Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4.
Tieteellisten kysymysten lisäksi IAU käsittelee myös yleisempiä asioita kuten taivaankappaleiden, pikkuplaneettojen, planeettojen ja tähtien nimeämistä. IAU tarkastelee myös pimeän ja hiljaisen taivaan suojelemista, jota suuret satelliittijärjestelmät saastuttavat valolla. IAU myös luo yhteyksiä ammattilaisten ja suuren harrastajajoukon välille. Johtoryhmä kokoontuu joka vuosi eri puolilla maapalloa keskustelemaan ja tekemään tärkeitä päätöksiä ja suunnitelmia tulevalle kolmivuotiskaudelle.
"Kokous on tärkeä suomalaiselle tähtitieteelle, joka on nousemassa näkyvään asemaan kansainvälisesti. Suomessa ammattitieteilijöiden ja yhteiskunnan vuorovaikutus on hyvin aktiivista", kuvaa IAU:n varapuheenjohtaja, professori Ilya Usoskin Oulun yliopistosta.
"IAU:lla on myös merkittävä rooli tähtitieteen käytön edistämisessä kouluopetuksessa ja vuorovaikutuksessa suuren yleisön kanssa. Tähtitieteelliset löydöt ovat usein seurausta teknologisesta kehityksestä. Tästä näyttävä esimerkki tulee olemaan 'maailman suurin silmä taivaalle', Extremely Large Telescope (ELT), jota Euroopan eteläinen observatorio (ESO), ja Suomi sen jäsenenä parhaillaan rakentavat", jatkaa Suomen tähtitieteen kansalliskomitean puheenjohtaja, professori Seppo Mattila Turun yliopistosta.
IAU:n puheenjohtaja Debra Elmegreen toteaa: "Olemme iloisia, että johtoryhmän kokous pidetään ensi kertaa Suomessa, ja odotamme tärkeitä keskusteluja. IAU:n toiminta perustuu tähtitieteen kansainvälisen yhteistyön edistämiseen. Suomi ja sen rikas tähtitieteen historia ovat olennainen osa IAU:ta."
IAU on perustettu vuonna 1919, ja siinä on noin 12000 jäsentä. Suomi liittyi IAU:hun vuonna 1948, ja ammattijäseniä liitossa on tällä hetkellä noin sata.
Lue lisää avaruusfysiikka ja tähtitieteen tutkimuksesta