Kansainvälisille osaajille suunnattujen suomen kielen opintojen tarjonta laajenee

Suomi toisena kielenä -opetuksen tarve kasvaa kaiken aikaa. Kansainvälisten osaajien määrää suomalaisissa yliopistoissa halutaan lisätä ja heidän toivotaan myös jäävän Suomeen pysyvästi. Siksi on tärkeää, että tulijat integroituvat ympäröivään yhteisöön.

”Viihtymiseen ja työllistymiseen olennaisesti vaikuttava asia on suomen kielen osaaminen”, kertoo lehtori Anne Koskela Oulun yliopiston kieli- ja viestintäkoulutuksesta. Hän on toiminut suomen kielen opettajana pitkään ja kokenut alan kehityksen ja opiskelijamäärien voimakkaan kasvun. ”Vielä parikymmentä vuotta sitten yliopiston kursseilla oli opiskelijoina enimmäkseen vaihto-opiskelijoita ja kurssitarjonta keskittyi vahvasti alkeistason opetukseen. Nykyään kursseille osallistuvien kirjo on moninaisempi, mukana on edelleen vaihto-opiskelijoita mutta myös kasvava määrä kv-tutkinto-opiskelijoita, tohtoriopiskelijoita, tutkijoita ja opettajia.”

Kasvavaan kysyntään on vastattu monipuolistuvalla kurssitarjonnalla ja kasvattamalla ryhmämääriä. Oulun yliopistossa on tarjolla opiskelumahdollisuuksia Survival-tasolta edistyneiden tasolle.

Suomen kielen kurssien osaamistavoitteet määrittyvät kielenkäyttötilanteiden pohjalta, niin että viestintä- ja vuorovaikutustilanteet korostuvat. ”Kurssin alussa yleensä keskustelemme opiskelijoiden kanssa, mitä he haluavat opiskella ja miten. Huomioimme opetuksessa vahvasti opiskelijoiden tarpeet ja tilanteet, joissa kieltä käytetään”, Koskela sanoo. ”Alkeiskurssilla korostuu se, mitä opiskelija tarvitsee selviytyäkseen käsillä olevissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa. Suomen opintojen edetessä siirrytään pikkuhiljaa konkretiasta laajemmille ja abstrakteimmille alueille.”

Oulun yliopiston suomen kielen kursseilla opiskellaan käyttämään kieltä paitsi erilaisissa tilanteissa, myös erilaisten kanavien ja medioiden kautta. Joillakin kursseilla korostuvat suulliset ja joillakin kirjalliset viestintätaidot. Verkko-opiskelu ja digitaalisten välineiden käyttö on tietysti arkipäivää.

”Kontaktiopetuksessa pääpaino on suullisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa”, Koskela vahvistaa. ”Kotitehtävissä puolestaan keskitytään lukemiseen ja kirjalliseen tekstin tuottamiseen. Kotitehtäviä on runsaasti, koska kieltä ei voi oppia, jos sitä ei opiskele luokkahuoneen ulkopuolella.”

Suomen oppijan peruspolku alkeiskurssista edistyneitten tason kursseihin on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jatkoksi suunnitellun Työelämäsuomen kokonaisuuden puolestaan voi suorittaa kahdessa vuodessa.

Suomen kielen oppiminen vaatiikin sitoutumista ja kehittyvän kielitaidon monipuolista harjoittamista alkumetreiltä lähtien.

”Jatkokurssien jälkeen pärjää jo mainiosti arjessa”, Koskela sanoo. ”Työelämässä ja opiskelussa tarvittavat viestintätaidot voidaan saavuttaa osallistumalla usealle eri edistyneiden tason kurssille. Tällöin puhutaan kielitaidon tasoista B1/B2. Toki yksilöllisiä eroja on.”

Uudessa humanistisen tiedekunnan tarjoamassa Työelämäsuomen kokonaisuudessa korostuu opiskelijan oma vastuu oman kielitaitonsa kehittämisestä. Opinnoissa on paljon yksilöllisyyttä: Kielikursseilla opetellaan oman alan kielenkäyttötilanteisiin osallistumista ja esimerkiksi kannustetaan keräämään omaa ammattisanastoa. Kaksi harjoittelujaksoa tehdään opiskelijan oman alaan kuuluvalla työpaikalla, joissa kieltä harjoitellaan työssä eteen tulevien tilanteiden kautta. Työtehtävien rinnalla on siis mukana suunnitelmallinen ja työpaikan tukema kieliharjoittelu.

Työelämäsuomen opinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat suomea työssään tai haluavat päästä syvemmälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämäakulttuuriin. Tavoitteena on integroituminen ja osallisuuden lisääntyminen mutta myös työllistymismahdollisuuksien paraneminen ja laajeneminen.

”Voihan olla, että vaikka nykyisessä työpaikassa pärjääkin englannilla, jatkossa eteen tuleekin huipputyöpaikka, jossa tarvitaan myös suomen kielen taitoja”, koulutuksen suunnittelussa mukana ollut yliopisto-opettaja Sisko Brunni Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta kertoo. ”Tällä kurssitarjonnalla pyrimme myös vastaamaan edistyneen kielitaitotason opetuksen tarpeeseen, josta viime aikoina on puhuttu paljon”, hän jatkaa.

Lyhyen tähtäimet tavoitteet nopeuttavat oppimista

Suomen kielen opettajat kannustavat opiskelijoita käyttämään kieltä aktiivisesti harrastuksissa, asioinnissa ja esimerkiksi lapsiperheen arjessa. Suomen oppimista ja kuulemista voi yhdistää helposti monenlaisiin arjen toimintoihin. ”Esimerkiksi kuntosalilla käydessään voi kuunnella suomen kielistä podcastia, selkokielisiä uutisia tai musiikkia”, Koskela ehdottaa.

”Suomi on kieli siinä missä muutkin ja sen voi oppia, kun on tavoitteellinen”, hän jatkaa. ”Lyhyen tähtäimen tavoite voi esimerkiksi olla se, että pystyy asioimaan suomeksi vaikkapa ravintolassa tai päiväkodissa viedessään ja hakiessaan lasta. Tavoitteiden on hyvä olla konkreettisia ja suhteellisen helposti saavutettavissa. Onnistumisia kannattaa myös juhlistaa!”

On selvää, että suomalaiset perhe- tai ystäväpiirissä ovat iso etu oppimiselle. Työpaikoilla, kuten Oulun yliopistossa, suomen kielen päivittäiseen käyttöön voisi panostaa selkeästi enemmän.

”Suomalaiset – älkää heti vaihtako englanniksi, kun kohtaatte muuta kieltä puhuvan henkilön”, Koskela kannustaa. ”Olkaa kärsivällisiä ja avuliaita ja auttakaa häntä puhumaan suomea. Vaikka puhutaan alkeistasosta, tervehtiminen ja kiittäminen sekä kuulumisten vaihtaminen onnistuu helposti, tai pienellä vaivalla. Kahvihuone on helppo paikka aloittaa esimerkiksi kuulumisia vaihtamalla. Ja ainakin osa kokouksista voisi olla suomeksi, vaikkapa alkutervehdykset ja kokouksen käynnistäminen.”

Suomen kieltä on helppo opiskella myös omatoimisesti

Kesällä kurssitarjonta Oulun seudulla on suppeampi kuin lukuvuoden aikana, mutta oppijan kannattaa kuitenkin hyödyntää myös kesäaika ja opiskella kieltä itsenäisesti. Jotta jo saavutettu kielitaito ei pääsisi unohtumaan, täytyy kieltä käyttää.

Käytännön vuorovaikutustilanteet ovat tietysti parasta harjoitusta, mutta kieltä voi myös harjoitella tutustumalla oppikirjoihin ja erilaisiin digimateriaaleihin. Esimerkiksi Oulun yliopiston suomen kielen perus- ja jatkotasolla käytössä ovat oppikirjat Oma Suomi 1 ja Oma Suomi 2, joihin sisältyy todella hyvät digimateriaalit. Kirjoja on mahdollista lainata Oulun yliopiston kirjastosta. Lisäksi ennen kurssien alkua voi palautella mieleen jo osaamiaan asioita, niin kurssin alkaessa on helpompi sulauttaa uudet opittavat vanhaan tietoon ja taitoon.

Joitakin kesäkurssejakin on tarjolla. Kesällä 2022 suomen kieltä voi opiskella muun muassa Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa ja Villa Victorissa.

Kesä on myös mitä parhainta aikaa lukea – myös suomeksi. Oulun yliopiston kirjasto julkaisee 10.6.2022 yhdessä yliopiston suomen kielen opettajien ja Talent Boost -hankkeen kanssa lukuhaasteen kesäksi kaikille korkeakouluyhteisön jäsenille ja muille kirjaston käyttäjille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Haasteeseen osallistujien kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Omatoimisesti kieltä voi opiskella kätevästi myös verkossa. Tässä muutamia suosituksia:

Aloittelija

1. Tervetuloa oppimaan suomea!

2. Suomen kielen fraaseja

3. Speak Finnish - Helppoa suomea aloittelijoille

4. Suomi taskussa: Alkeet, Sanoja ja Kauppa

Keskitaso

1. Supisuomea

2. Asiointisuomea

3. Yle Uutiset selkosuomeksi

4. Yle Kielikoulu – arkipäivän kulttuuriin liittyvä sanakirja

5. Suomi-sanakirja

6. Suomi taskussa: Opi suomea videoiden avulla

Edistynyt taso

1. Asiointisuomea

2. YKItreenit– tavoitteena yleinen kielitutkinto suomen kielessä

3. DigiJouJou: Suomea edistyneille (tasot B2 – C1)

Lisätietoja:

Anne Koskela

Lehtori, Kieli- ja viestintäkoulutus

Email anne.koskela(at)oulu.fi

Puh. +358 50 35 04 568