Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin
Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta.
Kansallinen neurokeskus on neurotieteen tutkimuksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä. Yhteistoimintaa koordinoiva yksikkö on nyt perustettu Itä-Suomen yliopiston yhteyteen.
”Kansallisen neurokeskuksen perustaminen on hieno osoitus siitä, että suomalaisilla neuroalan osaajilla on aito halu ja taito verkostoitua ja toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi”, toteaa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki.
Nyt perustetun osaamisverkoston valmistelutyö on aloitettu vuonna 2017 osana terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Kansallisen neurokeskuksen keskeinen rooli neuroalan yhteistyön edistäjänä on huomioitu myös päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa, jonka tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin joulukuussa 2020 kolmen ministeriön ja ministereiden allekirjoituksin.
”Verkosto tuo neuroalan tutkimuksen tiiviimmin osaksi käytännön potilastyötä. Pitkän aikavälin vaikuttavuus näkyy edistyksenä sairauksien yhä täsmentyvässä diagnostiikassa, parempina hoitoina ja ennaltaehkäisyssä", sanoo johtaja Tuula Helander sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yhteistyöllä kohti innovaatioita ja parempaa aivoterveyttä
Osaamisverkoston tarkoitus on vähentää aivosairauksien aiheuttamia kustannuksia ja edistää väestön aivoterveyttä. Tavoitteisiin pyritään tiivistämällä tutkimusyhteistyötä sekä tehostamalla monialaisesta yhteistyöstä syntyneiden neuroalan innovaatioiden kaupallistamista.
”Aivosairauksien ja mielenterveyshäiriöiden yhteiskunnallinen kustannustaakka on valtava, arviolta jopa 11 miljardia euroa vuodessa. Myös väestön ikääntyminen lisää sairauksien ilmaantuvuutta, joten tarve uusille ennaltaehkäisy- ja hoitomuodoille on ilmeinen. Suomalainen neuroalojen tutkimus on korkealaatuista, joten meillä on kaikki mahdollisuudet käänteentekeviin ratkaisuihin”, toteaa Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.
Kansallisen neurokeskuksen valmistelu- ja perustamisvaiheessa on aloitettu neuroalan alueellisten ekosysteemien kartoitus keräämällä tietoa kaikista neuroalan toimijoista Suomessa. Toiminnan tavoitteena on edistää synergisten rajapintojen löytymistä sekä alueellisella että kansallisella tasolla ja työtä jatketaan perustamisen jälkeen.
Kansallisen neurokeskuksen perustamissopimuksen allekirjoittivat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
Lisätiedot:
Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki, p. 050 344 0187, jussi.pihlajamaki(at)uef.fi
Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg, p. 050 433 5008, mikael.fraunberg(at)uef.fi
Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen ohjausryhmän puheenjohtaja professori Reetta Kälviäinen p. 040 583 9249 reetta.kalviainen(at)uef.fi
Alueelliset yhteystiedot:
Kommentit Kansallisen neurokeskuksen merkityksestä alueellisesti sekä alueellisen toiminnan käynnistymisestä:
Helsinki: Jari Koistinaho, Helsingin yliopisto, p. 050 3789207, jari.koistinaho(at)helsinki.fi
Turku: Hasse Karlsson, Turun yliopisto, p. 0503217827, hasse.karlsson(at)utu.fi
Tampere: Jukka Peltola, Tampereen yliopisto, p. 0505099108, jukka.peltola(at)tuni.fi
Jyväskylä: Paavo Leppänen, Jyväskylän yliopisto, p. 0503884747, paavo.ht.leppanen(at)jyu.fi
Kuopio: Mikko Hiltunen, Itä-Suomen yliopisto, p. 0403552014, mikko.hiltunen(at)uef.fi
Oulu: Anne Remes, Oulun yliopisto p. 0505330090, anne.remes(at)oulu.fi