Jätteiden arvomateriaalit uusiokäyttöön teollisuudessa, rakentamisessa, pelloilla ja vedenpuhdistuksessa
Oulun yliopistossa on meneillään ja käynnistymässä useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, joissa kotimaista kiertotaloutta ja materiaalien talteenottoa kehitetään harppauksin. Teollisuuden ja yhdyskuntajätteen, biomassan ja jätevesilietteen poltosta syntyviä tuhkia ei vielä juurikaan hyödynnetä materiaalien talteenoton näkökulmasta, ja niiden mukana menetetään suuria määriä metalleja, ravinteita ja teollisuusmineraaleja.
”Voi ajatella, että kiertotalous on raaka-aineiden aarrekaivos. Tarvitaan vain oikeat menetelmät, joilla aarteet saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, sanoo Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen. ”Tutkimuksessa pyritään esimerkiksi erottamaan EU:n kriittisten raaka-aineiden listoilla olevia metalleja polttolaitosten tuhkista tai kehittämään kierrätysmateriaaleista lannoitteita, joista on tässä maailmantilanteessa erityisen kova pula.”
Illikainen on toiveikas: ”Kiertotaloushankkeisiin pohjautuvia kokeiluja tehdään jo nyt teollisessa mittakaavassa ja uskon, että ratkaisut yleistyvät pian myös käytännön liiketoiminnassa. Tarve kiertotalouden ratkaisuille on todella suuri.”
Yritysten rooli kiertotalouden käytännön toteuttajina on merkittävä. Oulun yliopiston tutkimushankkeissa kumppaneina on kymmeniä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Tutkimuksen avulla sivuvirroista luodaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista liiketoimintaa, uusia tulonlähteitä ja kustannussäästöjä.
Tuhkasta tuotteiksi – AshCycle-hanke etsii uusia käyttökohteita jätteenpolton tuhkille
Kesäkuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen AshCycle-hanke tarttuu vihreän ja digitaalisen siirtymän materiaalihaasteisiin kehittämällä uutta hyötykäyttöä jätteen poltosta syntyville tuhkille. Talteen otettavat raaka-aineet jalostetaan teollisuuden käyttöön ja tuhkien mineraalijäännöksistä kehitetään uusia pienen hiilijalanjäljen rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleja. AshCycle-hanke osallistaa myös kansalaisia, ympäröivää yhteiskuntaa ja loppukäyttäjiä erilaisten tapahtumien ja oppimismateriaalien avulla.
Euroopan unionin rahallinen panostus AshCycle-projektiin on merkittävä, sillä kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta suomalaisten toimijoiden osuus on noin 2,3 miljoonaa. Mukana on 28 tutkimuslaitosta ja yritystä.
”On hienoa päästä aloittamaan tutkimusprojektia näin kattavan osaamispohjan kanssa. Uskon, että tulemme löytämään merkittäviä uusia avauksia tuhkien hyödyntämiseen”, toteaa projektin koordinaattorina toimiva apulaisprofessori Tero Luukkonen Oulun yliopistosta.
Puutarhajätteet hyötykäyttöön perunan kasvatuksessa ja vedenpuhdistuksessa BioDigi-hankkeessa
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa yksi keino on uusien hiilinielujen ja -varastojen luominen älykkäällä tavalla biojätevirroista. BioDigi-hankkeessa prosessoidaan puutarhajätteitä, kasvihuoneiden viherjätettä, rakennusjätepuuta ja biokaasuntuotannon lietteitä pyrolyysillä ja hydrotermisellä karbonoinnilla erilaisiksi hiilituotteiksi. Tutkimuksen perusteella soveltuvimmat hiilituotteet hyötykäytetään perunan kasvatuksessa maanparannusaineena, jossa hiilen on arvioitu pysyvän hiilivarastona jopa satoja vuosia.
Hiilijakeet, jotka eivät sovellu maanparannusaineiksi, jatkojalostetaan vedenpuhdistukseen aktiivihiiliksi poistamaan vedestä maatalouden kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita. Optimaalisen valmistuksen ja raaka-aineiden valinnan kautta tavoitellaan kustannussäästöjä ja nostetaan hiilituotteen arvoa ja kestävyyttä.
Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan yliopiston tutkimushanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Tervetuloa seuraamaan ke 28.9. klo 17–18 Suo, kuokka ja hiili -studiokeskustelua Oulun yliopiston Studio Lipaston verkkolähetykseen YouTubessa. Tutkijat, päättäjät ja käytännön toteuttajat pohtivat, miten hiilestä saadaan kiinni pellolla, suolla ja metsässä. Mukana MMM:n Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ja BioDigi-hankkeen asiantuntijat.
Lue lisää sivuvirroista ja liiketoiminnasta tuoreesta väitöstutkimuksesta
Oulun yliopiston InStreams Hub - epäorgaanisen kiertotalouden tutkimuskeskittymä