Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon
Aiemmin on ajateltu, että yhteistyökyky on monimutkainen ilmiö, joka on tyypillistä lähinnä isoaivoisilla nisäkkäillä, kuten ihmisillä ja simpansseilla. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että jopa hyönteiset voivat oppia ja sopeutua yhteistyötehtäviin. ”Tulokset murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, miten eläimet, erityisesti hyönteiset, toimivat ryhmissä ja kommunikoivat. Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida kumppaninsa läsnäoloon ja liikkeisiin, mikä on hämmästyttävä osoitus niiden sosiaalisesta älykkyydestä”, tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola kertoo.
Kokeissa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä päästäkseen käsiksi palkintoon. Viivästystestissä havaittiin, että kimalaiset odottivat kumppaniaan ja reagoivat tämän läsnäoloon tai poissaoloon. Tämä viittaa siihen, että koordinaatio ei ole vain yksittäisten hyönteisten ponnistelujen sattumanvarainen sivutuote, vaan ne tietoisesti odottivat toisiaan.
Ennen kumppanin saapumista kimalaiset eivät olleet kovin halukkaita työntämään palikkaa ja viivästyttivät ensimmäistä työntöään. Ne työnsivät palikkaa mieluiten, kun tiimikaveri oli läsnä. Kontrolliryhmän kimalaiset, jotka oli koulutettu työntämään palikkaa yksin, eivät osoittaneet vastaavaa käyttäytymistä.
Toisessa kokeessa kimalaiset kävelivät kahden rinnakkaisen, läpinäkyvän tunnelin läpi ja päästäkseen käsiksi palkintoon niiden piti koskettaa ovea tunneleiden päässä yhtä aikaa parinsa kanssa. Viivästystestissä havaittiin, että kimalaiset hidastivat vauhtiaan ja odottivat pariaan ennen oven koskettamista toisin kuin yksin kulkeneet kontrollikimalaiset. Kumppanin kanssa treenatut kimalaiset myös pysähtelivät tunnelissa ja kääntyivät takaisin, jos tiimiparia ei vielä näkynytkään.
Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että kimalaisten yhteistyö perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ne koordinoivat liikkeitään aktiivisesti ja ymmärtävät kumppaninsa merkityksen yhteistyössä. Tulokset avaavat uusia näkökulmia sosiaalisten hyönteisten, kuten kimalaisten käyttäytymiseen ja korostavat niiden kykyä toimia yhteistyössä uusissa tilanteissa.
”Tutkimus voi vaikuttaa laajempaan ymmärrykseen eläinten käyttäytymisestä ja evoluutiosta. Se voi myös inspiroida uusia tutkimuksia sosiaalisen älykkyyden ja yhteistyökyvyn kehityksestä eri eläinlajeilla sekä sovelluksista esimerkiksi teknologiaan, robotiikkaan ja lääketieteeseen. Parempi ymmärrys eläinten monimutkaisesta käyttäytymisestä ja kyvyistä voi kasvattaa kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen", Loukola summaa.
Tutkimus julkaistiin ke 1.5.2024: Loukola, O. J., Antinoja, A., Mäkelä, K., Arppi, J., Peng, F., Solvi, C. (2024). Evidence for socially influenced and potentially actively coordinated cooperation by bumblebees. Proceedings of the Royal Society B, 291(2022), 20240055. https://doi.org/10.1098/rspb.2024.0055
Videoita kimalaisistutkimuksista, videot: Olli Loukola
Video 1: Palikantyöntökoe, harjoitus
Videolla nähdään kimalainen siirtämässä palikkaa, jotta se pääsee käsiksi alapuolella olevaan sokeriveteen. Työntäessään kimalainen käyttää etujalkojaan samalla kuin sen kieli liikkuu palikan alle. Video: Olli Loukola
Video 2: Palikantyöntökoe, viivästystesti
Videolla nähdään testattavan kimalaisen odottavan pariaan ennen kuin se ryhtyy työntämään palikkaa yhdessä parin kanssa. Video: Olli Loukola
Video 3: Tunnelinjuoksutehtävä
Videolla nähdään useita tapauksia, joissa yhdessä opetetut kimalaiset kääntyivät takaisin kohti palkinto-ovea (eli kun ne olivat menossa poispäin palkinto-ovesta, ne muuttivat suuntaa takaisin kohti palkinto-ovea).Video: Olli Loukola
Lue myös:
Kimalaisten uudet jalkapallotaidot – harjoitushistoria vaikuttaa suoriutumiseen