Jalavat vaarassa – uusi haitallinen vieraslaji löytyi Suomesta

Oulun yliopiston professori Marko Mutanen löysi jalavanhankapistiäisen kesäkuun alussa Espoosta. ”Olen seurannut hyönteisen leviämistä Euroopassa, mikä on edennyt noin sata kilometriä vuodessa. Koska sitä pari vuotta sitten on löytynyt Virosta, arvelin, että se voisi jo olla Suomessa. Espoonkartanossa on paljon jalavia, ja arvaukseni osui oikeaan, sillä löysin lajin aikuisen yksilön haavimalla jalavametsän pohjakasvillisuutta”.

Uusi pistiäinen on yksi lukuisten vieraslajien joukossa, joita Suomeen useinkin saapuu. ”Jalavahankapistiäinen kiteyttää ikävällä tavalla nykyään jo melko tavallisen tarinan, jossa uudelle tulokkaalle uusilla levinneisyysalueilla ei ole luontaista vastustajaa, jolloin laji runsastuu niin nopeasti, että se aiheuttaa tuhoa, tässä tapauksessa jalaville”, kertoo Mutanen. Ilmastonmuutoksen myötä erilaiset tulokkaat voivat sopeutua Suomen olosuhteisiin. ”Ongelman keskeisin tekijä on kuitenkin se, että ihmiset tahallisesti tai tahattomasti levittävät lajeja alueille, joilla niitä ei luontaisesti esiinny.”

Jalavahankapistiäinen on siis tyypillinen edustaja ilmiölle, jossa ihmisten kansainvälinen liikkuminen mahdollistaa lajien leviämisen kokonaan uusille alueille. ”Pidän todennäköisenä, että pistiäinen on omin siivin lentänyt Suomenlahden yli, mutta mahdollista on myös se, että se on matkustanut meren yli ihmisten mukana”, Mutanen pohtii.

Pistiäinen lisääntyy suvuttomasti ja muodostaa useita sukupolvia vuodessa, ja siksi runsastuu nopeasti, mikä tekee sen torjunnasta vaikeaa. Euroopassa jalavanhankapistiäinen on tuhonnut kokonaisia jalavametsiä. Laji on todennäköisesti edesauttamassa jalavansurman leviämistä. Jalavansurma on sienitauti, joka on tappanut Euroopassa jalavia laajasti. Sienitauti iskee helpommin puihin, joita muut hyönteiset ovat heikentäneet. Pistiäinen muodostaa uhan myös lukuisille Euroopassa luontaisille jalavasta riippuvaisille lajeille syömällä suuren osan jalavien lehdistä.

Suomessa erilaiset jalavat ovat lähinnä istutettuja puisto- ja puutarhapuita, ja koristejalavia kasvatetaan jopa satoja vuosia. Etelä- ja Keski-Suomessa on myös luonnonvaraisia vuori- ja kynäjalavametsiä.

Odotettavissa on, että jalavanhankapistiäinen jatkaa leviämistään Suomen jalavapuistoissa ja luonnonmetsissä.

Tulokkaan tieteellinen nimi on Aproceros leucopoda, ja englanninkielinen nimi on Elm Zigzag Sawfly. Suomeksi Mutanen nimesi hyönteisen jalavanhankapistiäiseksi. Parisenttiset toukat ovat vihreitä ja 6–7 millimetrin mittaisen aikuisen pistiäisen väri on musta. Alun perin jalavanhankapistiäinen on lähtöisin Kiinasta ja Japanista.

Lue lisää: ekologian ja geneettisen tutkimuksen yksikkö Oulun yliopistossa