihöyryjoilla, tämä tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen, että ne vain pahentaisivat jäätikön sulamista.”
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ilmakehän jokien odotetaan yleistyvän ja voimistuvan. On tärkeää ymmärtää jokien monitahoisia vaikutuksia koko arktisella alueella sekä Pohjoismaissa, missä niillä on merkittäviä vaikutuksia tulviin ja vesivarojen hallintaan.
Uusi tutkimus on osa Baileyn tutkimusprojektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Projektissa tutkitaan, miten arktiset jääpeitteet ja jäätiköt reagoivat lämpenevään ilmastoon, kun talven lumisateet muuttuvat yhä useammin sateeksi.
Lue lisää:
Snow Mass Recharge of the Greenland Ice Sheet Fueled by Intense Atmospheric River -tutkimus
Lue lisää Hannah Baileyn tutkimusprojektista
Jäänmurtaja-retkikunta tutkimassa ilmakehän voimistuvia vesihöyryjokia
Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen voi tuoda runsaita lumisateita Eurooppaan