Ilmastonmuutos saamenmaalla – katastrofaaliset olosuhteet ovat uusi normaali
Raportit tehtiin saamelaisen ilmastoneuvoston hankkeessa ”PRESAAMI2- saamelaisen ilmastoneuvoston tietopohjan kerääminen”, jonka ovat toteuttaneet Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH ja Ilmatieteen laitos.
Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua. Sen puheenjohtajana toimii tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.
Raportit ovat tuottaneet uutta tietoa ilmastonmuutoksen nykyisistä ja ennakoiduista vaikutuksista saamelaiskulttuurille ja saamelaisten kotiseutualueen olosuhteille sekä saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden odotuksista saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaa kohtaan. Tutkimusaineistona on ollut tutkimuskirjallisuus, ilmatieteellinen aineisto ja saamelaisen perinteisen tiedon haltijoille järjestetty työpaja.
”Hanke on toteutettu yhteistyössä perinteisen tiedon haltijoiden kanssa. Yhdeksi tarkastelukohdaksi otettiin tuulisuus, koska perinteisen tiedon haltijat ovat raportoineet tuulisuudessa tapahtuneita muutoksia. Ilmatieteellinen aineisto vahvisti, että muutoksia on todellakin tapahtunut. Saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden havainnot ja kokemukset olosuhteiden muutoksista ovat luotettavia ja tarkkoja,” Klemetti Näkkäläjärvi korostaa.
Ilmastonmuutoksella on kokonaisvaltaisia vaikutuksia saamelaiskulttuurille - se vaikuttaa saamelaisten terveyteen ja hyvinvointiin, elinkeinojen harjoittamiseen, talouteen, tulevaisuudenuskoon ja saamelaisen perinteisen tiedon siirtoon. Saamelaisten kotiseutualueen keskilämpötila on kohonnut viimeisen 60 vuoden aikana 2–3 astetta. Sateisuus on lisääntynyt, tuulen nopeus on voimistunut keväällä, ja myös tuulen suunnissa on muutoksia. Tulevaisuudessa lämpötilojen ja sademäärien odotetaan yhä kasvavan, millä on suuri vaikutus saamelaisten elinkeinoihin.
Hankkeen yhtenä tuloksena on luonnos indikaattoreiksi, joiden avulla voi seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuurille ja saamelaisten kotiseutualueelle.
”Hankkeen aikana säähän ja ilmastonmuutokseen liittyvissä keskusteluissa ilmeni hyvin paljon sellaista, mitä kannattaisi tutkia lisää. Opimme mm., että indikaattoreita voisi rakentaa myös sumujen, lumen ja tuiskun sekä tuulen puuskien muutoksista. Tutkimuksessa voisi yhdistää saamen kielen sanastoa, mikä on hyvin rikas ja ilmiöitä kuvaileva. Oli hyvin kiehtovaa oppia, mitä yhdessä saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden kanssa kannattaisi tutkia lisää,” kertoo saamelaisen ilmastoneuvoston jäsen Hilppa Gregow.
Raportit korostavat ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannan tärkeyttä. Katastrofaaliset talviolosuhteet ovat poronhoidossa uusi normaali ja pahenevat yhä. Tutkimukset painottavat nopeiden sopeutumistoimien tarvetta saamelaiskulttuurissa.
”Saamelaisille perinteisen tiedon haltijoille hanke on ollut tärkeä, koska yhtenä lähtökohtana hankkeessa on ollut meidän tietomme, taitomme ja niiden kunnioittaminen. Toivon, että raportti avaa viranomaisten silmiä. Meillä ei ole saamelaisessa poronhoidossa enää poikkeuksellisen vaikeita talviolosuhteita – jokainen talvi on ennalta odottamaton, jopa katastrofaalinen. Meillä on jo riittävästi tietoa siitä, miten syvästi ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaiskulttuuriin ja miten haavoittuvassa asemassa olemme. Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä valtiolta”, muistuttaa saamelaisen ilmastoneuvoston varapuheenjohtaja Petra Biret Magga-Vars.
Saamelaiselta ilmastoneuvostolta odotetaan ratkaisuja, joiden avulla saamelaiset voivat sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Tutkimusaineiston perusteella saamelaiskulttuurilla on tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa ja saamelaisilla on kyky, halu ja usko siihen, että saamelaiset voivat sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Mutta tämä edellyttää yhteiskunnan tukea sekä tiedeyhteisön ja saamelaisten yhteistyötä.
Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö.
PRESAAMI2- hankkeen raportit ovat saatavilla 21.3.2025 kello 13: www.saamelainenilmastoneuvosto.fi/julkaisut