Kampusravintoloista käynnissä uusi kilpailutus – näin laatu huomioidaan valinnassa

Seuraavissa vastauksissa yliopiston hankinta-asiantuntijat kertovat, miten laatu ja kestävyys huomioidaan kilpailutuksessa.

Miten ruoan laatu, kotimaisuus ja ekologisuus huomioidaan kilpailutuksessa?

Julkisten hankintojen kilpailutuksissa tarjousten ja toimijoiden laatu voidaan ottaa huomioon sekä vähimmäisvaatimusten että pisteytysten avulla. Oulun yliopisto on asettanut kilpailutuksessa laadun vähimmäisvaatimukseksi, mikä tarkoittaa sitä, että tarjoajan on täytettävä tarjouspyynnön palvelukuvauksessa määritellyt laatukriteerit, ennen kuin se voi päästä mukaan vertailuun. Lisäksi tarjoajan on täytettävä soveltuvuusvaatimukset, joilla varmistetaan, että toimijalla on riittävä kyky toteuttaa hankinta edellytysten mukaisesti.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela ovat julkaisseet korkeakouluopiskelijoiden ruokailun järjestämisestä suositukset, johon on koottu opiskelijaruokailun järjestämistä koskevat säädökset ja ravitsemussuositukset. Suositusten sisältämät laatutekijät on sisällytetty käynnissä olevaan kilpailutukseen pakollisena vaatimuksena.

Lisäksi palvelukuvaukseen on määritelty useita muitakin kriteereitä, joilla huomioidaan ruoan laatu, valmistusmaa ja ekologisuus. Tällaisia ovat mm.

• Ruoka tulee valmistaa kampusalueella palveluntuottajan valmistuskeittiöissä. Ruokaa ei saa kuljettaa muualta, ellei jokin poikkeusolo sitä vaadi.
• Omavalmistusasteen tulee olla vähintään 80 %. Omavalmistusta eivät ole einekset eikä einestuotteista valmistettu ruoka.
• Kaikissa ravintoloissa tulee olla päivittäin saatavilla vähintään kolme (3) ateriavaihtoehtoa, joista vähintään kaksi (2) on opiskelija-aterian edullisimman vaihtoehdon mukaisia.
• Kasvisruoka tulee olla saatavilla joka päivä kaikissa ravintoloissa. Kasvisruoka asetetaan linjastoon ensimmäiseksi, jonka jälkeen asetetaan muut suositustenmukaiset vaihtoehdot. Kasvisruoassa tulee kiinnittää huomiota proteiinin määrään ja ruoan herkullisuuteen samalla tavalla kuin muissakin ruoissa.
• Palveluntuottajan tulee mahdollisuuksien mukaan suosia lähiruokaa ja lähiruoka tulee merkitä selkeästi linjastoon.
• Palveluntuottajan tavoitteena on lisätä kotimaisten kasvisperäisten tuotteiden ja kalan osuutta. Lihan, kananmunien ja maidon osalta tulee suosia suomalaista lähituotantoa. Palveluntuottaja kiinnittää huomiota energian- ja vedenkulutuksen minimoimiseen sekä jätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Palveluntuottaja kehittää ateriatarjontaa, ruokalistaa ja reseptiikkaa niin, että hiilijalanjälki pienenee.
• Ruokalistalla tulee näkyä annoskohtainen ruoan hiilijalanjälki, ja tähän tarkoitukseen otetaan avuksi ruoan liikennevalomalli.
• Palveluntuottajan tulee myydä ruokaa, joka muuten menisi hävikkiin. Palveluntuottajan tulee seurata hävikkiä hävikkivaa’alla.
• Kokous- ja edustustarjoiluissa kahvin ja teen tulee olla reilun kaupan tuotteita.

Miksi kilpailutuksen vertailuperusteena on hinta?

Käynnissä olevan kilpailutuksen vertailuperusteeksi on valittu hinta. Aiemmassa kilpailutuksessa mukana olleet laatuvertailut eivät ole tuoneet eroja tarjoajien välille, vaan kaikki tarjoajat ovat saaneet pisteytyksessä täydet laatupisteet. Tästä syystä oli perusteltua vaatia tiukka laatutaso pakolliseksi vähimmäisvaatimukseksi. Laadun pisteyttäminen on lisäksi riskialtista. Tiukassa kilpailutilanteessa laadun pisteyttäminen johtaa todennäköisetsi markkinaoikeusvalitukseen.

Huolellisen tilannearvion ja kilpailutuksen valmistelussa käytetyn konsultin suosituksen mukaisesti laatu on otettu kilpailutuksessa vähimmäisvaatimukseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tarjoajan on täytettävä tarjouspyynnön palvelukuvaukseen määritellyt korkeat laatukriteerit, ennen kuin se voi päästä mukaan hintavertailuun.

Miksi ravintolatoimijoiden kilpailuttaminen on osoittautunut haastavaksi ja millä perusteilla kilpailutusten tuloksista on aikaisemmin valitettu?

Kilpailu ravintola-alalla on kovaa. Kilpailutuksen kohteena olevat opiskelija ravintolat ovat suuren myyntivolyyminsä johdosta erittäin houkuttelevia alan toimijoille. Tämä johtaa siihen, että valitsematta jääneet tarjoajat valittavat herkästi.

Valituksia ei voida estää, mutta tekemällä kilpailutus mahdollisimman suoraviivaiseksi ja yksinkertaiseksi voidaan pyrkiä saamaan kilpailutus maaliin ilman valitusprosesseja.

Miten laatua seurataan kilpailutuksen jälkeen?

Kilpailutuksen perusteella valittavat palvelutuottajat velvoitetaan seuraamaan ruoan laatua. Velvoittaviin palaute- ja raportointikäytänteisiin kuuluu mm. asiakastyytyväisyysmittaus, palaute- ja reklamaatiokäytänteet, ruokahävikki- ja hiilijalanjälkiraportointi ja alkuperämaaraportointi.

Yliopisto tulee järjestämään palveluntuottajan kanssa vastuullisuus- ja kehittämistapaamisia, jossa voidaan antaa palautetta ja keskustella mm. laadun ja vastuullisuuden huomioimisesta käytännössä. Yliopistolla on myös auditointioikeus palvelun laadun varmistamiseksi.

Yliopiston ja Oamkin opiskelijaedustajien ja hankintayksikön kesken 15.8.2024 kilpailutusta käsitelleessä keskustelussa on sovittu, että opiskelijat miettivät, miten he järjestävät jatkossa asiakastyytyväisyysmittauksia opiskelijoille.

Miksi ravintolatiloihin valitaan useita toimijoita?

Linnanmaan kampukselle valitaan kaksi palveluntuottajaa ja Kontinkankaan kampukselle yksi palveluntuottaja kolmen vuoden ajalle 1.1.2025 alkaen, minkä lisäksi sopimuksia on mahdollista jatkaa vielä kahden vuoden ajan. Hankinnan jakaminen osiin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia kilpailutukseen ja lisää opiskelijoiden ja henkilöstön valinnanvaraa kampuksilla. Linnanmaan kampuksella on enemmän ravintolatiloja kuin valmiuskeittiöitä, mikä on huomioitu ravintolajaossa.

Miksi Oulun yliopisto kilpailuttaa kampusravintolat?

Laki julkisista hankinnoista velvoittaa yliopistoa kilpailuttamaan palvelujen tarjoajat ja kohtelemaan hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjotakseen opiskelijoille ja henkilökunnalle mahdollisuuden syödä täysipainoinen ateria opiskelu- ja työpäivän aikana, Oulun yliopisto ja Oamk vuokraavat tilat kampusravintoloille Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lta ja yliopisto kilpailuttaa niihin palveluntuottajat.

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan Kelan maksamalla ateriatuella. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa (375/2020).